Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen oli kutsunut tänään valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston luokseen brunssille. Keskustelimme ajankohtaisista liikenneasioista ja kysyin häneltä Turku-Toijala –radan kunnostamisesta, koska se on todella huonossa kunnossa. Radan perusparannus olisi todella tärkeää, koska sitä käytetään mm. raskaisiin kuljetuksiin.
Ministeri vastasi kysymykseeni, että ongelma on tiedossa ja, että rataosuus aiotaan kunnostaa!
Lärare - hur mår du?
Vi blir ofta hemblinda för sådant som är extra bra i Finland. En nytta med t.ex. EU är att vi emellanåt får se jämförande statistik som påminner oss om vad som är värt att vara stolt över.
Det finländska skolsystemet med bra utbildade lärare och gratis varm lunch åt alla är något som vi tar för givet. På ett studiebesök till Danmark nyligen där vi skulle bekanta oss med den aktiva danska arbetskraftspolitiken och den människonära personliga åldringsvården, råkade vi som en biprodukt få höra om det danska samhällets problem på skolsektorn.
I Danmark har man ingen skolmat, så barnen äter smörrebröd, hamburgare eller kanske ingen mat alls, och så orkar de inte vara koncentrerade hela skoldagen. Lärarnas utbildningsnivå verkar också vara lägre än i Finland. Slutresultatet är att den generation som nu går ut ur skolan kan minde än deras föräldrar kunde!
I Finland är jag helt säker på att situationen är en annan, i varje fall om eleven har haft turen att inte byta mellan olika vikarier hela tiden. Vi har nämligen en stor risk att förlora vårt fina skolsystem om vi bränner ut våra bra lärare med för stora elevgrupper och ansvar för projekt och annat som faller på för få fastanställda lärare då vikarie-rumban sätter igång. Våra strama skolbudgeter leder till att inte en enda lärare kan fastanställas i "onödan".
På svenska sidan har vi dessutom problem med att få utbildade lärare i Södra Finland. Min tro på att lärarutbildningens pedagogiska sida är viktig, har märkbart förstärkts då min pojke fått njuta av välutbildade lärare i tre år nu.
Hans första lärare blev just färdig medan klassen började, och hennes varma, uppmuntrande och livsglada pedagogik var bättre än vad jag någonsin kunnat föreställa mig. Efter två år med henne hade klassen en jättefin vi-anda och tro på sig själv. Nu har denna lyckliga klass haft ett år en mycket erfaren, ambitiös och yrkeskicklig lärare, som de till all lycka har fått option på åtminstone ett år till med. Det här är en klass som har haft tur, för samtidigt finns det klasser som byter mellan olika lärare stup i kvarten och då hinner ingen få till stånd någon klassanda eller ta i små problem innan de hunnit bli stora. T.ex. den lärare min pojke nu har tog blixt snabbt tag i ett litet problem hon fått höra om och såg till att klassen diskuterade tills saken var klar. Jag är full av beundran för dessa lärare, men orolig över hur länge de orkar.
Alla elever borde få ha rätt till en lika fin skolgång som den jag nu fått skåda på nära håll. Avgörande för att detta skall lyckas är yrkeskickliga lärare, som har tid att koncentrera sig på sina elever. Om läraren har bra att vara med sin klass och inte är för stressad, så har vi alla förutsättningar att stoltsera med världens bästa skolsystem.
Tyvärr är budskapen från verkligheten inte så optimistiska just nu. Stödpersonalen i skolorna minskas, samtidigt som antalet elever med behov av stöd ökar. Då blir det ännu tyngre för lärarna att orka med sitt arbete.
Som förälder är min oroliga fråga: lärare - hur mår du?
KIRJALLINEN KYSYMYS
Matkakustannusten vähentäminen verotuksessa
Eduskunnan puhemiehelle
Monelle pienelle, kenties jo näivettymisvaarassa olevalle, kehyskunnalle on olennaisen tärkeää, että se pääsisi ja menisi erilaisiin seutulippukokeiluihin mukaan, koska täten parannettaisiin asukkaiden liikkumismahdollisuuksia, paikallisten joukkoliikenneyrittäjien mahdollisuuksia jatkaa työtään ja mahdollistettaisiin ihmisten asuminen omassa kotikunnassaan sen sijaan, että heidän pitäisi muuttaa muutenkin jo monesti ruuhkaisiin kasvukeskuksiin. Myös lippujen hinnat tulisivat kuntalaisille edullisemmaksi, kun monen eri kunnan lipun ostamisen sijaan pärjäisi yhdellä seutulipulla.
Asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista saa verotuksessa vähentää omavastuuosuuden ylittävän osan. Vuonna 2004 omavastuuosuus on 500 euroa. Vähennyksen enimmäismäärä on 4 700 euroa. Kulut lasketaan halvimman (yleensä julkisen) kulkuneuvon käytön mukaan, erityistapauksissa vähennys voidaan myöntää myös henkilöauton käytön mukaan.
Tietooni on tullut, että joissakin kunnissa on ilmennyt yksi huolestuttava ongelma, joka on suoraan seurausta tästä verotuskäytännöstä. Kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa istuvat päättäjät ovat vastustaneet näkyvimmin seutulippukäytäntöön mukaan lähtemistä, vaikka mitään loogista selitystä ei asialle löydy - ovathan seutulippukokeilun ja -käytännön edut kiistatta positiivisia sekä kunnalle että kuntalaisille. On selvinnyt, että päättäjät vastustavat, uskomatonta kyllä, kokeiluja eritoten siitä syystä, että veroetu pienenisi, koska seutulipun hinta on pienempi. Eli oman auton käytön tukemista ja veroedun maksimointia pidetään kuntalaisille tärkeämpänä kuin seutulippua.
Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa: "Hallitus pyrkii parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua, lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta ja kehittämään henkilökuljetusten yhdistelyä ja uusia liikenteen hoitotapoja. Työmatkaliikennettä ohjataan joukkoliikenteen käyttöön sekä selvitetään työsuhdematkalipun verotusarvon alentamisen mahdollisuudet sekä taksien käyttämistä haja-asutusalueiden ostoliikenteessä." (---)
Hallitus harjoittaa sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon tähtäävää politiikkaa. Eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa." (---)
Verotuksen rakennetta uudistetaan edistämään kestävää kehitystä. Ekologisella verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ympäristöhaittoja ja edistetään kierrätystä sekä tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta. Selvitetään mahdollisuudet vähentää ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta haitallisia tukia.(---)
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen tällaisesta ongelmasta ja mitä se aikoo tehdä, jotta hallitusohjelman mukainen joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen toteutuisi myös käytännössä?
Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2005
Janina Andersson /vihr
Kyselytunnilla kävimme keskustelua Itämeren tilasta, mikä viritti minut sopivan ärsyyntyneeksi ennen kuin menin ViNOn (Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden) Itämeri-keskusteluiltaan Mari Puoskarin kanssa. Suutuin siksi, että kysellessäni mm. kalankasvatuksen päästöjen vähentämisestä, niin ympäristöministeri Enestam vastasi, että "(---)Mitä kalanviljelytoimintaan tulee, niin sehän on pienentynyt aivan ratkaisevasti myöskin Saaristomerellä ja on poistettu helpommin hot spot -listoilta. Jos halutaan lopettaa kokonaan, niin silloin on tietenkin hyvin tehokas tapa edellyttää, että viljellään maa-altaissa." Maa- ja metsätalousministeri Korkeaoja lisäsi, että "Täydennykseksi toteaisin, että nimenomaan kalankasvatuksen osalta tiedon lisääntyminen ja parempi osaaminen on vaikuttanut siihen, että kalankasvatuksen päästöt ovat todella erittäin voimakkaasti alentuneet. Tämä vähän aikaa sitten keskeisin ongelma on nyt, niin kuin ministeri Enestam totesi, poissa päiväjärjestyksestä." [Ed. Andersson: Ei ole poissa!] "No ei ehkä kokonaan poissa, mutta sen merkitys on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin."
Tähän asiaan kuuluu, että kalankasvatuksen poistaminen HELCOMin hot spot-listalta oli inhottava poliittinen lehmänkauppa, jota mm. moni Itämeriekspertti paheksui näkyvästi. Lisää tietoa HELCOMista ja hot spoteista
Tässä vielä itse kyselytunnin osia suoraan eduskunnan pöytäkirjasta:
TORSTAINA 9. KESÄKUUTA 2005 kello 16.30
N:o 83) Maataloudesta peräisin olevan Itämeren ravinnekuormituksen vähentäminen
Eva Biaudet: Ärade talman! Statsrådet fattade 2002 beslut om åtgärderna för att skydda Östersjön. Skyddsprogrammet ställer upp mål för skyddet av Östersjön och presenterar de områden inom vilka åtgärder vidtas samt de åtgärder som skall leda till att målen nås. Ett av områdena är bekämpning av eutrofieringen. Vi har på sistone kunnat läsa i tidningarna om att jordbrukets miljöstödsprogram inte skulle vara tillräckligt för att minska eutrofieringen i Östersjön. På vilket sätt tänker regeringen åtgärda detta vattenskyddsproblem?
