Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Sain jokin aika sitten kuulla ilouutisen siitä, että Opetusministeriö on vihdoin hyväksynyt Lounais-Suomen tanssikeskuksen mukaan tanssin aluekeskusten verkostoon!
Olen tämänkin asian parissa tehnyt työtä jo jonkin aikaa, ja viimeksi nyt budjettikäsittelyn yhteydessä esitin talousarvioaloitteessa lisämäärärahaa Varsinais-Suomeen perustettavalle tanssin aluekeskukselle. Silloin asia oli pahasti vastatuulessa ja yritin selvitellä syitä, miksei meidän alueemme tanssiosaamista arvosteta ministeriössä, vaikka valtakunnallisesti on jo pitkään ollut fakta, että Turun seudulla on monenlaista tanssiaktiviteettia, niin esiintyviä ryhmiä kuin tasokasta koulutustakin. Olen todella iloinen koko Turun seudun ja Lounais-Suomen tanssiosaamisen ja –osaajien puolesta, että he saivat näin hienon tunnustuksen siitä työstä, jota ovat vuosikymmenien aikana tehneet ja tulevat jatkossakin tekemään!
Rautatierahoituksen suhteen tilanne ei ole näin valoisa, eli vaikka nostimme jälleen kerran esiin Varsi-nais-Suomen rautateiden perusparannuksen tarpeen ja esitin mm. määrärahaa kevytkalustoliikennekokeilun aloittamiseen Turku-Uusikaupunki –radalla, ei tanssin aluekeskuksen kaltaista onnistumista tällä saralla tapahtunut. Tästä lannistumatta jatkan edelleen työskentelyä ratarahojen puolesta valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa, ja tietysti koko vihreä eduskuntaryhmä pitää raideliikenneteemaa ja rautateiden rahoitusasioita esillä kaikissa asiaankuuluvissa yhteyksissä.
Olin tänään tutustumassa Kansalaisen mikrotuki –palveluun. Kansalaisen mikrotuki-hanke on osa Turun kaupungin ihminen@turku.fi- ja Turun ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden kehittämishanketta. Sen tarkoituksena on tarjota maksutonta apua, neuvontaa ja koulutusta tietokoneasioissa turkulaisille tietokoneenomistajille. Opastajina toimivat Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat. Neuvontaa ongelmatilanteissa saa neuvontapisteestä, puhelimitse ja sähköpostilla, mutta tarkoituksena on myös tarjota opastusta perustaitojen kehittämiseksi kirjastojen verkkotoreilla. Yhteystiedot ja lisää hankkeesta löytyy sivulta www.kansalaisenmikrotuki.fi.
Tämän hankkeeseen tutustumisen lisäksi sain päivitystä ammattikorkeakoulujen tilanteesta, mikä olikin tosi hyvä, koska amk-jatkotutkintojen ja muiden kehitysaskeleiden keskellä tuntuu välillä siltä, että pää menee pyörälle uusien termien ja nimikkeiden viidakossa.
Laitoin tänään Turun Sanomiin oheisen kirjoituksen. Olen ollut iloinen siitä, että viime aikoina on kiinnitetty enemmän huomiota liikuntaan ennaltaehkäisevänä "hoitomuotona". Kakkostyypin diabetes tulee lisääntymään edelleen tulevina vuosina myös meillä Suomessa ja yksi osasyy siihen on ihmisten liikkumattomuus ja väärät ruokailutottu-mukset. Pienikin määrä liikunnan lisäystä arkielämään voi tuoda paljon hyvää mieltä ja eritoten terveyttä sekä pitkää ikää!
Liikkumalla elämäniloa
Tapasin Eerikinkadulla tutun keski-ikäisen miehen, jolle selvästi oli tapahtunut jotakin. Ajattelin ensin hiljaa itsekseni, että onkohan hänkin liittynyt näihin villityksen saaneisiin miehiin, joilla on uusi nuori naisystävä. Hänen uusi ihastuksensa, joka teki hänestä niin innostuneen ja energisen oloisen, olikin liikunta!
