Attac - poliittisesti sitoutumaton pääomakeinottelua vastustava kansalaisjärjestö

Tuomioja ATTAC-ryhmän vieraina

Lehdistötiedote: Tobinin vero ensimmäinen askel kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa

Attac - poliittisesti sitoutumaton pääomakeinottelua vastustava kansalaisjärjestö

Viime aikoina on ollut jonkin verran kummastunutta uutisointia eduskuntaan perustetusta Attac-ryhmästä. Olen yksi ryhmän perustajajäsenistä ja minulta onkin kyselty, että olemmeko perustaneet jonkin vallankumousjärjestön vai mistä oikein on kyse. Monet ovat ihmetelleet, minkä takia eduskuntaan on pitänyt perustaa Attac- ryhmä, vaikka me lainsäätäjinä olemme ensiluokkaisen hyvässä asemassa päätöksenteossa ja voisimme varmasti vaikuttaa muutenkin. Attac poikkeaa kuitenkin monista muista järjestöistä, joten seuraavassa vähän taustoja ja eräitä perusteluja sille, miksi me kollegoideni kanssa olemme halunneet liittyä Attaclaisten joukkoon.
Attac tulee sanoista "Association pour une taxation des transactions financières pour l'aide aux citoyens" eli suomennettuna: " Yhdistys valuutansiirtoveron puolesta kansalaisten avuksi".
Attac on kansalaisjärjestö, joka perustettiin Ranskassa vuonna 1998. Attacia oli perustamassa yksittäisiä kansalaisia, ammattiyhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja sanomalehtiä. Attac toimii tällä hetkellä jo 20 maassa ja sillä on noin 50 000 jäsentä. Attac-ryhmiä toimii esimerkiksi useissa Euroopan parlamenteissa. Attac on kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka vastustaa globaalin talousjärjestelmän epädemokraattisia ja eriarvoistavia vaikutuksia. Järjestö haluaa levittää tietoisuutta siitä, ettei globaali talous ole vääjäämätön luonnonlaki, joka ei voisi toimia toisin. Attacin perustamisajatuksen esitti alunperin Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittaja Ignacio Ramonet, joka on todennut: "talous ei ole ainoa maailmanlaajuinen asia, vaan myös ympäristönsuojelu, sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien tuottamat ongelmat ja huoli ihmisoikeuksista ovat globaaleja kysymyksiä." Attac on paitsi kansalaisjärjestö myös painostusryhmä, joka tuottaa tietoa ja pyrkii tuomaan esiin konkreettisia vaihtoehtoja nykyiselle, vain harvojen etuja, rikkautta ja hyvinvointia edistävälle globalisaatiolle. Attac ei ole poliittisesti sitoutunut, vaan sen kannattajiin kuuluu ihmisiä kaikista poliittisista suuntauksista. Yhteistä Attac-laisille on kuitenkin ympäristöä kunnioittavat arvot sekä demokratian ja ihmisten välisen solidaarisuuden asettaminen yksityisen eduntavoittelun edelle.
Yksi Attacin perusteemoista on ollut nk. Tobinin veron toteutuminen kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla, joiden epävakaus tuottaa jokaisen arkipäivää koskettavia haitallisia seurauksia. Tobinin vero on saanut nimensä taloustieteilijä, nobelisti James Tobinin mukaan, joka ehdotti valuutansiirtoveroa ensi kertaa jo vuonna 1972. Tobinin idea on hyvin yksinkertainen: peritään yli rajojen tapahtuvista rahansiirroista valuutansiirtovero, jonka suuruus voisi vaihdella valuutansiirron luonteen ja keston perusteella puolen promillen ja yhden prosentin välillä. Veroa voidaan siten verrata osakekauppojen leimaveroon. Vuonna 1982 Tobin vaati, että rahoitusmarkkinoiden rattaisiin olisi heitettävä hiekkaa hidastamaan markkinoiden ylikierroksia. Valuutansiirtovero voisi toimia tällaisena 'hiekkana', joka hillitsisi erityisesti lyhytaikaisia spekulatiivisia pääomaliikkeitä, mutta ei haittaisi pitkäaikaisia sijoituksia. Tobinin veron vuotuisella tuotolla voitaisiin esimerkiksi taata puhdas juomavesi niille 1200 miljoonalle ihmiselle, joilta se maailmassa puuttuu. Tobinin vero ei ratkaise epäoikeudenmukaisen globaalin talousjärjestelmän ongelmia, mutta sen kautta olisi mahdollista toteuttaa demokraattisia ja sosiaalisia uudistuksia maailmanpolitiikassa. Vero voisi myös vapauttaa valtioiden kehitysapuvaroja muihin tarkoituksiin. Attac vaatii myös talousrikollisuutta mahdollistavien ja ruokkivien veroparatiisien poistamista ja kehitysmaiden velkojen anteeksiantamista oikeudenmukaisemman maailmanjärjestelmän aikaansaamiseksi. Järjestö taistelee uusliberalististen aatteiden vaikutusta vastaan ja haluaa palauttaa demokraattisen päätöksenteon sinne, missä sananvaltaa saa nykyään vain rahalla. Se haluaa myös herättää yhteiskunnallista keskustelua talousjärjestelmän vaihtoehdoista ja rohkaista ihmisiä uskomaan, että asioihin voi vaikuttaa - että talouden "näkymättömän käden" ylivalta on murrettavissa.
Suomen hallituksen voimassaolevaan hallitusohjelmaan kirjattiin vihreiden aloitteesta kohta transaktioveron selvittämisestä. Suomi voisi toimia aloitteellisesti transaktioveron toteuttamismahdollisuuksien edistämiseksi esimerkiksi EU:n aloitteesta. Belgia valmistelee parhaillaan EU-puheenjohtajakautensa ohjelmaa, johon on alustavissa luonnoksissa kirjattu Tobinin vero -keskustelun avaaminen EU:n tasolla. Suomella on yhdessä Belgian kanssa mahdollisuus tehdä poliittinen aloite globaalin valuutansiirtoveron kehittämiseksi. Samaan aikaan voisimme toimia aktiivisesti kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja WTO:ssa pääomaliikkeiden sääntelymekanismien kehittämiseksi ja globalisaation haittojen poistamiseksi sen sijaan, että pyrimme kaikin keinoin edelleen poistamaan kaikki pääomaliikkeiden sääntelymekanismit.