Arvoisa puhemies!Valtioneuvosto teki vuonna 2002 periaatepäätöksen toimista Itämeren suojelemiseksi. Valtioneuvoston hyväksymässä suojeluohjelmassa asetetaan Itämeren suojelulle tavoitteet ja esitetään toimenpidealueet ja toimet, joilla tavoitteisiin pyritään. Yksi näistä toimenpidealueista on rehevöitymisen torjunta. Olemme viime viikkoina voineet lukea lehdistä kirjoituksia, joiden mukaan maatalouden ympäristötuki ei johda Itämeren ravinnekuormituksen vähenemiseen. Millä tavalla hallitus aikoo puuttua tähän vesiensuojeluongelmaan?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on jatkanut näitä toimia, joilla Itämeren ravinnekuormitusta maatalouden osalta pyritään estämään jatkamalla muun muassa erityisympäristötukiohjelmaa sillä tavalla, että näitä erityisympäristötukisopimuksia on edelleen voitu tehdä. Nyt on käynyt kuitenkin selville se, että vaikka muun muassa fosforilannoitustasot ovat hyvin huomattavasti laskeneet, niin näyttää siltä, että vaikutus vesistöihin tulee viiveellä. Tiedetään kuitenkin, että tämä myönteinen vaikutus tulee. Ehkä kuitenkin sitten viime kesän poikkeukselliset sääolosuhteet, runsaat tulvat ja sitä kautta eroosio, joka vei peltomaata mukanaan vesistöihin, aiheutti (Puhemies koputtaa) tilapäisesti tällaisen lisäkuormituksen (Puhemies: Minuutti!) ja vaikutti kielteisesti kehitykseen, mutta peruslinjalla kuitenkin ollaan.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeriö on pari päivää sitten hyväksynyt Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelman, jossa ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi tärkeä osa. On arveltu, että maatalouden ympäristötuki olisi ehkä huonosti suunnattu. Vesiensuojelun vuoteen 2005 ulottuvan tavoiteohjelman toteutumisesta valmistuu tänä kesänä arviointiraportti, jonka perusteella nyt sitten laaditaan uusi ohjelma, joka ulottuu vuoteen 2015. Tässä yhteydessä tulee arvioida muun muassa tilakohtaisten suunnitelmien tarvetta.
Kari Uotila: Arvoisa puhemies! Maatalouden ravinnepäästöt ovat yksi oleellinen tekijä Itämeren tilanteessa, mutta Itämeren ongelmia aiheuttavat monet muutkin tekijät, ja niiden poistamiseksi pitää tehdä työtä monella sektorilla. Ympäristötyöt ovat yksi keskeinen osa, jolla pystytään vaikuttamaan myöskin Itämeren tilanteeseen. Nyt kuitenkin ympäristötöiden määräraha budjettikehyksessä ja budjetissa tälle vuodelle ja jatkossa on selvästi alimitoitettu ja se on alaspäin menevällä janalla. Tiedän, että ympäristöministeriö on varmasti tästä asiasta huolissaan, niin uskon, mutta kysyn arvoisalta pääministeriltä: Miten voi olla mahdollista, että näin keskeinen instrumentti kuin ympäristötyöt ympäristön tilan kohentajana ja sitä kautta myöskin Itämeren tilanteen parantajana voidaan jättää hallituksen toimesta rahoituksen osalta niin huonoon jamaan kuin se on nyt tulevissa kehyksissä jätetty?
Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Ympäristötyömäärärahat ovat kehyspäätöksessä jonkin verran alenevalla suunnalla. Olettaisin, että ympäristöministeri varmasti palaa asiaan budjettineuvotteluissa. Valtiontaloutta hoidetaan niin, että kokonaismenot pysyvät kehyksen puitteissa. Sen sisällä pitää eri asioita painottaa.
