Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
On kiva lähteä ensi viikolla kesälaitumille, kun pitkään kestäneiden alustavien budjettineuvotteluiden lopputulos näyttää meidän kannaltamme oikein mukavalta! Saimme rahaa sinne minne halusimmekin, lapsille ja nuorille, luomuviljelyyn sekä Itämeren suojeluun. Ohessa lyhennelmä ryhmämme lehdistötiedotteesta.
Vihreät ovat pääosin tyytyväisiä budjettineuvotteluihin:
Budjettipainotukset parantavat lasten ja nuorten hyvinvointia - Budjetti parantaa myös Itämeren tilaa
Moni vihreille tärkeä tavoite eteni hallituspuolueiden eduskuntaryhmien välisissä neuvotteluissa torstaina. Erityisen tyytyväisiä vihreät ovat siihen, että eduskuntaryhmät pääsivät sopimukseen lasten- ja nuorten hyvinvointipalvelujen parantamisesta.
Ympäristön kannalta kiinnitetään erityistä huomiota Itämeren tilaan: Pietarin jätevedenpuhdistamo saa 60 miljoonaa markkaa ja maatalouden erityisympäristötukeenkin on tulossa korotusta 80 miljoonaa markkaa vuodelle 2003.
Huoli hyvinvointipalveluista ja erityisesti lasten ja nuorten lisääntyneistä ongelmista yhdisti eduskuntaryhmiä vuosien 2002 ja 2003 budjettien hyvinvointipainotuksista käytävissä neuvotteluissa. Neuvotteluissa hyväksytyt sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin korotukset tuovat pysyviä helpotuksia kuntien mahdollisuuteen järjestää kouluterveydenhuolto, koululaisten iltapäivähoito ja mielenterveysongelmaisten palvelut paremmalle tasolle.
Myös pienituloisten toimeentuloa neuvottelutulos parantaa. Vihreät ovat sitoutuneet neuvotteluissa saavutettuun ratkaisuun, jonka mukaan hallitus esittelee budjettiriihessä ratkaisut työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla olevien toimeentulon parantamiseksi. Vihreät uskovat, että tähän löytyy ratkaisu budjettiriiheen mennessä myös yhdessä Vasemmistoliiton kanssa.
Vihreitä ilahdutti myös muiden eduskuntaryhmien halu panostaa Itämeren suojeluun. Maatalouden ympäristötuen tasoa on tarkoitus nostaa yhdessä EU:n kanssa 180 miljoonalla markalla vuodessa, josta Suomen osuus on 80 miljoonaa markkaa. Tällä summalla edistetään nimenomaan luomutuotantoa.
Viime kuukausina täällä eduskunnassa yksi eniten keskustelua herättänyt asia on ollut valtionyhtiöiden yksityistäminen. Tunnetuimpana asiana varmasti kansalaisten keskuudessakin on ollut kysymys Koskenkorvan Viinan mahdollisesta myynnistä ulkomaille. Valiokunnassani asiaa on käännetty ja väännetty, asiantuntijakuulemisten ohella olen yrittänyt muodostaa itselleni kuvaa asiasta, jotta osaisin tehdä oikeita päätöksiä kun niiden aika on. Olen huomannut keskustelun kuluessa, että enää ei jakauduta vahvasti rintamalinjoihin, siis valtionyhtiöiden kannattajiin ja vastustajiin. Olen ollut huomaavinani todellista pohdintaa valtion omistajuuden hyvistä ja huonoista puolista. Tämä kaikki liittyy varmasti myös globalisaatiokehitykseen - elämme mielestäni jonkinlaista murroskautta. Ai niin, mitä sitten päätettiin: Koskenkorvan omistus jää yli 50%:sesti Suomeen, samoin kuin Kemijoki. Rautaruukistakin jää suurempi osuus kuin alunperin oli suunnitteilla (20% 15%:n sijaan). Alla täysistunnossa 13.6.2001 pitämäni puheenvuoro sekä vastauspuheenvuoroni.
