Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Huh huh, tulin valituksi tänään eduskuntaryhmämme puheenjohtajaksi ja vähän hirvittää. Edessä on paljon enemmän tapaamisia, kokouksia, vierailuja, haastatteluja, ihmisten tapaamista jne. kuin tähän asti. Kai siitä selviää kun hoitaa yhden asian kerrallaan ja tekee työnsä niin hyvin kuin voi. Alla on puheeni avajaisistunnossa.
Janina Andersson/vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Kun uusi perustuslakimme hyväksyttiin, ed. Tuija Brax ryhmämme edustajana totesi, että vihreä eduskuntaryhmä olisi ollut valmis vahvistamaan parlamentarismia vieläkin selvemmin. Mielestämme presidentin roolin tulisi perustua hänen ajatustensa sisällön tuomaan arvovaltaan ja arvostukseen.
Tähänkin poliittiseen kevääseen liittyy monta eettistä pohdiskelua ja tarpeellista asiaa, joihin presidentti voi ottaa kantaa ja antaa ohjeistusta meille ja pohtia ääneen muun muassa ydinvoimaa, parisuhdelakia, susien lahtaamista ja lihakarjan kasvatuksen pohdintaa. Mikä on syy siihen, että me syömme epäterveellistä ruokaa? Tässä on paljon moraalisen ja eettisen pohdinnan aineksia.
Korkeasti arvostamani presidenttimme Tarja Halonenkin nosti esiin eduskuntakauden avauspuheenvuorossaan tämän kevään ruuhkan, mutta hän ei suoraan ottanut kantaa mihinkään näistä asioista. Hän vain viittasi näihin ja totesi, että perustuslakimme mahdollistavaa kansanäänestystä kannattaa käyttää erittäin säästeliäästi niin kuin tähänkin asti.
Valitettavasti joudun tässä nyt toteamaan, että presidenttimme linjaus ihmetytti minua suuresti. Ainoa selitys, joka nyt tuntuu loogiselta, on meidän välisemme sukupolvien kuilu. Me tietoyhteiskunnassa varttuneet emme usko päättäjien olevan paljon älykkäämpiä ja omaavan enemmän tietoa kuin mattimeikäläinenkään emmekä usko, ettei hänkin voisi ottaaa kantaa vaikkapa viidenteen ydinvoimalaan. Sivistynyt kansa tietää, ja ellei tiedä, pystyy ottamaan selvää.
Vihreän eduskuntaryhmän mielestä kansalaisyhteiskunnan ja suoran demokratian vahvistaminen olisi erittäin tärkeää, jotta emme menetä kansalaisten uskoa vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Puolueet eivät ole onnistuneet vakuuttamaan yksittäistä kansalaista siitä, että hän on tärkeä päätöksentekijä. Yhdessä voisimme tässä onnistua, jos luotamme ihmisten viisauteen. Tämä olisi mahdollista muun muassa säätämällä kansalaisaloitteiden saamisesta eduskuntakäsittelyyn sekä sitovien kansanäänestysten järjestämisestä. Uskon, että tämä on totta viimeistään silloin, kun oma sukupolveni viettää 50-vuotispäiviään; siihen on vielä vähän aikaa.
Ärade fru talman! Vår nya grundlag är kanske från sin födsel föråldrad gällande medborgarnas påverkningsmöjligheter, men då det gäller maktfördelningen mellan riksdagen, regeringen och presidenten kommer den säkert att tåla tidens tand väl.
Tyvärr ger dock denna vår nya grundlag inga anvisningar om hur de i parlamentarismens vardag så viktiga riksdagsgrupperna skall fungera. Hur skall de enskilda riksdagsledamöterna samtidigt kunna följa sitt samvetes röst och fungera i grupp? Vilken roll har t.ex. riksdagsgruppernas ordföranden?