Aulis Ranta-Muotio: Arvoisa puhemies! Koko EU-jäsenyyden ajan ympäristöohjelmat ovat olleet aika tärkeitä Suomen maatiloilla. Yli 90 prosentilla on tämä ympäristösuunnitelma: on tarkennettu lannoitus, on säätösalaojitus ja lukemattomia toimenpiteitä. Sen takia tuntuu aika kummalliselta, että aina sanotaan, että Suomen maatalous entistä enemmän rehevöittää Itämerta. Onko ympäristöministerillä tiedossa, mikä muiden maitten osuus on Itämeren rehevöittämisessä, esimerkiksi eteläpuolisten aika suurten maatalousmaiden, joissa tietääkseni ei ole tällaisia tarkennettuja ympäristösuunnitelmia?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa herra puhemies! Jos ensin saan ed. Uotilan kysymykseen vastata sillä tavalla, että ympäristöministeriö taatusti tähän ympäristötyömäärärahaan budjettiriihessä palaa. Minulla ei ole muistissa selkeitä lukuja siitä, miten muissa Itämeren rantavaltioissa tilanne on, mutta on pelättävissä, että kun nyt Puolan EU-jäsenyyden myötä Puolan maatalous tehostuu, niin siellä kehitys pikemminkin saattaa kulkea väärään suuntaan, ja siksi tähän kuormitukseen on kiinnitettävä kaikilla tasoilla, kansallisesti mutta myös EU-tasolla, erittäin suurta huomiota.
Tuija Brax: Arvoisa herra puhemies! Tähän samaan jatkokysymykseen: Eikö kuitenkin ole niin, ministeri Enestam, että meidän rannikkomme leväesiintymät ja rehevöityminen ovat pääsääntöisesti vain ja ainoastaan meidän omien hajapäästöjemme, meidän jokiemme, meidän vesistöjemme, maa- ja metsätalouden, mihin ed. Biaudet tällä viittasi, aikaansaamaa, ja se kaikki tärkeä työ, mitä ministeri sinänsä tulee varmasti tekemään muun muassa Puolan ja Baltian maiden osalta, ei ole keskeisintä silloin, kun katsotaan tätä pahenevaa levä- ja rehevöitymisongelmaa meidän rannikollamme, meidän hyvin matalissa lahdissamme ja saaristossamme, jossa ihan paikalliset päästöt näyttävät olevan se keskeisin tekijä?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa puhemies! Totta kai jokaisen valtion ensisijainen tehtävä on huolehtia omista päästöistään, mutta se ei tietenkään poista sitä, etteikö esimerkiksi Pietarin jätevesi myöskin kuormita ja aika lailla, ja siksi Suomi panostaa siihenkin. Tässä uudessa Itämeren toimenpideohjelmassa näihin asioihin on kiinnitetty huomiota ja pistekuormitus on saatu aika hyvin hallintaan. Maatalouden osalta vaikutukset tulevat viiveellä, mutta kuten jo totesin, niin tässä ehkä vielä tarkemmin pitää tilakohtaisiin ohjelmiin katsoa.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Arvoisa puhemies! Ravinteet ovat kalliita, ja maatalouden oma intressi on se, että ne eivät lähde pellolta mihinkään muualle kuin kasvien kautta tuotantoon. Siksi kaikki ne keinot, jolla tähän tavoitteeseen päästään, halutaan ottaa käyttöön. Meillä ympäristötukiohjelmaa jatkettiin kahdella vuodella, 2005-2006, ja vuoden 2007 alusta käynnistetään uusi ympäristötukiohjelma ja tässä yhteydessä arvioidaan niitä toimenpiteitä, joilla mahdollisimman tehokkaasti voitaisiin ravinnepäästöjä estää.
Sinikka Hurskainen: Arvoisa puhemies! Täällä vastauksissa on viitattu keinoihin, mutta ei ole varsinaisesti kerrottu, mitä ne ovat. Nyt EU:n puheenjohtajuuskausi lähestyy, ja kysyisinkin ministeriltä, mitä suunnitelmia hallituksella on aktivoitua ja aktivoida EU-maita Itämeren suojelemiseksi?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa puhemies! Itämeren suojelu tulee olemaan Suomen EU:n ympäristöpolitiikan yksi painopistealue, jossa aivan erityisesti yritetään yhteistyössä saada vielä enemmän tehoa niistä toimenpiteistä, mitä ravinnepäästöjen vähenemiseen tulee. Ohjelma on tässä vaiheessa muotoutumassa, eikä kovin tarkkoja yksityiskohtaisia osia siitä vielä voi kertoa. Mutta totta kai Suomen puheenjohtajuuskaudella käytetään tätä tilaisuutta hyväksi panostaa Itämeren suojeluun.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Arvoisa puhemies! EU:n puheenjohtajakaudella varmasti sekä Itävallan että Suomen tavoitteena on pitää ympäristökysymyksiä hyvin esillä. Mutta meillä on tässä jo aivan näinä päivinä käsillä toinen asian kannalta tärkeä osa, kun ollaan päättämässä EU:n seuraavasta rahoituskaudesta ja siihen liittyen siitä, kuinka paljon maaseutukehitykseen allokoidaan rahaa. Ja tässä tietysti tämän päätöksen vaikutukset myös ympäristötuen rahoitukseen ja sitä kautta ympäristötoimiin ovat hyvin merkittävät. Suomen tavoitteena on ollut alusta alkaen tässä prosessissa pyrkiä saamaan tähän maaseutukehitykseen lähtökohtaisesti vähän enemmän kuin komissio esitti ja myöskin tämän prosessin myöhäisemmissä vaiheissa mahdollisimman hyvä osuus.