Tuomioja ATTAC-ryhmän vieraana

27.03.2001 Tänään oli eduskunnan ATTAC-ryhmän toinen tapaaminen, vieraana oli Erkki Tuomioja alustamassa Tobinin verosta. Tuomioja puhui mm. siitä, miten paradoksaalista on, että samanaikaisesti kun maailmassa vallitsee demokraattisempi tila kuin koskaan ennen(jos katsotaan ihmisten oikeutta osallistua ja äänestää vapaissa vaaleissa), kansalaisista yhä suurempi osa on sitä mieltä, että ei pysty vaikuttamaan ympäröiviin asioihinsa. Alustus herätti mielessäni monia kysymyksiä ja antoi pohdittavaa pitkäksi aikaa. Tuossa alla on kirjoitukseni ATTACista (Uudenkaupungin sanomat). Kirjoituksessa on yleisiä tietoja ATTACista sekä siitä, miksi eduskuntaan on tämä ryhmä perustettu ja miksi siihen olen liittynyt.

Attac - poliittisesti sitoutumaton pääomakeinottelua vastustava kansalaisjärjestö
Viime aikoina on ollut jonkin verran kummastunutta uutisointia eduskuntaan perustetusta Attac-ryhmästä. Olen yksi ryhmän perustajajäsenistä ja minulta onkin kyselty, että olemmeko perustaneet jonkin vallankumousjärjestön vai mistä oikein on kyse. Monet ovat ihmetelleet, minkä takia eduskuntaan on pitänyt perustaa Attac- ryhmä, vaikka me lainsäätäjinä olemme ensiluokkaisen hyvässä asemassa päätöksenteossa ja voisimme varmasti vaikuttaa muutenkin. Attac poikkeaa kuitenkin monista muista järjestöistä, joten seuraavassa vähän taustoja ja eräitä perusteluja sille, miksi me kollegoideni kanssa olemme halunneet liittyä Attaclaisten joukkoon.
Attac tulee sanoista "Association pour une taxation des transactions financières pour l'aide aux citoyens" eli suomennettuna: " Yhdistys valuutansiirtoveron puolesta kansalaisten avuksi". Attac on kansalaisjärjestö, joka perustettiin Ranskassa vuonna 1998. Attacia oli perustamassa yksittäisiä kansalaisia, ammattiyhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja sanomalehtiä. Attac toimii tällä hetkellä jo 20 maassa ja sillä on noin 50 000 jäsentä. Attac-ryhmiä toimii esimerkiksi useissa Euroopan parlamenteissa. Attac on kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka vastustaa globaalin talousjärjestelmän epädemokraattisia ja eriarvoistavia vaikutuksia. Järjestö haluaa levittää tietoisuutta siitä, ettei globaali talous ole vääjäämätön luonnonlaki, joka ei voisi toimia toisin. Attacin perustamisajatuksen esitti alunperin Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittaja Ignacio Ramonet, joka on todennut: "talous ei ole ainoa maailmanlaajuinen asia, vaan myös ympäristönsuojelu, sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien tuottamat ongelmat ja huoli ihmisoikeuksista ovat globaaleja kysymyksiä." Attac on paitsi kansalaisjärjestö myös painostusryhmä, joka tuottaa tietoa ja pyrkii tuomaan esiin konkreettisia vaihtoehtoja nykyiselle, vain harvojen etuja, rikkautta ja hyvinvointia edistävälle globalisaatiolle. Attac ei ole poliittisesti sitoutunut, vaan sen kannattajiin kuuluu ihmisiä kaikista poliittisista suuntauksista. Yhteistä Attac-laisille on kuitenkin ympäristöä kunnioittavat arvot sekä demokratian ja ihmisten välisen solidaarisuuden asettaminen yksityisen eduntavoittelun edelle.
