Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Olin tänään eduskunnan auditoriossa ympäristöministeriön ja Suomen Akatemian järjestämässä seminaarissa, jossa esiteltiin Itämeren tutkimusohjelman (BIREME) tuloksia. Seminaari oli suunnattu päättäjille, viranomaisille ja asiantuntijoille.
Tilaisuudessa maamme johtavat Itämeri-tutkijat kertoivat uusimpia tutkimustuloksia mm. Itämeren rehevöitymisestä, meriluonnon monimuotoisuudesta ja myrkkytilanteesta. Keskustelimme myös siitä, mitä Itämerelle olisi tehtävissä.
Mielenkiintoista oli se, että asiantuntijan mukaan esim. Varsinais-Suomessa ja Turussa pitäisi nimenoman satsata meidän omien, varsinaissuomalaisten päästöjen torjumiseen, kalankasvatuksen muuttamiseen ympäristö- ja meriystävällisemmäksi ym, eli nimenomaan oman alueemme päästöt vaikuttavat eniten siihen meille tärkeimpään merialueeseen. Helsingissä on tilanne toinen, ja Suomenlahden tilaan vaikuttaa siellä nimenomaan Pietarin päästöt ja muut Suomenlahtea ympäröivien valtioiden ja kaupunkien päästöt, eli siellä uhkien torjuminen on selkeästi kansainvälisempää.
Tietoa BIREMEstä:
Kolmivuotisessa Itämeri-tutkimusohjelmassa (BIREME) perehdytään monitieteisesti Itämeren alueen ympäristökysymyksiin. Ohjelman hankkeissa selvitetään Itämeren rehevöitymistä, kalastusta ja kalataloutta, monimuotoisuutta, pohjoista ulottuvuutta, Itämeren ympäristökysymyksiä ja ympäristön historiaa sekä Itämeren ympäristövaltioiden ympäristöhallintaa. Ohjelma päättyy vuoden 2005 lopussa. Sitä rahoittavat Suomen Akatemian lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Venäjän perustutkimusrahasto.
Seminaarin ohjelma
Puheenjohtajana toimii ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
10:00 Tilaisuuden avaus, Jan-Erik Enestam, ympäristöministeri
10:05 Tutkimus Itämeren suojelun perustana, Anneli Pauli, ylijohtaja, tutkimus, Suomen Akatemia
10:20 Itämeren biologinen monimuotisuus - vain muutos on pysyvää, Erkki Leppäkoski, professori, Åbo Akademi
10:40 Kysymykset & kommentit
10:50 Itämeren rehevöityminen: lukko ja sen avaaminen, Harri Kuosa, professori, Helsingin yliopisto
11:10 Kysymykset & kommentit
11:20 Myrkyt Itämeressä, Martin Romantschuk, professori, Helsingin yliopisto
11:30 Kysymykset & kommentit
11:40 Itämeri eurooppalaisin silmin, Eija-Riitta Korhola, MEP
11.45 Loppupuheenvuoro, Juha Kämäri, professori, Suomen ympäristökeskus
11:55 Tilaisuuden päätös, Jan-Erik Enestam, ympäristöministeri
Lastensuojelun keskusliitto järjesti tänään seminaarin lasten oikeuksien toteutumisesta. YK:n Lapsen oikeuksien komitea on antanut syyskuussa 2005 suosituksensa Lapsen oikeuksien toteutumista koskevasta Suomen 3. määräaikaisraportista.
Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä teki asiasta oman kannanoton jo marraskuussa, mutta vasta tänään näin suositukset ensimmäisen kerran suomeksi - käännösprosessi on sujunut aivan uskomattoman hitaasti?!
Seminaarissa Komitean jäsen professori Lothar Krappmann esitteli Komitean työtä ja Suomen saamia suosituksia. Johtaja Arto Kosonen ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksiköstä kertoi Suomen antaman määräaikaisraportin laadinnasta sekä valmistelusta ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula puhui lapsiasiavaltuutetun roolista Lasten oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon ja noudattamisen tarkkailijana. Ms Conchi Ballesteros Espanjan lastenoikeusjärjestöjen koalitiosta kertoi kansalaisjärjestöjen roolista ja kansalaisjärjestöryhmän toiminnasta prosessin aikana, ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen Unicefista puhui lapsen edun periatteesta kansallisessa lainsäädännössä ja lopuksi Lastensuojelun Keskusliiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Maarit Kuikka puhui Lastensuojelun Keskusliiton roolista täydentävän raportin koostamisessa.