Hän oli oppinut iän myötä välittämään itsestään niin paljon, että vaikka hänet koulussa kuulemma aina valittiin viimeisenä kaikkiin joukkueisiin eikä hän ollut mikään tähtioppilas muutenkaan liikunnassa, niin nyt hän kertoi minulle luottavansa asiantuntevaan liikunnanohjaajaan, joka oli räätälöinyt juuri hänelle sopivan harjoitteluohjelman. Liian kova yhtäkkinen rehkiminenhän tuottaa helposti enemmän haittaa kuin hyötyä. Ohjelmaa noudattamalla hän oli edennyt tasaisesti parempiin tuloksiin, ja niistä nauttiminen näkyi selvästi hänen päältään. Hän oli myös oivaltanut, että aloittamalla kuntoilemisen nyt hän säästyisi monilta mahdollisesti edessä olevilta ongelmilta.
USA:ssa on arvioitu, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa 23 % kaikista ennalta ehkäistävistä olevista kuolemista, tupakoinnin osuus on vielä suurempi eli 38 %. Alkoholin osuus on 10 %,mikrobien 8 % sekä Aidsin ja moottoriliikenneonnettomuuksien kummankin 2 %.
Suomessa alkoholin osuus lienee edellä mainittua suurempi. Tiedämme myös, että liikkumattomuudesta ja vääristä ruokatottumuksista kumpuava aikuisiän diabetes on meillä räjähdysmäisessä kasvussa, ja että sen hoidon arvellaan tulevaisuudessa vievän jopa neljänneksen terveydenhoitokuluistamme.
Nyt tarvitaan paitsi valtiolta valmiutta maksaa terveydenhuollosta nykyistä enemmän, myös valmiutta investoida ennaltaehkäisevään työhön, kuten vanhusten lihasvoiman parantamiseen ja nuorten luuston vahvistamiseen. Pyörätiet ja koulujen pihat nähdään fiksuissa kunnissa ennaltaehkäiseväksi terveystyöksi, ja lääkärit kirjoittavat liikuntareseptejä perinteisten lääkkeiden rinnalle tai sijalle.
Oma kokemukseni on että oma liikkuminen vähentyi dramaattisesti perheen kasvaessa. Onneksi perheliikunta, jossa liikuntaharrastukset ennemminkin yhdistäisivät kuin erottaisivat perheet iltaisin ja viikonloppuisin lomista puhumattakaan, on onneksi nyt kasvussa. Liikuntaseurat ja liikuntapaikkojen rakentaminen ohjaavat siihen suuntaan, että koko perhe voisi harrastaa liikuntaa joko yhdessä tai ainakin samaan aikaan samalla suunnalla.
Suomessa on todettu, että riittävästi - noin puoli tuntia joka päivä - reippaileva ihminen käyttää kolmanneksen vähemmän terveyspalveluita kuin jatkuvasti istuva. Sille kolmannekselle kyllä löytyisi kunnissa käyttöä!
Janina Andersson
kansanedustaja (vihr)
Olin ensin aamupäivällä Vihreiden valtuuskunnassa ja myöhemmin tapasin Suomen ruotsinkielisiä kuuroja. Suomen ruotsinkieliset kuurot ovat vähemmistö vähemmistössä, joilla on todella hankalaa kun lapsiperheet joutuvat suurissa määrin muuttamaan Ruotsiin saadakseen lapsensa kouluun. Sain paljon uutta tietoa viittomakielen tarpeellisuudesta, jota ei mikään implantti tai kuulokoje korvaa. Sen lisäksi oli kulttuurikokemus nähdä viittomakielistä runonlausuntaa, kuorolaulua ja teatteria. Viihdyin niin hyvin, että olin kotona Turussa vasta noin 2.30 yöllä. Laitan oheen seminaarin ohjelman.
