Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Tapasin tänään joidenkin kansanedustajakollegoideni kanssa Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerin Eeva Kuuskosken ja vaihdoimme kuulumisia ajankohtaisista lapsiin liittyvistä aiheista.
Puhuimme mm. MLL:n hedelmöityshoitolakiin liittyvän kannanoton taustoista ja perusteista, tulevasta lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta, lapsiperheiden köyhyydestä (erityisesti yhden huoltajan ja monilapsiset perheet), yhteiskunnallisesta muutostilasta ja kuntauudistuksen vaikutuksesta kansalaisten hyvinvointiin ja perus- ja sosiaalipalveluiden nykytilaan. Olimme yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnassamme tapahtuu tällä hetkellä jotain, mitä kukaan ei osaa odottaa, eikä kellään tunnu olevan kokonaiskuvaa siitä mitä tapahtuu ja mitä siitä seuraa. On esimerkiksi paljon nuoria tyttöjä, joille syntyy lapsi tai lapsia, koska heillä ei ole oikeastaan "parempaakaan tekemistä"; heillä ei ole koulutusta, ei työpaikkaa, ei välttämättä myöskään arjen hallintaa.
Aikuiset ja lapset kärsivät mielenterveysongelmista ja esim. lastensuojelun piirissä on lapsia, joiden oikea paikka olisi lasten psykiatrinen hoito. Huostaanottoja tapahtuu liian paljon ja liian herkästi (eikä kukaan tiedä, että miksi), ja toisaalta asioihin ei puututa tarpeeksi ajoissa, jotta ihmisiä voitaisiin auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ikäluokkien pienetessä koulujen ja päivähoidon resursseja pienennetään, vaikka ongelmat ovat kasvaneet materiaalisen hyvinvoinnin myötä. Virkamiehet kokevat, ettei ihmisten yksityiselämään (ml perhe-elämä) voi puuttua, ja samalla monet odottavat, että joku sanoisi jotain heidän alamäestään, perheväkivallasta, päihdeongelmastaan... En tiedä kenellä on vastuu, mutta tuntuu, että monet kuitenkin jotenkin odottavat, että se vastuu on jossain muualla kuin yksilöllä itsellään ja yksilön hätä pitäisi huomata "ulkoapäin", vaikka hän itse ei osaisi apua etsiä tai pyytää. Psyyken ongelmia medikalisoidaan ja tapahtuupa sitäkin, että lapsia diagnosoidaan sairaiksi, vaikka todellinen syy lapsen muuttuneeseen käytökseen voi löytyä ihan muualta kuin lapsen psyykkisestä terveydestä/sairaudesta (esim. vanhempien parisuhdeongelmista). Lapsille määrätään rauhoittavia tai piristäviä, eikä kellään tunnu olevan kokonaiskuvaa siitä mitä tapahtuu ja kuka on syyllinen.
Suuria ongelmia, eikä meilläkään aamukahvin parissa löytynyt mitään metaselitystä tai -ratkaisua näihin kysymyksiin. Sovimme kuitenkin, että teeman käsittely jatkuu tulevaisuudessa; työsarkaa kyllä (valitettavasti) riittää!
Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen kulttuurisetelin käyttöönotosta. Kulttuurisetelistä voit lukea lisää joko OPM:n rahoittamasta selvitysmies Ralf Sundin raportista tai www.kulttuuriseteli.fi:sta. Olen myös allekirjoittanut kollegani Suvi Lindénin lakialoitteen. Hassua kyllä, eduskunnassa on meidän lisäksemme ainakin kolmas muu henkilö tehnyt samaan aikaan toimenpiteitä kulttuurisetelin käyttöönottamiseksi ja me kaikki olemme eri puolueista, eli luulisi poliittista tahtoa asiaan löytyvän! Toivomme tietysti, että ministeri Karpela valtiovarainministeri Wideroosin kanssa olisi asialle suotuinen... Sundin raportista on jokaisen helppo lukea, että kulttuuriseteliä ei kyllä millään kovin helposti ajateltavissa olevilla perusteilla voi vastustaa, eli peukut pystyyn! Oma kirjallinen kysymys on luettavissa eduskunnan www-sivuilla täällä.