Täysistunto 13.6.2001 Janina Andersson /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Olen melko varma siitä, että on tapahtumassa muutos ilmapiirissä, asennoitumisessa valtion omistamiseen ja ylipäätään globalisoitumiseen. Muutos näkyy myös meidän kiinnostuksessamme näihin yhtiöihin, jotka ovat nyt pöydällä. En oikeastaan usko, että suurin syy ovat juuri nämä yhtiöt, vaan se, että olemme nyt pohtimassa, mikä on se oikea linja tästä eteenpäin. Itse toivoisin vähän jopa laajempaa keskustelua siitä, mikä on meidän linjamme ja näkemyksemme siitä, mikä on oikea tapa: Voivatko yhteiskuntapolitiikka ja bisnes kulkea käsi kädessä ja millä lailla?
Eilen esimerkiksi perustettiin paikallinen Attac-ryhmä Turkuun ja siellä oli ihmisiä vaikka kuinka paljon. Ihan selvästi tämä asia, joka voidaan kokea aika korkealentoisena, kiinnostaa nyt ihmisiä ylipäätään, mikä on yhteiskunnan rooli ja bisneksen rooli ja voidaanko jollain lailla ottaa markkinavoimat demokraattiseen valvontaan ja huolehtia siitä, että kahtiajakautuminen ei tule pahemmaksi maailmassa. Tämän takia globalisaatio ja globaalietiikka kiinnostaa ihmisiä.
Koskenkorva on tullut symboliksi. Sanon suoraan, että mielestäni tämä Koskenkorva-kampanja, voi nyt sanoa, on onnistunut, koska Altiaa ei mennä muuttamaan, mutta samalla se kätki taakseen tärkeämmän keskustelun, todellisen pohdinnan siitä, mikä on valtion rooli. Onko meidän syytä jatkaa valtionyhtiöiden omistamista vai ei? Pitääkö kaikki vähitellen myydä pois vai perustaa jopa uutta? Tässä keskustelussa oma näkemykseni on, että meidän kannattaa koko ajan pohtia elävästi, mitä haluamme omistaa ja mitä emme halua. Voimme myydä, mutta myös perustaa uutta.
Oikeastaan valiokunnan työssä minulle kaikkein tärkein, jos voisi käyttää sanaa, voitto - tai kompromissi sinänsä on erittäin suuri voitto - tärkein voitto oli se, että saimme mietintöön lausuttua, että kun saamme sitten rahaa, kun myymme valtionyhtiöitä, niillä rahoilla meidän tulisi yrittää taas perustaa uusiakin valtionyhtiöitä, sellaisia yhtiöitä, joiden on vaikeaa saada riskirahoitusta. Ministeri, joka äsken poistui, sanoi, että valtionyhtiö ei voi mennä miinukselle, mutta valtionyhtiössä on se hyvä puoli, että se on niin suuri omistaja, niin vahva omistaja, että uskaltaa alussa ottaa riskejä, niin kuin Vapo, joka toi turpeen markkinoille ja auttoi turpeen käyttöä. Nyt puuenergiassa on tullut paljon apua Vaposta. Nyt voisi tulla esimerkiksi tuulivoimaloita.
Voisi hyvin ajatella, että voimme perustaa uusia valtionyhtiöitä sellaisille aloille, joilla on ihan selvät, hyvät tulevaisuusnäkymät, mutta joissa riskirahoitus ei vielä uskalla tulla vastaan riittävästi. Etenkin, jos meillä on intressiä, poliittista yhteiskunnallista intressiä, nähdä, että jokin ala kasvaa nopeasti, voimme perustaa uusia valtionyhtiöitä ja saamme niihin nopeasti liikettä, niin ettemme joudu odottamaan liiketoiminnallista kannattavuutta. Voi kuitenkin olla niin tärkeä asia meidän maallemme esimerkiksi energiapolitiikassa, että saamme lisää vauhtia joihinkin aloihin, että niihin kannattaa todella satsata valtion rahaa. Sitten voimme myydä pois, kun ala taas rupeaa toimimaan oikein hyvin, jos näemme, että siitä ei ole enää hyötyä meille. Tämmöinen salkku, joka voi vaihdella, mutta jossa valtio on omistajana, on erittäin tärkeä.