9.30 Minnestal, kransnedläggning / Markku Jokinen, Dövas Förbund; Håkan Westerholm; Karin Kronlund-Saarikoski
10.00 Buss transport Borgå-Haiko
11.00 Lunch
12.30 Öppningsanförande / Håkan Westerholm; Markku Jokinen, Eva Biaudet; Per-Håkan Slotte; Konferencier: Thomas Sandholm och Helena Torboli
12.24 Sångkör / Östersundom sångkör; dirigent Kicki Thelestam – Borgånejdens dövas sånggrupp; sångledare Karin Kronlund-Saarikoski
13-14.45 Föreläsning / Fil dr Tove Skutnabb-Kangas
14.45-15.15 Kaffepaus
15.15-16.15 Föreläsning / Prof Markku Suksi
16.30 Paneldeltagare presentation / Markku Jokinen
16.40-18.00 Paneldebatt / Markku Jokinen
18 Avslutning & sammanfattning / Markku Jokinen; Päivi Lappi
18.15 Dövhistorisk bok presenteras / Bokgrupp, Birgitta Wallvik
18.30 Avtackning /Håkan Westerholm
19.30 Festmiddag / Annukka Hiekkanen
Uppvisning av olika döva artister / Helena Torboli, Finlands Dövas Kulturavdelning
Under pauser hade vi möjlighet att bekanta oss med fotoutställning, Finlandssvenska dövhistoriken, Finlands Dövas Förbunds dövhistorik, olika kulturproduktioner mm.
Tänään eduskunnassa vietettiin kansainvälistä syöpäsairaiden lasten päivää, johon syöpäsairaiden lasten vanhempien järjestö Sylva ry oli meidät kutsunut. Pidin vihreän eduskuntaryhmän puolesta puheenvuoron Sylvan esittämien 10 teesin puolesta ja yritin löytää vastauksia hankaliin kysymyksiin. Tilaisuus oli tiivis faktapaketti, joka vetosi niin järkeen kuin sydämeenkin. Käsittelimme paljon konkreettisia kysymyksiä, joihin etsimme porukalla vastauksia. Laitan tilaisuuden ohjelman oheen, samoin Sylvan teesit.
Edustajamme Ulla Anttila on tehnyt paljon työtä pitkäaikais-sairaiden ja vammaisten lasten ja perheiden sosiaalietuuksien parantamiseksi, ja hän on jo pitkään toiminut aktiivisesti myös omaishoidon tason ja tapojen kehittämisen puolesta. Hän on mm. juuri tehnyt lakialoitteen työsopimuslain muuttamisesta, jotta vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voisi tehdä lyhempää työpäivää ja saisi osittaista hoitovapaata eripituisen ajanjakson verran, riippuen lapsen vamman ja sairauden tasosta Myös vihreä kansanedustaja Kirsi Ojansuu on Kelan valtuutettuna pitänyt aktiivisesti esillä esim. Kelan toimintaan tai etuisuuksiin mahdollisesti liittyviä epäkohtia ja hän on vienyt vihreää viestiä sitä kautta eteenpäin!
Ohjelma:
Teema: Miten syöpäsairaan lapsen perhe selviää arjesta?
11.30 Tilaisuuden avaus: Sylva r.y:n toiminnanjohtaja Leena Vasankari-Väyrynen
Sairaalla lapsella oikeus hyvään elämään: Sylva ry:n puheenjohtaja, opetusministeri Tuula Haatainen
Yleistyykö lasten syöpä?: Epidemiologian dosentti Eero Pukkala, Suomen Syöpärekisteri
Miten lapsena syövän sairastaneet pärjäävät elämässä?: Syöpäepidemiologian professori Risto Sankila, Tampereen yliopisto
12.00 Syöpäsairaan lapsen perheen elinoloja voidaan helpottaa tukitoimilla: Sosiaalityöntekijä Ulrika Wikström, Lasten ja nuorten sairaala
Erityisopettaja Olli Hyvönen, Haartmanin koulu, Lasten ja nuorten sairaala
Minna Karhun perheen vaikeudet, kun Santeri sairastui syöpään
Eduskuntaryhmien edustajat esittävät kantansa Sylvan jättämään vetoomukseen
Mediatilaisuus
13.30 Miten tästä eteenpäin?: Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Huotari
Sylvan vetoomus syöpäsairaiden lasten perheiden sosiaaliturvan ja -palvelujen sekä lasten koulunkäyntiedellytysten parantamiseksi:
1. Kelan erityishoitorahan myöntämistä yli säädettyjen enimmäisaikojen on seurattava silloin, kun tuen myöntämiselle on painavat lääketieteelliset perustelut. Lisäksi vanhemmille, joiden omana työnä on pidettävä lapsen hoitamista, on maksettava erityishoitorahaa riippumatta kotona hoidettavien lasten lukumäärästä. Olemme pyrkineet vaikuttamaan mm. Kelan erityishoitorahan myöntämiseen yli säädettyjen enimmäisaikojen uuden sairausvakuutuslain valmistelussa (laki astui voimaan 01.01.2005). Lakitekstissä on huomioitu parannusehdotuksiamme, mutta seurattavaksi jää millaisiin käytännön tulkintoihin uusi laki johtaa. Lain perusteluosassa esitetään, että yhtä lasta kotona työkseen hoitavalle vanhemmalle ei tule maksaa erityishoitorahaa lapsen sairastuessa, koska hänen ei katsota olevan estynyt tekemästä omaa työtään. Vanhemmalla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta elää normaalia kotiäidin tai -isän elämää hoitojen aikana eikä mahdollisuutta hakeutua työelämään.