Outi Ojala: Arvoisa puhemies! Ministeri Enestam, te totesitte, että Itämeren tilan kohentamiseksi on myös hyvin tärkeää tulevaisuudessa se, miten Puolan maatalouden osalta huolehditaan näitten ravinnepäästöjen vähentämisestä. Se on varmaan totta. Olisin kuitenkin kysynyt sitä, miten nyt arvioitte, miten niin Itämeri-neuvostossa kuin Euroopan unionin ympäristöministerineuvostossa, kuinka suuri yksituumaisuus on näissä Itämeren puhtauteen tai Itämeren saastumiseen liittyvissä kysymyksissä. Vallitseeko riittävä ymmärrys esimerkiksi Euroopan unionin puitteissa, ymmärretäänkö tilanne tosissaan, ja toisaalta kuinka Suomi itse näyttää esimerkkiä? Viittaan vain nyt siihen, että eilen kävimme pohjoisen ulottuvuuden keskustelun täällä ja me tiedämme, että Suomi antoi tähän pohjoisen ulottuvuuden uuteen ympäristökumppanuuteen vain kaksi miljoonaa euroa lisää, kun esimerkiksi Ruotsi antoi huomattavasti enemmän, eli eikö meidän pitäisi olla myöskin itse esimerkkinä? Mutta ennen kaikkea kysymys: Onko meillä riittävä tuki näissä asioissa Itämeri-neuvostossa, jossa on Venäjä mukana, ja sitten EU:n ministerineuvostossa?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa puhemies! Tuen taso tietenkin vaihtelee vähän maittain, mutta se, että kaikki Itämeren rantavaltiot pitäisivät huolta Itämerestä, on tietenkin selvä asia. Itse kävin pääministerin kanssa Venäjällä, ja siellä oli myös mahdollisuus keskustella yhteistyöstä Venäjän kanssa, Suomen ja Venäjän välillä, ja se on jo hyvin konkreettisella tasolla. Se, että Ruotsilla on varaa panostaa vähän enemmän ,on sinänsä hyvä asia. Suomen kaksi miljoonaa on sekin lisää.
Sari Sarkomaa: Arvoisa herra puhemies! Kyllä hieman hämmästelen erityisesti ministeri Korkeaojan vähättelyä, että viime vuosi olisi ollut jotenkin poikkeuksellinen ja muuten Itämeri voisi hyvin. Tosiasia on, että ensi kesästäkin tulee leväkesä, ja Itämeri on maailman saastunein meri. Nyt kun EU on laajentunut ja kun Itämerestä tulee sisämeri Venäjää lukuun ottamatta ja Suomi on ensimmäinen puheenjohtajamaa rantavaltioista, niin kyllä nyt koko hallituksen täytyisi keskittyä siihen, että Itämerestä tulisi painopiste niin, että kaikki EU-maat sitoutuisivat Itämeren suojeluun. Kysynkin pääministeriltä: Mihin konkreettisiin toimiin on ryhdytty, että Itämeren suojelu oikeasti nousisi EU:n agendalle ja jokaisella lohkolla sitouduttaisiin Itämeren suojeluun? Totean vielä, että Lipposen hallituksessa Itämeri ja sen suojelu oli painopiste. Silloin tuli Itämeren suojeluohjelma, mutta tämä hallitus on vain välttävästi edennyt tämän rehevöitymisen osalta. Kysyn ministeri Enestamilta: Tuleeko ensi vuoden budjettiin rahaa, että voidaan rehevöitymistä estää? Esimerkiksi pieni lisä olisi nuo huviveneiden (Puhemies: Minuutti!) septitankkien imutyhjennysjärjestelmät. Siihen te viime vuonna lupasitte hieman rahaa, mutta sitä ei tullut. Tuleeko tänä vuonna?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toistan sen, minkä äsken sanon. Itämeren suojeluohjelma on saanut jatkoa. Pari päivää sitten ympäristöministeriö hyväksyi uudistetun ohjelman, jossa nimenomaisesti jatketaan ja parannetaan niitä toimenpiteitä, mitä edelleen tarvitaan. Totta kai on myöskin rahasta kysymys ja tullaan budjettiriihessä tekemään töitä sen eteen, että on riittävästi rahaa. Pääpaino on ympäristötyöllä, jolloin saadaan ilman muuta eniten vaikuttavuutta ympäristöministeriön pääluokassa.