Olimme tänään Salossa Heidi Hautalan ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Tapani Veistolan kanssa keskustelemassa Salon seudun vihreiden järjestämässä tilaisuudessa uraanin louhinnasta.
Ilokseni paikalle oli tullut myös esimerkiksi keskustalainen kaupunginhallituksen jäsen juuri yhdestä mahdollisesta uraanikaivoskunnasta. Tämä on todella iso asia etenkin niille joiden lähiympäristöä mahdollinen kaivostoiminta koskee. Epävarmuus tulevaisuudesta sekä mahdollisista asuntojen arvonalennuksista ym on aivan ymmärrettävää. Tämänkin takia on Suomen kaivoslakia nopeasti uudistettava. Tässä on Heidi Hautalan yhteen toiseen tilaisuuteen tekemä Power Point -esitys uraanin louhinnasta ja tässä on hänen Turun Sanomissa julkaistu kolumninsa samasta aiheesta.
Jag hade äran att vara festtalare på Biologföreningen Dendriticums vårbal på Kåren idag.
Det seriösa i mitt tal gick ut på att forskarna bör popularisera sina forskningsresultat och på så sätt få med dem i den politiska debatten. Ju mera samarbete mellan naturvetare och statsvetare, desto bättre. Om forskarna inte vågar komma med starka åsikter så reagerar tyvärr inte politikerna...
Ämnesföreningen Dendriticum rf. vid Åbo Akademi är en specialförening för miljöbiologi- och cellbiologistuderande vid Åbo Akademi. Denna förening grundades för 36 år sedan och har som en central tradition att varje år anordna en vårbal för både medlemmar i föreningen och inbjudna vänföreningar och gäster.
För övrigt var det så roligt på Vårbalen, att jag kom hem tre timmar senare än planerat. :o)
Järjestin yhteistyössä Turun seudun vihreiden ja Vihreän sivistys- ja opintokeskus Vision kanssa keskustelutilaisuuden orgaanisista tinayhdisteistä ja Itämeren tilasta. Tilaisuus pidettiin tänään 25.4. klo 18 Forum Marinumin Ruuma-auditoriossa (Linnankatu 72, Turku).
Keskustelua alustivat merigeologi Tuula Kohonen, vs. professori Johanna Mattila ja Turun sataman tekninen johtaja Matti J. Niemi.
Toimin keskustelun puheenjohtajana ja paikalla oli jo mainittujen lisäksi niin suuri määrä muitakin alan asiantuntijoita, etten meinannut edes uskoa silmiäni, kun näin, että "kaikki" olivat paikalla.
Tilaisuuteen oli vapaa pääsy ja sen ohessa oli mahdollisuus tutustua myös Vedenalainen saaristomeri -valokuvanäyttelyyn.
Vieraina olivat mm:
Harri Helminen, erikoistutkija, Lounais-Suomen ympäristökeskus
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys
Tom Wiklund, erikoistutkija, Laboratory of Aquatic Pathobiology, Åbo Akademi
Leif Kronberg, dosentti (orgaaninen kemia ja ympäristökemia), Åbo Akademi
Maria Saarinen, projektikoordinaattori, KANRA-projekti, Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö
Olen erittäin iloinen siitä, että taas otimme yhdessä askeleen eteenpäin pohdinnoissa siinä, mitä orgaanisille tinoille ja tinayhdisteille tulisi tehdä. Hyviä mielipiteitä heittivät yleisöstä myös mm kaupunginvaltuutetut Paula Väisänen Turusta sekä Jarkko Kanerva Naantalista ja purjehtija Esko Pettay.
Sataman tekninen johtaja Matti J Niemi oli rohkea esitellessään avoimesti ongelmansa tinojen suhteen ja näin antoi tutkijoille mahdollisuuden kommentoida sataman suunnitelmia. Toivottavasti keskustelusta oli hyötyä myös käytännössä, eikä vain tiedon levittämisessä!