2. Perustelut eri suuruisten hoitotukien maksamiselle on määriteltävä riittävän tarkasti tasolta seuraavalle siirryttäessä ja perusteluiden on oltava valtakunnallisesti yhtenäiset. Hoitotuen suuruus hoidon eri vaiheissa vaihtelee alueittain. Käsittääksemme Kelassa ei ole aina riittävästi tietoa nopeasti kehittyneiden hoitomuotojen rasittavuudesta. Tässä ja muissa etuusasioissa on tarpeen kuulla erikoissairaanhoidon asiantuntevaa lääkärikuntaa.
3. Kelan tukihakemusten käsittelyaikoja tulee lyhentää. Käsittelyaikojen takarajana tulisi olla kuukausi, mikäli mahdollista. Vähimmäisvaatimus on, että perheille annetaan tietoa arvioidusta käsittelyajasta, ja jos tämä pitkittyy, siitä tiedotetaan. Kelan päätökset viipyvät joskus kohtuuttoman kauan. Asiakkaalle ei myöskään aina tiedoteta, kun päätöksenteko mutkistuu ja viivästyy.
4. Lapsisyöpäpotilasta hoitaville tulee taata omaishoidon tuki koko hoitojen ajaksi kaikkialla maassa ja yhtenäisin perustein. Tuki ei saa, nykyisessä muodossaan, muodostua vaihtoehdoksi muille tuille. Valtakunnallista omaishoidon uudistamista valmistelevassa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä pyritään laajentamaan omaishoidon tuen piiriin kuuluvien määrää avo- ja kotihoidon lisäämiseksi. Työryhmä esittää myös omaishoidon tuen palkkioluokkia ja -tasoja valtakunnallisesti yhtenäisiksi.
5. Kotiavun saatavuutta on huomattavasti parannettava ja sen tulee olla valtakunnallisesti yhtenäisempää. Monissa kunnissa kotiapua on saatavilla ainoastaan lastensuojelullisena toimena.
6. Toisen asteen opiskelijoille tulee taata mahdollisuudet sekä sairaalaopetukseen että koulun kotona järjestämään opetukseen. Lukiolaki ja laki ammatillisesta koulutuksesta näyttävät antavan mahdollisuuden koulun kotona järjestämään opetukseen terveydellisistä syistä. Tulkinnat oppilaitosten velvollisuuksista ovat olleet kuitenkin pitkäaikaissairaalle nuorelle kielteisiä. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että yhteys omaan oppilaitokseen säilyy ja opintojen ohjausta järjestetään joko sairaalassa tai kotona muutamia tunteja viikossa.
7. Sairaalakouluille on laadittava laatusuositukset. Osallistuminen monipuoliseen, taito- ja taideaineita käsittävään pienryhmäopetukseen tulee taata mahdollisuuksien mukaan. Sairaalakoulujen toimintaan on osoitettava asianmukaiset ja riittävät tilat. Sairaalaopetuksen järjestelyt ja opetukseen osoitettujen tilojen taso vaihtelevat huomattavasti eri laitoksissa. Suuri osa sairaalakouluista toimii epätarkoituksenmukaisissa ja ahtaissa tiloissa, joita ei ole suunniteltu opetustarkoitukseen.