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Arvoisa puhemies! Haluan ed. Sarkomaalle täsmentää sitä, että pääosa fosforipäästöstä tapahtuu maa-ainekseen sitoutuneena, ja kun on sellaiset säät kuin viime kesänä oli, tätä maa-aineksen kulkeutumista vesistöön tapahtuu huomattavasti enemmän kuin normaalisti. Siis se ravinnemäärä, joka kulkeutui meriin, oli suurempi. Se ei välttämättä vaikuta tänä vuonna sillä tavalla, että se vaikuttaisi suoraan leväkukintoihin, mutta pitkäaikaisessa trendissä siinä näkyy poikkeama. Tällaista ei tietysti kokonaan voida estää, mutta käyttämällä erilaisia viljelymenetelmiä, muun muassa suorakylvöä, kaikkia suojakaistoja jne., voidaan myöskin tällaisten poikkeuksellisien sääolosuhteiden aikana vähentää tätä eroosiota, joka vie erityisesti fosforia vesistöön.
Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut hyvin voimakkaasti siihen, että EU:n sisällä Itämeren suojelua viedään eteenpäin. Se tulee olemaan meidän puheenjohtajuusohjelmassamme vahvasti, ja kuten ministeri Enestam kertoi, tämä hallitus on tehnyt oman ohjelmansa, joka rakentuu edellisen hallituksen ohjelmalle. Näissä kysymyksissä pitää olla pitkäjänteisyyttä. Ei keksitä ja kehitetä uusia ohjelmia, vaan tällaisessa asiassa tehdään hyvin pitkäjänteistä työtä ja toteutetaan niitä toimenpiteitä. (Ed. Sarkomaa: Nopeutetaan ohjelmia!) Kun on kysymys siitä, että vettä sataa taivaalta ja se valuu alaspäin, meillä on laaja pinta-ala, tulee paljon niin sanottua hajakuormitusta, huuhtoumaa maastoista, pelloilta ja metsistä, ja niitä ihminen ei kaikkia pysty pysäyttämään. Jonkin verran voidaan tehdä niillä toimilla, mihin maatalousministeri on viitannut, mutta emme me sitä estä, että vesi valuu alaspäin ja se huuhtoo maasta mukanaan kaikenlaista sinne veteen, ja vuodet ovat tässä suhteessa erilaisia.
Janina Andersson: Ärade talman! Om vi ser på utsläppen per capita så är det faktiskt så, att vi och Sverige har ingenting att hurra för. Om man sedan ser på de ekonomiska vinsterna av en Östersjö i gott skick är det vi som vinner mest. Så det största intresset att göra någonting ligger hos oss. Därför är det vi som måste vara motorerna i hela processen. Mitä tulee Puolaan, niin Puolassa jo noin 10 vuotta sitten pyrittiin täsmälannoittamaan ja pohtimaan näitä asioita, elikkä sielläkin on pohdittu pitkään. Myös liittyen Puolaan, niin kuin meihinkin, tämä EU:n ympäristötuen ohjaavuus on äärimmäisen tärkeää. Jos siellä tehomaanviljely lisääntyy, niin meillä tulee täyskatastrofi. Ja nämä sääolosuhteet, mikä sanoo, että nämä ovat poikkeuksia? Ilmastonmuutos voi tehdä niistä jokapäiväistä elämää kesäisin, valitettavasti. Toivotaan, että näin ei käy. Sitten vielä konkretiaa. Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä, kun Saaristomerestä puhuttiin, ed. Sarkomaa otti sen jo esiin, huviveneiden settitankkien tyhjennyksen, Håll Skärgården Ren -yhdistys, Pidä saaristo siistinä Ry, on lupautunut hoitamaan tämän, jos he saavat edes pikkuisen rahaa siihen: Olisiko meillä nyt siihen mahdollisuutta lähiaikoina?