Vaposta voisin vaan sanoa, että esimerkiksi teksti, mikä laitettiin valiokuntaan mietintöön, kuuluu näin: "Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion säilyessä pääomistajana mahdolliset omistusjärjestelyt eivät vaaranna Vapo Oy:n mahdollisuuksia jatkaa puuenergian käytön edistämistä hyväksytyn energiastrategian mukaisesti. Määräysvallan säilyttäminen valtiolla yhtiössä on perusteltua." Tämä on itselleni erittäin tärkeä kohta mietinnössä, koska juuri tällaisissa yhteiskunnallisissa tärkeissä päätöksissä, joilla me voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan raha ohjautuu, millaista on energiapolitiikka ja missä tulee kehitystä, on tärkeä rooli valtionyhtiöillä.
Toinen asia, jota tässä on nyt pohdittu, on se, miten valtio ohjaa yhtiöitä. Se on mielestäni todella pohdinnan arvoista. Vapossa varmaankin on paljonkin voinut moni poliitikko ja moni muukin vaikuttaa siihen, että puuenergian käyttöä on saatu näinkin hyvin edistettyä, mutta muuten en ole niin varma, että aina kansanedustaja ehkä pystyy niin sen roolinsa löytämään. Mielestäni kansanedustaja, joka istuu jossain valtionyhtiössä mukana näissä kokouksissa, ei vahdi pelkästään yhtiön menestymistä, vaan vahtii myös etenkin sitä, että meidän yhteiskunnallinen näkemyksemme tulee sen yhtiön toimintaan. Jos näemme vaikkapa Vapossa, että puuenergiaan pitäisi satsata, niin vaikka ei heti tulisikaan suurta markkinavoittoa, me satsaamme kuitenkin vaan sen takia, että se meidän mielestämme on oikein, ja toivomme, että sieltä tulee voittoa.
Toinen asia on tasa-arvo, niin että etenkin huolehdimme siitä, että näissä yhtiöissä, jos missä, tasa-arvo toteutuu ja työntekijöitä kohdellaan hyvin. Tämä on meidän roolimme, kun olemme yhteiskunnan edustajina mukana valtionyhtiöissä, että nämä yhtiöt ovat esimerkillisiä, esimerkkinä muille, samalla myös tehden voittoa, koska pidemmän päälle on niin, että reilu yhtiö pärjää. Vaikka nopeissa voitoissa epäreilumpi tyyli voi kannattaa, mutta pitkässä juoksussa kannattaa olla reilu. Siinä valtionyhtiöillä on tärkeä rooli.
Kun me tätä kompromissia väänsimme ja käänsimme, oli minullakin jossain vaiheessa ehkä vähän radikaalimpiakin tekstejä, mutta mielestäni on tärkeää, että kun kompromissia tehdään - ja haluan nyt kiittää kaikkia, etenkin kokoomuksen ryhmää tässä, että kompromissiin päästiin, ja kiitos puheenjohtajalle - silloin pitää myös olla valmis hyväksymään se, että kaikkea ei saa läpi. Sellainen puhdasotsaisuus, että sitten tulee saliin jälkeenpäin ja rupeaa motkottamaan, että vielä minä vähän enemmän olisin vaatinut ja sitten vaikka vien sen vaikka äänestykseen, on kyllä paras tapa estää yhteistyö siitä eteenpäin. Jos toiset tulevat vastaan kompromissiin, niin kaikkihan siinä joutuvat venyttämään. Ehkä keskustalle tämä oli kaikkein helpointa, jos me keskelle päädyimme, en tiedä.