8. Koulun kotona järjestämälle opetukselle on asetettava selkeät vähimmäistuntimäärät. 4-5 h/vko vähimmäistunti-määrän tulisi toteutua aina, kun oppilas vointinsa puolesta kykenee opiskelemaan. Toistaiseksi nämä vähimmäistuntimäärät puuttuvat lainsäädännöstä.
9. Pitkäaikaissairaiden lasten erityisiin opetusjärjestelyihin on kohdennettava valtion erillismäärärahaa. Koulun kotona järjestämän opetuksen kestäessä useita kouluvuosia, erityisesti pienten kuntien koulutoimien talous joutuu kovalle rasitukselle.
10. Esikoululaisille tulee taata samat mahdollisuudet osallistua erityisiin opetusjärjestelyihin kuin peruskoululaisille. Esiopetusta määrittelevässä lainsäädännössä ei ole huomioitu pitkäaikaissairaan lapsen tarpeita.
Laitoin tänään Salon Seudun Sanomiin oheisen ajankohtaiskirjoituksen ilmastonmuutosta koskevan keskustelun innoittamana!
Vaaralliset hitaat trendit
Jos sammakko laitetaan kattilaan, jossa on tulikuumaa vettä, se vaistonvaraisesti hyppää heti siitä pois. Jos se taas laitetaan sopivan lämpöiseen veteen, jota hitaasti lämmitetään tulikuumaksi, niin se ei ymmärrä vaaraa ennen kuin on jo kuollut. Hitaat trendit ovat vaarallisimpia. Kun asiat menevät pikkuhiljaa huonompaan suuntaan, ei koskaan ole oikea aika puuttua kehitykseen, koska päälle kaatuvat ongelmat hoidetaan ensin.
Yksi hyvä esimerkki hitaasta trendistä on ilmastopolitiikka. Ruotsissa tuetaan maalämmön ja puun käyttöä pientalojen lämmityksessä - meillä uusiin pientaloihin asennetaan voittopuolisesti sähkölämmitystä. Keski-Euroopassa liikennettä ohjataan tietullien avulla kiskoille - meillä kumipyöräliikenne jatkaa paisumistaan ja yhdyskuntarakenne hajoamistaan.
Toimettomuus ei ole turmiollista vain ilmakehää, vaan myös Suomen tulevaisuutta ajatellen: mitä kauemmin investoimme energiasyöppöihin rakenteisiin, sitä kalliimpaa sopeutumisesta tulee. Rataverkon hidas rapistuminen on sekä huonoa ilmastopolitiikkaa että huonoa aluepolitiikkaa. Maailman johtavat teollisuusmaat eli G7-maat esittävätkin maailmanlaajuista kerosiiniveroa saastuttavan lentoliikenteen rajoittamiseksi. Nopeat ratayhteydet jakavat tulevaisuudessa maakuntakeskukset menestyviin ja taantuviin.
Maailmankaupan vapautuminen ajaa Suomen maatalouspolitiikan vääjäämättömiin vaikeuksiin. Hallitus odottelee toivoen, että neuvottelut maailmankaupan vapauttamisesta epäonnistuisivat kerta toisensa jälkeen. Kansanedustaja Erkki Pulliainen on esittänyt, että puoli miljoonaa hehtaaria peltoalasta siirrettäisiin energiakasvien viljelyyn. Se toisi työtä ja tulevaisuuden uskoa maaseudulle samalla kun se helpottaisi merkittävästi Suomen Kioto-tavoitteiden saavut-tamista.
Hitaisiin trendeihin kuuluu myös aikuisiän diabeteksen yleistyminen, joka uhkaa kasvattaa terveydenhuollon menoja radikaalisti. Suurten ikäluokkien kunto heidän siirtyessään eläkkeelle ratkaisee vanhustenhoidon vaatiman rahamäärän. Vaarallisiin trendeihin kuuluu myös nuorten ikäluokkien fyysisen kunnon heikkeneminen ja ylipainoisuuden yleistyminen.