Toinen on kalanviljely, joka on aika paha päästölähde juuri Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Ollaanko meillä nyt siirtymässä vähitellen suljettujen kassien systeemiin, ettei tulisi näitä turhia päästöjä meidän lähivesistöillämme? Tuleeko Suomi taas hienosti mukaan Pietarin jätevesilaitoksen viimeisen osan rahoitukseen, niin kuin viimeksi ylpeänä olimme yhdessä siellä rahoittamassa?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa puhemies! Tässä tilaisuudessa ei jaeta rahoja, mutta voin vannoa, että nämä määrärahat ovat meidän prioriteettilistoillamme budjettiriiheen mennessä. Mitä Pietarin jätevesipuhdistamon jatkotoimenpiteisiin tulee, niin ehdottomasti Suomen kannattaa olla mukana, koska korko on huomattavasti isompi siihen rahaan, mitä sinne panostetaan. Nyt Luoteis-Pietarin jätevesipuhdistamo otetaan käyttöön tänä kesänä ja se on hyvä askel eteenpäin. Mitä kalanviljelytoimintaan tulee, niin sehän on pienentynyt aivan ratkaisevasti myöskin Saaristomerellä ja on poistettu helpommin hot spot -listoilta. Jos halutaan lopettaa kokonaan, niin silloin on tietenkin hyvin tehokas tapa edellyttää, että viljellään maa-altaissa.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Arvoisa puhemies! Täydennykseksi toteaisin, että nimenomaan kalankasvatuksen osalta tiedon lisääntyminen ja parempi osaaminen on vaikuttanut siihen, että kalankasvatuksen päästöt ovat todella erittäin voimakkaasti alentuneet. Tämä vähän aikaa sitten keskeisin ongelma on nyt, niin kuin ministeri Enestam totesi, poissa päiväjärjestyksestä. (Ed. Andersson: Ei ole poissa!) - No ei ehkä kokonaan poissa, mutta sen merkitys on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin aikaisemmin. - Sama tiedon ja tutkimuksien tarve on myös maatalouden päästöjen osalta aivan ratkaisevassa roolissa. Tällä hetkellä viljelijät kyllä ovat valmiita ottamaan käyttöön sellaisia viljelymenetelmiä, joilla päästöt vähenevät, kunhan on tieto siitä, mitkä ovat parhaita menetelmiä tässä suhteessa ja tätä tutkimustyötä tehdään koko ajan.
Antti Kaikkonen: Arvoisa puhemies! Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet ovat myös Itämeren kuormittaja. Meillä on edessä tulevan vuosikymmenen aikana melkoiset vesihuoltotalkoot. Valtion asuntorahasto on ihan pari viikkoa sitten myöntänyt kuntien erilaisiin infrahankkeisiin aika laillakin rahaa, yli 40 miljoonaa euroa, jonkun verran valtuuksista jäi vielä myöntämättä. On kuitenkin niin, että noita infra-avustuksia määrittää asetus, joka estää rahojen käyttämisen vesihuoltohankkeisiin. Sen sijaan esimerkiksi puistojen rakentamiseen tätä rahaa voi käyttää. Kun tiedetään, miten suuri tarve meillä erilaisille vesihuoltohankkeille on, niin voin sanoa, että asetuksen teksti on kestämätön. Rahaa jonkun verran on, tarve on suuri. Arvoisa puhemies! Voiko hallitus arvioida tuon asetuksen tekstiä sillä tavalla, että jatkossa voitaisiin rahaa käyttää myöskin vesihuoltohankkeisiin?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen: Arvoisa puhemies! Silloin kun asetusta annettiin ja se kävi lausunnolla eri ministeriöissä, päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että samaan tarkoitukseen ei jaettaisi rahaa kovin monelta luukulta. Tämän vuoksi päädyttiin tällaiseen ratkaisuun. Ensisijaisesti tällä haluttiin, sanotaanko, nopeuttaa näiden voimakkaasti kasvavien kaupunkialueiden, asuntoalueiden, käyttöön saamista ja tonttitarjonnan lisäämistä. Aina tietysti voi harkita asioita. Kun tuo määräraha sinne on vielä jäänyt jakamatta, niin siinähän on ajatus, kun se on viidelle vuodelle jaksotettu, että kaupungeissa syntyy uusia hankkeita ja niillekin pitää jättää varaa, joten kaikkia voimavaroja ei jaettu. Sen lisäksihän meillä on erikseen asuntopolitiikan yhteydessä ympäristöministeriöön luotu järjestelmä, jolla näiden haja-alueiden jätevesiasetusten määräyksiä voidaan täyttää, ja siinä on 10 vuoden aikana 3 miljoonaa euroa vuosittain käytettävissä. Hiukan pelkään sitä, että kun siellä on 10 vuoden (Puhemies koputtaa: Minuutti!) siirtymäkausi, tuleeko alkuvuosina ehkä hakemuksia. Kannattaisi hakea, saisi paremmin rahaa, vaikkakin ne jaetaan sosiaalisin perustein.