Mutta on niin, että moni on joustanut, vaikka kaikki me haluaisimme olla yksin päättämässä. Siinä mielessä olen erittäin pahoillani, jos tässä nyt vielä viedään tämä äänestykseen, koska koen, että tässä oikeasti päästiin niin lähelle "kirkko keskellä kylää" kuin vain oli mahdollista.
Ajattelin lukea teille, mitä olisin itse halunnut, jos olisin yksin päättänyt, tällaista tekstiä: "Kun jatkossa käydään keskustelua valtionyhtiön yksityistämisestä, on tärkeää muistaa, että on myös aloja, joiden ohjaamiseen eivät sovellu pelkät liiketaloudelliset kriteerit. Etenkin yhteiskunnan peruspalveluiden yksityistämisessä pitäisi noudattaa varovaisuutta, sillä valtion omistuksessa yhtiöitä voidaan kehittää koko yhteiskunnan edut huomioon ottaen pitkäjänteisemmin ja vakaammin kuin mihin yksityisomistajalla on mahdollisuuksia ja intressejä. Valtion riittävän suuri omistusosuus antaa mahdollisuuden yhtiöiden toiminnan demokraattiseen ohjailuun. Yksityistäessä pitää muistaa, että valtionyhtiöillä on myös kansantaloudellista välinearvoa. Niiden avulla voidaan vakauttaa kansantaloutta. Valtion omistuksen turvin voidaan talouden heilahtelujenkin aikana harjoittaa vakaampaa ja pitkäjänteisempää toimintaa. Valtionyhtiöt ovat myös olleet ja ovat yhä valtion merkittävä tulonlähde."
Tämä teksti ei tullut tällaisenaan, mutta sen suuntaisia kirjauksia saimme siihen tekstiin, ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Haluan nyt, sanotaanko, jatkoa ajatellen tuoda esiin sen, että jos teemme täällä yhteistyötä, niin on kaksi tapaa tehdä politiikkaa. Toinen on se, että asia on se tärkein eikä pisteiden kerääminen. Silloin yrittää löytää ratkaisun ja ehkä pitää vähän matalampaakin profiilia ja sitten ehkä motkottaa vähän, jos ei itse pääse näkymään, mutta lopputulokseen voi olla aika tyytyväinen. Toinen on taas se, että antaa muiden tehdä työn ja sitten jälkeenpäin tulee ja nostaa omaa profiiliaan ja on vielä vähän kovempi.
Jokainen voi päättää, mikä on se parempi tapa. Voi olla, että sillä toisella saa vähän enemmän ääniä, en tiedä enkä usko sitä varmasti. Mutta luulen, että pidemmän päälle, jos haluamme muuttaa maailman paremmaksi, niin pieniä askeleita oikeaan suuntaan todella otetaan eikä vain uhota. Se on parempi, kuin että vain ollaan oikeassa eikä mitään tapahdu
Vastauspuheenvuoro:
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä mietintö juuri todistaa, että se ei ole näin. Minä olen iloinen siitä, että me nyt voimme sanoa ääneen, että valtio omistajana voi olla erittäin positiivinen asia. Sen halusin tuoda esiin, että on sellaisia energiayhtiöitä kuin vaikkapa tuulivoimalaitos, joka voidaan perustaa valtionyhtiönä ja myöhemmin myydä pois. Mutta peruspalveluissa emme voi tehdä tällaista. On erilaisia yhtiöitä. Valtion pitää olla aktiivinen näissä toimissa. Jotkin ovat sellaisia, että niiden pitää aina olla meillä eikä missään nimessä niitä saa myydä pois, mutta jotkin ovat sellaisia, että voidaan aloittaa, myydä ja liikkua sen mukaan, mikä meidän yhteiskunnallinen intressimme on. Mutta se, että valtio omistajana on myös erittäin positiivinen asia, on nyt tullut uutena trendinä.