Olin keskustelemassa tänään 26.4. Radio Helsingin Nykyaika-ohjelmassa.
Tarkoituksena oli keskustella naisista, tasa-arvosta ja feminismistä. Käydä läpi väittämiä joita Liza Marklund ja Lotta Snickare esittävät kirjassaan Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan. Marklundin kommentteja kuultiin myös nauhalta.
Teemoja:
Mihin feminismiä tarvitaan
-tasa-arvon tilanne Suomessa
-Marklundin kolme strategiaa, joilla käsitellä yhteiskunnan epätasa-arvoa; alistua, hyväksyä vai ei alistu.
-feministit jotka herättävät vihamielisiä reaktioita, ei myötämielisiä
-voiko tasa-arvoa ajaa saamatta valittajan mainetta
Lapsuus
-kohdellaanko lapsia syntymästä lähtien eri tavalla
-onko lapsena sukupuolten väliset roolit selvemmät
-mistä vaikutteet, koti ja satumaailma
Työelämä
- Marklundin esittämät neljä eri roolia, huolehtiva äiti, maskotti, viettelijätär tai kilpaileva rautarouva
-kiintiönaiset
-palkkataulukot
-naiset ja valta
Tämä radiokeskustelu oli kuin jatke sille keskustelulle, jota nyt käydään vihreissä siitä olemmeko feministejä vai emmekö ole... Eniten vaikuttaa olevan kyse siitä mitä sanalla tarkoitetaan. Ruotsalaisten iloinen feminismi-viesti on nyt niin pop siellä, että pääministeri Perssonkin sanoo olevansa feministi. Oli virkistävää pohtia taas ääneen näitä asioita ja muistaa miten vaikeaa on lapsiakin kasvattaa tasa-arvoisesti. Minulla kun ei ole tytärtä, niin voin vain kuvitella kuinka vaikeaa tämän päivän naistähtien varjossa on tytöille antaa terve ja hyvä itsetunto...
10.4
Tänään meillä oli kollegani Marjukka Karttusen kanssa vauvakahvilatapaaminen. Ohjelmassa oli mukavaa pikkujuttelua lasten hyvinvoinnista nyky-Suomessa kahvila Manuelassa Läntisellä Rantakadulla.
Illalla Paimiossa kaavoituskeskustelua, jossa arkkitehtipariskunta Teppo-Pärnä olivat tehneet suuren työn tuodakseen vaihtoehdon Paimion kulttuurimaiseman säästämiseksi tuleville sukupolville.
11.4
I dag träffade jag Åbo akademis studentkårs aktiva styrelsemedlemmar och funktionärer. Jag märkte efteråt att jag sagt allt möjligt om min egen studietid, som jag nästan glömt bort redan. Speciellt mycket funderade vi på studerandenas psykiska hälsa, som tyvärr inte i varje fall blivit bättre i denna tävlingsinriktade diffusa värld...
21.4
Med barnen och min mamma på ÅST:s barnpjäs Herr Akustikus och den stulna rösten... eller något liknande. 6-åringen tyckte bättre om andra akten och nästan sov den första, medan 11-åringen tyckte den första akten var intressantare. Båda sa de efteråt att pjäsen var riktigt bra :o) Tur att ÅST finns!
24.4
Publicumissa TYY:n, ÅAS:n ja Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan järjestämä paneelikeskustelu opintotuesta, jota ei muuten ole nostettu sitten minun opiskeluaikojeni! Kun näköpiirissä on epävarmaa pätkätyöelämää, niin kuka haluaisi nostaa isoa opintolainaa?! Perustulo olisi nyt oikea iso ratkaisu, joka antaisi opiskelijoille tilaa hengittää samalla kun työttömät voisivat helpommin siirtyä esim opiskelemaan. Lyhyemmän aikaperspektiivin tavoite on nyt nostaa opintotukea 15%:lla.