Lipposen hallituksen aikana laadittiin suunnitelmat kuntien aktivoimiseksi tukemaan ennaltaehkäisevää elämäntapaa ja liikuntaa suomalaisten terveydentilan parantamiseksi. Yksittäiselle kunnalle ennaltaehkäisy ei ole riittävän kannattavaa, koska suuri osa hyödystä valuu muuttoliikkeen mukana muualle. Mitäköhän näille suunnitelmille nyt kuuluu?
Huolestuttava trendi on myös mielenterveyssyillä myönnettyjen sairauseläkkeitten yleistyminen. Jotain olisi jo aika tehdä, erityisesti työelämän puolella.
Tuleva historiankirjoitus tulee arvioimaan hallituksia siitä, miten päättäväisesti ja oikea-aikaisesti ne ovat puuttuneet hitaisiin, kansakunnan hyvinvointia uhkaaviin vaaroihin. Nykyisellä hallituksellamme nämä toimet ovat vielä edessäpäin.
Janina Andersson
kansanedustaja (vihr)
Helsingin Sanomien pääkirjoitus (18.2.05) tyrmäsi täysin ympäristöministeri Enestamin esityksen erityisestä sähkölämmitysverosta. Myös monet muut tahot kiirehtivät haukkumaan ministerin jo kuolleena syntyneestä ideasta. Tämän jälkeen Enestam on jo ehtinyt tarkentamaan kantaansa niin, että vero koskisi ainoastaan uusia omakotitaloja. Ainakin tämän esityksen luulisi kelpaavan ilmastonmuutoksesta huolestuneille kansalaisillemme.
Ottaen huomioon, että viime vuosina on ollut valtavasti keskustelua uusista talojen lämmitysmuodoista ja niistä keinoista, joilla voisi vähitellen siirtyä vanhasta energiatekniikasta uuteen, minua ihmetyttää suuresti, miksi tiedotusvälineet ja ministeri Pekkarinen eivät pysty ymmärtämään, että pelkälle sähkölämmitykselle on olemassa aivan realistisia, ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Pekkarinen ilmoitti, että hän ei ole innostunut mistään erillisistä ympäristöveroista. Hän huomautti, että on paljon alueita, joissa käytännössä ainoa käyttökelpoinen energiaratkaisu saattaa olla sähkö. Hänen omassa talossaankin on varaava sähkölämmitys, kun alueelle ei ollut mahdollista saada kaukolämpöä.(STT 16.2.05)
Kaukolämpöalueen ulkopuolelle rakennettaviin uusiin omakotitaloihin esimerkiksi maalämpöpumput ja pellettilämmitys ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja, ja tämän Enestamin esityksen toivottavasti toteutuessa meillä varmaan nopeasti seurataan Ruotsin esimerkkiä.
Viime vuonna lämpöpumppujen määrä nousi Ruotsissa jo yli 400 000 tuhannen. Maalämmön voimakkaasti kasvanut suosio Ruotsissa selittyy sillä, että 90 prosenttia omakotirakentajista valitsee talonsa lämmitys-muodoksi lämpöpumpun. Tämän lisäksi jälkiasennettuna lämpöpumppu löytyy esimerkiksi Ruotsin kuninkaanlinnasta. Suomessa lämpöpumput ovat ensimmäiseksi löytäneet sijansa kaukolämpöverkon ulkopuolisissa kiinteistöissä. Kultaranta, Haikon kartano, Mäntymotelli, Pohjola-opisto sekä monet muut uudet ja vanhat rakennukset ovat jo toimivia esimerkkejä siitä, kuinka lämpöpumpuilla hyödynnetään ympäristön energiaa kiinteistöjen lämmityksessä.
Suomessa lämpöpumppuja on tällä hetkellä noin 35 000 kappaletta ja vuosittain niitä asennetaan reilut 2 000 kappaletta. Kiinnostus lämpöpumppuihin on kasvussa täälläkin, sillä nyt jo 20 prosenttia omakotirakentajista valitsee lämmönlähteeksi lämpöpumpun. Kasvua lämpöpumppujen kysyntään odotetaan myös sähkö- ja öljylämmityksen vaihtajista. Ruotsissa korvataan vuosittain jo 15 000 sähkö- tai öljykattilaa lämpöpumpuilla.