Seminaarin lopuksi oli ryhmätyöosuus, jossa keskusteltiin vilkkaasti muun muassa siitä, mikä on hallituksen ja eduskunnan rooli siinä, että YK:n Lapsen oikeuksen sopimus tulisi tunnetuksi kaikilla lapsia koskevilla tasoilla ja kaikille lasten parissa työskenteleville. Suomen saamat huomautukset ja suositukset ovat osittain erittäin vakavia ja huolestuttavia, eikä niitä ole enää varaa ohittaa olankohautuksella.
Pyrimme todennäköisesti eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa laatimaan jonkinlaisia yhteistyömuotoja ja -strategioita yhteistyössä mm. Lastensuojelun Keskusliiton kanssa, jotta valtionhallinnon ylätaso saataisiin sitoutetuksi prosessiin ja vähitellen tietoisuus sopimuksesta ja sen velvoittavuudesta iskostuisi myös meidän päätöksentekijöiden ja virkamiesten mieliin.
Lapsen oikeuksien sopimus ja velvoite tarkastella asioita lasten edun kannalta mielletään usein liittyväksi vain suoranaisesti lapsia koskeviin lakeihin (lastensuojelulaki ym), mutta todellisuudessa se vaikuttaa ihan kaikkeen lainsäädäntöön, joka voi millään tavalla liittyä lapsiin. Esim. ulkomaalaislakiin liittyviin toimiin pitäisi todennäköisesti tehdä sellainen muutos, että kaikkiin turvapaikkapäätöksiin liitettäisiin automaattisesti kohta, jossa määriteltäisiin, miten lapsen etu on ko. päätöksessä otettu huomioon. Tällä hetkellä on esimerkiksi tapauksia, joissa täysin samasta maasta ja samasta oloista tuleville lapsille on myönnetty joko väliaikainen oleskelulupa tai turvapaikka, ja tämä on johtanut siihen, että väliaikaisturvaa saavat lapset ovat uhassa joutua omanlaiseensa syrjäytyvien lasten luokkaan, joiden kohdalla edes kaikki perusoikeudet (kuten oikeus saada opetusta) eivät toteudu. Erittäin huolestuttavaa.
Tässä on reilun vuoden takaa tiedote ministeri Tuomiojan julkistamasta kansalaisjärjestöjen tekemästä selvityksestä koskien Lapsen oikeuksien sopimuksen tiedottamista. Parannettavaa löytyi, eikä tilanne valitettavasti ole varmaankaan kovin paljon parempi tälläkään hetkellä.
Olin tänään Euroopan vihreiden ilmastokampanjan avaustilaisuudessa. Kampanjan esittelivät Janne Länsipuro ja Oras Tynkkynen. Tiedotustilaisuudessa esiteltiin kampanjan PR-materiaalia ja nettisivut www.stopclimatechange.net, jotka aukeavat huomenna 16.2, Kioto-sopimuksen voimaantulon vuosipäivänä.
Huomenna järjestetään eri puolilla Suomea Kioto-tapahtumia, mm. Turussa. Vihreiden ilmastosivuilta löytyy tietoa alueellisista kampanjatapahtumista sekä ajankohtaista ilmastoinfoa mm. päästökaupasta.
STOP ILMASTONMUUTOS - TEE OMA OSASI
- Euroopan vihreiden yhteinen ilmastokampanja alkaa 16.2.
Kioton sopimuksen voimaan astumisen vuosipäivänä 16.2. alkaa Euroopan vihreän puolueen ja Euroopan vihreiden nuorten yhteinen ilmastokampanja. Vihreät puolueet osallistuvat kampanjaan kaikkiaan 30 maassa. Euroopan vihreiden ilmastokampanja esittelee poliittisia toimenpiteitä energiatehokkaan Euroopan luomiseksi ja käytännön tekoja joilla jokainen kuluttaja voi säästää energiaa, luontoa ja rahaa.