Yksi Attacin perusteemoista on ollut nk. Tobinin veron toteutuminen kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla, joiden epävakaus tuottaa jokaisen arkipäivää koskettavia haitallisia seurauksia. Tobinin vero on saanut nimensä taloustieteilijä, nobelisti James Tobinin mukaan, joka ehdotti valuutansiirtoveroa ensi kertaa jo vuonna 1972. Tobinin idea on hyvin yksinkertainen: peritään yli rajojen tapahtuvista rahansiirroista valuutansiirtovero, jonka suuruus voisi vaihdella valuutansiirron luonteen ja keston perusteella puolen promillen ja yhden prosentin välillä. Veroa voidaan siten verrata osakekauppojen leimaveroon. Vuonna 1982 Tobin vaati, että rahoitusmarkkinoiden rattaisiin olisi heitettävä hiekkaa hidastamaan markkinoiden ylikierroksia. Valuutansiirtovero voisi toimia tällaisena 'hiekkana', joka hillitsisi erityisesti lyhytaikaisia spekulatiivisia pääomaliikkeitä, mutta ei haittaisi pitkäaikaisia sijoituksia. Tobinin veron vuotuisella tuotolla voitaisiin esimerkiksi taata puhdas juomavesi niille 1200 miljoonalle ihmiselle, joilta se maailmassa puuttuu. Tobinin vero ei ratkaise epäoikeudenmukaisen globaalin talousjärjestelmän ongelmia, mutta sen kautta olisi mahdollista toteuttaa demokraattisia ja sosiaalisia uudistuksia maailmanpolitiikassa. Vero voisi myös vapauttaa valtioiden kehitysapuvaro ja muihin tarkoituksiin. Attac vaatii myös talousrikollisuutta mahdollistavien ja ruokkivien veroparatiisien poistamista ja kehitysmaiden velkojen nteeksiantamista oikeudenmukaisemman maailmanjärjestelmän aikaansaamiseksi. Järjestö taistelee uusliberalististen aatteiden vaikutusta vastaan ja haluaa palauttaa demokraattisen päätöksenteon sinne, missä sananvaltaa saa nykyään vain rahalla. Se haluaa myös herättää yhteiskunnallista keskustelua talousjärjestelmän vaihtoehdoista ja rohkaista ihmisiä uskomaan, että asioihin voi vaikuttaa - että talouden "näkymättömän käden" ylivalta on murrettavissa. Suomen hallituksen voimassaolevaan hallitusohjelmaan kirjattiin vihreiden aloitteesta kohta transaktioveron selvittämisestä. Suomi voisi toimia aloitteellisesti transaktioveron toteuttamismahdollisuuksien edistämiseksi esimerkiksi EU:n aloitteesta. Belgia valmistelee parhaillaan EU-puheenjohtajakautensa ohjelmaa, johon on alustavissa luonnoksissa kirjattu Tobinin vero -keskustelun avaaminen EU:n tasolla. Suomella on yhdessä Belgian kanssa mahdollisuus tehdä poliittinen aloite globaalin valuutan siirtoveron kehittämiseksi. Samaan aikaan voisimme toimia aktiivisesti kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja WTO:ssa pääomaliikkeiden sääntelymekanismien kehittämiseksi ja globalisaation haittojen poistamiseksi sen sijaan, että pyrimme kaikin keinoin edelleen poistamaan kaikki pääomaliikkeiden sääntelymekanismit.