Vanhojen pientalojen asukkaat tarvitsevat kannustimia sähkölämmityksen vaihtamiseen. Suomesta puuttuu reilu rahallinen avustus vanhojen pientalojen lämmityksen vaihtamiseen lämpöpumpuilla, kaukolämmöllä tai pelleteillä toimivaksi. Hallituksen tarjoama tuki asuntojen energiainvestointeihin on minimaalista verrattuna Ruotsin vastaavaan tukeen.
Vero-ohjaustakin tarvitaan sähkön käytön jatkuvan kasvun hillitsemiseksi, mutta Enestamin esitys jää puolitiehen. Eri järjestelmien yhdistelmät ovat myös varteenotettava ratkaisu. Hallituksen onkin ensi vuoden budjetissa korotettava asuntojen korjaus- ja energiainvestointeihin tarkoitettua määrärahaa ja suunnattava sitä entistä selkeämmin pientalojen sähkölämmitysjärjestelmän korvaamista suunnitteleville.
Sähkölämmityksestä puhuttaessa täytyy muistaa, että erotetaan suoralla ja välillisellä sähkölämmityksellä toimivat talot. Välillisellä sähkölämmityksellä toimivissa taloissa, joissa on vesikiertoinen lämmönjakelu, on helpompaa siirtyä esimerkiksi maalämpöpumppuun.
Suoran sähkölämmityksen varassa olevien talouksien tuskaan tarjoaa sentään lohtua ilmalämpöpumppu, joka pystyy ottamaan Suomen olosuhteissa jopa puolet talon lämmitysenergiasta ulkoilmasta ja jakamaan sen suoraan sisäilmaan. Kun sama laite hoitelee kesäaikaisen jäähdytyksen, ei ihme, että viime vuonna jo noin kahdeksan tuhatta suorasähkölämmittäjää asensi vajaat 3000€ maksavan ilmalämpöpumpun. Ja tämä taitaa olla vasta alkua. Esimerkiksi Norjassa myytiin vuonna 2003 yli 50.000 ilmalämpöpumppua. Ruotsin viime vuoden ilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli 20.000.
Ilmalämpöpumppu on energiansäästölaite, joka jääkaapista tutulla tekniikalla ottaa ulkoilmasta energiaa talon sisäilmaan. Talon ulkoseinään jäähdyttää ulkoilmaa kuten jääkaappi tai pakastin sisustaansa. Ulkoilmasta kaapattu energia luovutetaan talon sisäseinällä olevalla yksiköllä sisäilman lämmitykseen kuten jääkaappi lämmittää takaosaansa. Nykyaikaiset ilmalämpöpumput toimivat kaukosäätimen napsautuksella kumpaankin suuntaan eli lämmityskaudella energiaa otetaan ulkoilmasta ja lämmitetään taloa. Kesähelteillä talon liian kuumaa sisäilmaa jäähdytetään ja energia siirretään talon seinien ulkopuolelle asennetulla ilmalämpöpumpun ulkoyksiköllä.
Kun huomioidaan taloussähkö ja käyttöveden lämmitys, voidaan nyrkkisääntönä pitää, että suorasähkölämmitteisessä talossa sähkölaskua voidaan pienentää jopa 1/3:lla. Jos 100 -150 m2 suorasähkölämmitteisen talon sähkölasku on 1 200 - 1800 euroa vuodessa, voi ilmalämpöpumpulla säästää 400–600 euroa vuodessa. Kireimmillä pakkasilla pumpun hyötysuhde huononee, mutta se toimii erinomaisesti +10 – -15°C välillä. Näissä sääolosuhteissa syntyykin valtaosa kotitalouksien lämmityskuluista.
Uuden teknologian ohella kannattaa muistaa, että vanha, perinteinen varaava puulämmitteinen takka sopii täydentämään näitä kaikkia lämmitysmuotoja.