Vihreät vaativat EU:lta ja sen puheenjohtajana kesäkuussa aloittavalta Suomelta aloitteellisuutta vuonna 2012 päättyvän Kioton sopimuksen sitoumuskauden jälkeisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita.
- Päästövähennystavoitteiden lisäksi EU:ssa tarvitaan laajaa ilmastostrategiaa, jolla päästöt myös laskevat. Tähän työhön on ryhdyttävä pian ja monella rintamalla. Esimerkiksi liikennepolitiikassa joukkoliikenne täytyy nostaa selkeästi yksityisautoilun edelle ja kaupunkirakenteen pirstoutuminen täytyy pysäyttää. Lisäksi tavoitteeksi on otettava öljyriippuvuudesta irti pääseminen kuten Ruotsissa on tehtykin, toteaa Vihreän liiton varapuheenjohtaja Länsipuro.
Vihreät korostavat, että suunnitelmallisesti ja ajoissa toteutetut päästövähennystoimet edistävät Euroopan taloudellista kilpailukykyä, luovat työpaikkoja, säästävät kuluttajalle selvää rahaa ja lisäävät yleistä hyvinvointia.
Kampanjan tavoitteita ovat:
- Sitovat energiasäästötavoitteet, joilla ympäristöystävällisemmät teknologiat saadaan nopeammin markkinoille ja käyttöön.
- Eheän kaupunkirakenteen ja toimivan joukkoliikenteen edistäminen kaikkialla Euroopassa.
- EU-lainsäädäntö, jolla asetetaan energiatehokkuusvaatimukset sähkölaitteille niiden ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja velvoitetaan valmistajat rajoittamaan kodinkoneiden valmiustilakulutus enintään 0.5 Wattiin.
- Kansainvälisten päästörajojen luominenin lentoliikenteelle sekä EU lentojen ilmastovaikutusten kääntäminen laskuun vuoteen 2008 mennessä.
- Kuljetusten aiheuttamat todelliset ympäristökustannukset sisällytetään tuotteiden hintoihin, kuljetukset kumipyöriltä kiskoille.
- Kampanja jatkuu vuoden 2009 kesäkuuhun ja siihen liittyy useita toimintapäiviä joina kampanjan tavoitteet tuodaan ihmisten tietoisuuteen kaikkialla Euroopassa. Kampanjan ulkoasun on suunnitellut suomalainen mainostoimisto Toukokuu ja kampanjapäällikkönä toimii myös suomalainen Panu Laturi.
Vihreä liitto on aiemmin esitellyt yksityiskohtaisen ilmasto- ja energiapoliittisen ohjelmansa Suomelle
Lisätietoja: Janne Länsipuro, gsm 040 740 8445
Så fort jag hann från riksdagen till Åbo idag så tog jag mig till Åbo Akademis nya byggnad Arken, där SU hade ordnat ett Östersjöseminarium.
Det intressantaste inlägget jag hann höra var Johan Erikssons jämförelse mellan skyddet av Östersjön och USA:s Clean Water Act, som gjorts för att skydda de stora sjöarna. Den här juridiska konkreta skyddsprogrammet borde du hitta här: Clean Water Act
Nu ska jag kolla om man kunde göra något liknande juridiskt bindande program kring Östersjön. Enligt Johan Eriksson har resultaten med de stora sjöarna varit övertygande.
Östersjön - vårt stora dåliga samvete
Seminarium om Östersjön ordnas tisdagen den 21 februari kl. 16 i auditorium Armfelt, Arken vid Åbo Akademi. Fritt inträde, välkommen med.
Inledare:
Jan-Erik Enestam, miljöminister
Axel Alm : Marin- och miljöbiolog, Förbundet för vattenskyddsföreningarna rf.
- Östersjön, vårt hav, värt att värna om
John Eriksson: Professor i zoologi, Institutionen för biologi, Åbo universitet
- Hur väl tar vi hand om Östersjön?
Minna Boström: Marinbiolog, Forststyrelsen
- Inventeringar av undervattensnaturen - var, hur och varför?
Lennart Daléus: Generalsekreterare, Greenpeace Norden
- Framtiden för Europas hotade hav
arrangörer:
SU i Åbo, SU i Åboland, Organisationsutskottet, Internationella utskottet, Liberala Studentklubben vid ÅA