Lehdistötiedote: Tobinin vero ensimmäinen askel kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Janina Andersson osallistui tänään Kiljavan opistolla pidettyyn Vapaus, valta ja vastuu -tapahtumaan. Kiljavalla keskusteltiin muun muassa globamukana tulevista ongelmista. Andersson nosti puheenvuorossaan esiin niin sanotun Tobinin veron, jonka voimaansaattamisessa Suomella voisi olla EU:ssa merkittävä rooli Belgian puheenjohtajuuskaudella.
Tobinin verossa on kyse siitä, että yli rajojen tapahtuvista rahansiirroista peritään valuutansiirtovero, jonka suuruus voisi vaihdella valuutansiirron luonteen ja keston perusteella puolen promillen ja yhden prosentin välillä. Eroa voisi verrata osakekauppojen leimaveroon. Tobinin vero vakauttaisi Janina Anderssonin mukaan finanssimarkkinoita ja lisäisi hallitusten talouspoliittista riippumattomuutta. Näin Tobin-vero lisäisi kansallisia vaikutusmahdollisuuksia globaalin talouden oloissa sekä ehkäisisi valuuttakriisejä.
Tobinin veron käytännön toimeenpanon ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä eikä veron tarvitsisi välttämättä olla välittömästi maailmanlaajuinen, sillä pääosa pääomaliikkeistä tapahtuu taloudellisesti kehittyneimpien maiden sisällä ja valuuttakauppa niiden valuutoilla. Andersson ehdotti, että Tobinin vero voitaisiinkin alkuun toteuttaa vain keskeisimmissä maissa.
Tobinin vero ei ihmelääkkeen lailla ratkaise kaikkia globaalin talousjärjestelmän ongelmia, mutta sen tuoton avulla on mahdollista toteuttaa demokraattisia ja sosiaalisia uudistuksia, kuten taata puhdas juomavesi niille, joilta se maailmassa puuttuu. Pessimistisimpienkin arvioiden mukaan veron tuotosta kertyisi vuosittain erittäin huomattava summa. Veron tuottojen käytöstä voisi päättää esimerkiksi YK.
Belgia viimeistelee parhaillaan EU-puheenjohtajakautensa ohjelmaa, johon on alustavissa luonnoksiskirjattu Tobinin vero -keskustelun avaaminen EU:n tasolla. Suomen tulisi Janina Anderssonin mielestä toimia aloitteellisesti veron toteuttamismahdollisuuksien edistämiseksi EU -tasolla. Tobin-veron mahdollisuuksien selvittäminen on kirjattu myös Suomen hallituksen voimassaolevaan halli Suomella on nyt yhdessä Belgian kanssa mahdollisuus tehdä poliittinen aloite globaalin valuutansiirtoveron kehittämiseksi.