Janina Andersson
kansanedustaja (vihr)
maalämpötalon omistaja
Sain vihdoin vastauksen Elintarvikevirastosta joulukuun lopulla esittämääni lausuntopyyntöön! Laitan oheen lehdis-tötiedotteen, josta selviää lausunnon tärkeimmät asiat!
Vuosaaren kaloja ei pidä syödä
Elintarvikevirasto on kansanedustaja Janina Anderssonin (vihr.) pyynnöstä antanut lausunnon Vuosaaren edustalta pyydettyjen kalojen syömäkelpoisuudesta liittyen niiden huolestuttavan suuriin orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksiin.
Elintarvikevirasto katsoo, että saastuneiden näytteiden ottoalueelta ruoppaus- ja rakennustöiden aikana pyydettyä kalaa ei tule käyttää ravinnoksi. Kalastuksesta tulisi pidättyä lähialueilla myös jatkossa kunnes tilan-teesta saadaan lisää tietoa. Korkeita haitta-ainepitoisuuksia on todettu mm. Kalkkisaaren selältä otetuista kalanäytteistä.
- Tämä varoitus on otettava vakavasti, sillä kyseessä olevilla orgaanisilla tinayhdisteillä on immunotoksiset eli vastustuskykyä heikentävät terveysvaikutukset ja sen lisäksi eläinkokeissa on tehty havaintoja niiden syöpävaarallisuudesta, niiden aiheuttamista lisääntymis- ja kehityshäiriöistä sekä munuaisten toimintaan liittyvistä häiriöistä, Janina Andersson sanoo.
Janina Andersson pyysi lausunnossa Elintarvikevirastoa selvittämään tulisiko myös kaloille ja kalatuotteille määritellä orgaanista tinaa koskevat raja-arvot ja voidaanko kaloja, joiden TPT- pitoisuudet ylittävät kaksinkertaisesti liha-tuotteille määrätyt raja-arvot, käyttää turvallisesti ravinnoksi.
Elintarvikevirasto toteaa vastauksessaan muun muassa, että Vuosaaren edustan kalojen organotinapitoisuuksia voidaan pitää vertailututkimuksiin nähden korkeina. Lisäksi todetuissa pitoisuuksissa on Elintarvikeviraston mukaan olemassa vaara, että kalaa paljon ravinnossaan käyttävät kuluttajat helposti ylittävät organotinayhdisteille asetetun siedettävän päivittäisen saantimäärän ja joutuvat alttiiksi ainakin immunotoksisille haittavaikutuksille.
Sataman lähivesiltä pyydetyn kalan organotinapitoisuuksista tulisi Elintarvikeviraston mukaan saada lisää tutkimustietoa, ja tässä tilanteessa kalastusta kannattaa kuitenkin vähentää lähialueilla ainakin ruoppauksen ajaksi ja mahdollisesti myös jatkossa, kun uutta tutkimustietoa saadaan tilanteesta.
Korkeita orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia on havaittu myös muualla rannikollamme, esimerkiksi Turun, Naantalin ja Rauman merialueilla. Altistuminen näille aineille tapahtuu lähinnä ravinnon välityksellä. Siksi on tärkeää selvittää turvallisuusrajat likaantumiselle altistuneiden alueiden kalojen käytettävyydelle ravinnoksi.
- On huolehdittava siitä, että tulevaisuudessakin ihmiset voivat syödä kalaa turvallisin mielin, eikä nyt esille tullutta riskiä pidä mielestäni vähätellä. Olen huolissani myös kalastajien ammattikunnan tulevaisuuden näkymistä. Toivon, että lausunnon saaneet ministeriöt ottavat asian vakavasti, sekä varmistavat että tämä tieto pikimmiten tavoittaa ainakin lähialueen asukkaat, Andersson toteaa.
Lausunto on lähetetty myös maa- ja metsätalousministeriöön, kauppa- ja teollisuusministeriöön, sosiaali- ja terveys-ministeriöön sekä lääninhallituksille.
Elintarvikeviraston lausunto on saatavissa faksilla Janina Anderssonin avustaja
Janina Viléniltä (puh 040 5715 296).