Pentti Tiusanen: Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on maininta öljyntorjunnan osaamiskeskuksen selvittämisestä. Tässä ympäristöministeriö on tehnyt työtä, ja nyt lienee pian kuitenkin jo päätösten aika. Kysynkin ympäristöministeriltä: Miten öljyntorjunnan osaamiskeskukseen liittyvä päätös on edennyt? Milloin meillä on mahdollisuus odottaa tai milloin saamme päätöksen siitä, minkälainen se on? Ovatko kunnat mukana osakeyhtiön kautta vai onko se Sykkeen, Suomen ympäristökeskuksen, alainen ja minne se sitten sijoitetaan? Mehän tiedämme, että tässä on Pääkaupunkiseutu, lähinnä Santahamina, ja sitten Porvoo, Kotka, Anjalankoski -verkostoituminen, siis toisin sanoen se painopistealue, minne sen toiminta sijoittuu. Voiko ympäristöministeri vastata nyt jo tähän asiaan?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Arvoisa puhemies! Lausunnot on saatu ja niitä on analysoitu. Niitten perusteella näyttäisi olevan suurin piirtein yhtä iso kannatus Sykkeen mallin puolella kuin tämän public private partnership -mallin kannalla. Olen edellyttänyt vielä vaikuttavuusarviota näistä kahdesta mallista, ja tarkoituksena on, että asia esitellään minulle syksyllä. Aikataulu olisi sitten sellainen, että jos tai kun rahaa tarvitaan, niin se tulisi vuoden 2007 budjetissa. Joka tapauksessa tulee olemaan verkostomalli, joka kattaa koko rannikon ihan riippumatta siitä, minne mahdollinen pieni keskus sijoitetaan.
Ahti Vielma: Arvoisa puhemies! Ministeri Enestam vastasi mielestäni aivan oikein kalankasvatusta ja -tutkimusta koskevaan vihreiden tekemään kriittiseen kysymykseen. Panostusten positiiviset tulokset ovat aivan selvästi nähtävissä tällä sektorilla. Kun Suomi on tuhansien järvien maa, niin minun mielestäni tälle sektorille pitäisi satsata vielä enemmän kuin tänä päivänä pannaan, esimerkiksi Rktl:n budjetoinnin kautta. Kysyisin ministeri Enestamilta: Olisiko mahdollista nimenomaan ajatellen myöskin maaseudun kalankasvatusta ym. nostaa tätä määrärahaa valtion seuraavan budjetin yhteydessä?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Arvoisa puhemies! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa, ja kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat tämän tutkimuslaitoksen toiminnassa painopistealueena.
Ensimmäinen varapuhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
Luulin meneväni Greenpeacen Itämeri-lehdistötilaisuuteen ja löysinkin itseni keskeltä Greenpeacen Itämeri-iskua. Jouduin jättämään polkupyöräni Greenpeacen laivan viereen, kun meitä vietiin pikkubussilla Läänin virastotalolle jossa oli banderolli, jossa pyydettiin Enestamia lopettamaan läjitys Airistolla. Banderollin lisäksi pari miestä roikkui talon edessä. Vilkkaan keskustelun jälkeen minut vietiin kumiveneellä takaisin polkupyöräni luo. Oli taas aika piristävää tavata aktiivisia ja ideologisia ihmisiä ympäri maailmaa. Minusta ei olisi tällaisten hurjien juttujen tekemiseen, mutta voin hyvin ymmärtää miksi hitaan ja monimutkaisen byrokratian sijaan jotkut haluavat valita tällaisen suoran vaikuttamiskanavan.
Hauskin muisto tapahtumasta oli, kun pian kaksivuotias pikkupoika polkupyörän lastenistuimessa osoitti aktivisteja ja sanoi minulle, että "tosa on isi, tosa Pasi ja tosa Tero". Kaikki me olemme tavallisia ihmisiä jotka haluamme ottaa kantaa ja vaikuttaa maailman menoon