Om en ledamot röstar mot sitt samvete och sin övertygelse på grund av rädsla för gruppen, så torde detta kunna anses vara mot grundlagens andemening. Men om denna enskilda ledamot röstar mot sin övertygelse på grund av att han eller hon anser att regeringens helhets linje är värd detta, så är det säkert inget fel på det.
Riksdagsgruppernas ordförande ser vi i gröna riksdagsgruppen mera som sändebud än som chefer. Speciellt som ordförande för en grupp enskilda riksdagsmän med regeringsansvar, så bör man vara mycket noga med att förankra alla beslut i gruppen på förhand. Tyvärr är detta i praktiken mycket svårt under pågående förhandlingar, men det är inte omöjligt. Det är verkligen värt besväret, för då man känner att man fått delta i finslipningen av besluten så är det mycket lättare att godkänna den slutliga kompromissen utan samvetskval.
Arvoisa rouva puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän mielestä uusi perustuslaki on siis yhdeltä keskeiseltä osaltaan jo syntyessään vanhentunut, kun siinä ei juurikaan huomioida kansalaisyhteiskuntaa vaalien välillä. Voi kuitenkin olla, että vallanjako eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä kestää hyvinkin ajan hampaat. Valitettavasti perustuslakimme ei kuitenkaan anna paljonkaan eväitä parlamentarismin arkipäivän pyörittämiseen. Miten esimerkiksi kuuluisi toimia yksittäisen kansanedustajan, kun hänen omatuntonsa sanoo jotakin ja ryhmä sanoo jotakin muuta, mikä on eduskuntaryhmien puheenjohtajien rooli jne.? Jos yksittäinen edustaja äänestää vasten omaatuntoaan pelottelun vuoksi, tulkitaanko tämä silloin perustuslain hengen mukaiseksi toiminnaksi? Jos yksittäinen edustaja äänestää vasten omaatuntoaan sen takia, että hänen mielestään hallituksen linja on sen arvoista, tämä ei varmaankaan voi olla väärin.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien tehtävä on mielestämme toimia öljynä parlamentarismin rattaissa eduskunnan ja hallituksen välillä. Heidän tehtävään kuuluu varmistaa, että ministerit ovat selvillä eduskuntaryhmänsä toiveista ja painotuksista.
Vihreä eduskuntaryhmä näkee eduskuntaryhmien puheenjohtajat enemmänkin sanansaattajina kuin pomoina. Etenkin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien tulee olla erityisen tarkkoja hakiessaan mandaattia ryhmiltään ennen päätösten tekoa. Valitettavasti tämä ei aina ole kovinkaan helppoa neuvotteluiden edettäessä, mutta se ei ole mahdotonta. Jos päätösten ankkuroiminen ryhmiin tehdään huolella, porukka sitoutuu yhteisiin päätöksiin ilman pelkoakin. Kun tuntee itse osallistuneensa päätösten hiomiseen, niin hyväksyy helpommin syntyneen kompromissin ilman omatunnontuskia.
Talo on ollut kuin herhiläispesä tänään, parhaillaan käydään keskustelua samaa sukupuolta olevien suhteen rekisteröinnistä ja sanan säilä lentää puolin ja toisin. Lehtereillä on paljon ihmisiä kuuntelemassa, heidän joukossaan varmaan homoseksuaalejakin, ja tunnen pahaa mieltä heidän puolestaan, sen verran ilkeitäkin kommentteja he ovat joutuneet kuuntelemaan. Toivoisin, että tätäkin asiaa pystyttäisiin käsittelemään maltillisesti ja kypsästi, mutta saamastani runsaasta kansalaispalautteesta näkee, että ainakin osa kansasta on kokenut tämän todella vahvasti. Puheenjohtajavalinnan jälkeinen aika on ollut yhtä karusellia. Puhelin soi koko ajan ja minua halutaan radioon, telkkariin ja lehtien palstoille. Pää on pyörällä, kun kalenteri kainalosta juoksen paikasta toiseen. Ilman avustajaa ja hyvää lastenhoitajaa en varmaan pärjäisi!