Liikennepolitiikka oikeille raiteille

Määrärahan osoittaminen kevytkalustoliikennekokeilun aloittamiseen Turku-Uusikaupunki -radalla

Rautatiet

Matkakustannusten vähentäminen verotuksessa

Liikennepolitiikka oikeille raiteille

7.06.2004: Juuri nyt tärkein tehtäväni valtiovarainvaliokunnassa on yrittää saada lisää rahaa lisätalousarvioon radanpitoon. Tästä aiheesta voidaan tiivistettynä todeta seuraavaa:
- v.2004 varsinaisessa budjetissa perusradanpidon rahoitus jäi epärealistisen alhaiseksi, korvausinvestoinnit olivat vain 106,4 M€
- vuotuinen tarve on vähintään 170M€
- Liikenne- ja viestintäministeriön, Ratahallintokeskuksen ja VR-yhtiöiden talven aikana valmistelemat rahoitus- ja tuotantosuunnitelmat ovat perustuneet 50 M€:n lisäbudjettirahoitukseen. Ratahallintokeskus on varautunut hankkimaan tämän mukaisesti materiaaleja, ratojen parantamistöissä pääurakoitsijana toimiva VR-Rata on suunnitellut henkilöstönsä käyttöä ja työmaat on sovitettu junaliikenteeseen.
- Lisäbudjettiesitys on 15 M€, joka pääosin käytetään jo käynnistyneeseen Kokemäki-Rauma rataosan vahvistamistyöhön. Radanpidon minimitarpeita vastaava ja töiden kesäpainotteisuudesta johtuva perusteltu menettely olisi, että ensimmäisessä lisäbudjetissa radanpidon korvausinvestointeihin osoitettaisiin 40 M€. määräraha vastaa VR-Yhtymä Oy:n maksamaa osinkoa.
Valtion radanpidon töiden kokonaisrahoitus on viime vuosina ollut tasoa 400M€/vuosi. Töiden painopiste on tällä hetkellä uusien ratojen rakentamisessa, rataverkon sähköistämisessä ja turvalaitejärjestelmien uusimisessa. Vanhan rataverkon kunnossapidosta ja korvausinvestoinneista on jatkuvasti tingitty. Yhtyö on jatkuvasti sopeuttanut resurssejaan ratateknisten töiden alenevaa työmäärää vastaavaksi. Vuonna 2003 tehty työmäärä oli 2459 henkilötyövuotta, 8% vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vakinaisen henkilökunnan määrä on tällä hetkellä alle 2300 henkilöä. Alan töille on luonteenomaista voimakas kesä-talvi –vaihtelu. Lisäksi vuosittainen rahoitustason ja töiden sisällöllinen ja alueellinen vaihtelu ovat haaste toiminnansuunnittelulle ja vastuullisen henkilöstöpolitiikan hoidolle. Toimintansa suunnitteluun ja tarvittavien sopeuttamistoimien edellyttämiin neuvotteluihin yhtiö tarvitsee tiedon syyskuukausien työmahdollisuuksistaan jo kesäkuussa. Esityksen mukainen 25M€ lisäys vastaa noin 300 henkilön yhtiössä tekemää työtä syyskuukausina. Samalla määrärahalisäyksen perusteluna on syytä vielä painottaa rataverkon kunnon jatkuvasta heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia rautatieliikenteen palvelutasoon ja kilpailukykyyn. Jo nyt useammalle radalle uhkaa tulla käyttörajoituksia radan heikosta kunnosta johtuen. Liikennejaostossa meillä on jo aika hyvä yhteisymmärrys ratojen huutavasta rahapulasta. Toivottavasti rahkeet riittävät esittämään tarvittavat lisärahat (25M€) nyt lisätalousarvioon. Joukkoliikenteessä rahapula uhkaa ensi vuonna lakkauttaa 600-700 vuoroa. Eli töitä riittää ainakin liikennejaostossa jatkossakin rutkasti, jos liikenne halutaan saada oikeille raiteille. Valitettavasti yksityisautoilu lisää juuri nyt suosiotaan suhteessa joukkoliikenteeseen, mikä ei lupaa hyvää ilmastopolitiikkaa ajatellen.

Talousarvioaloite: Määrärahan osoittaminen kevytkalustoliikennekokeilun aloittamiseen Turku-Uusikaupunki -radalla

Eduskunnalle
Vakka-Suomen rakennemuutosohjelmassa on kiinnitetty vakavaa huomiota liikenneyhteyksien parantamisen elvyttävään merkitykseen alueen talouselämälle. Turun ja Uudenkaupungin välillä on rautatieyhteys, jolla on tavaraliikennettä, mutta ei enää henkilöliikennettä. Henkilöliikenteelle on kuitenkin kysyntää jo lukuisten työmatkalaisten ja lisääntyvän matkailun vuoksi. Myös yhteys pääkaupunkiseudulle ja Sisä-Suomeen toisi runsaasti kysyn-tää. Vakka-Suomen talousaluetta ollaan elvyttämässä ja se tarvitsee ratayhteyttä matkailun ja teolli-suuden vaatimuksista johtuen. Radalla on aikaisemmin liikennöinyt kiskobussi ja kokemukset olivat hyviä. Liikenneministeriön kiskobussiselvityksen (27/94) mukaan yhdellä kiskobussilla voitaisiin liikennöidä 10 päivittäistä vuoroa suhteellisen vähäisin kustannuksin, joten liikenne olisi kannattavaa. Koska hen-kilöliikenne rataosuudella Turku-Uusikaupunki loppui vuonna 1993, tämän rataosuuden tulisi mai-nitun liikenneministeriön selvityksen mukaan kuulua kiskobussikokeilun 1. vaiheeseen, mutta se on perusteluitta siirretty 3. vaiheeseen eli epämääräiseen tulevaisuuteen. Kun kevytkalustoa nyt vih-doin ollaan saamassa Suomeen, ympäristöllisistä, taloudellisista ja alueen infrastruktuurin kehittä-misestä johtuvista syistä on mitä pikimmin selvitettävä mahdollisuudet aloittaa henkilöliikenne ke-vytkalustolla rataosuudella Turku-Uusikaupunki. Selvitysten mukaan Turku-Uusikaupunki välillä pendelöijiä on Turusta Uuteenkaupunkiin noin 200 ja Uudestakaupungista Turkuun noin 120, mikä merkitsee 320 edestakaista matkaa joka työpäivä – tämä antaa varsin hyvän asiakaspohjan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille 31.40.21 lisäyksenä 66.000,00 euroa kevytkalustoliikennekokeilun aloittamiseen Turku-Uusikaupunki –radalla.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2004
Janina Andersson /vihr

Rautatiet

6.2.2005 Rautatierahoituksen suhteen tilanne ei ole valoisa, eli vaikka nostimme jälleen kerran esiin Varsinais-Suomen rautateiden perusparannuksen tarpeen ja esitin mm. määrärahaa kevytkalustoliikennekokeilun aloittamiseen Turku-Uusikaupunki –radalla, ei tanssin aluekeskuksen kaltaista onnistumista tällä saralla tapahtunut. Tästä lannistumatta jatkan edelleen työskentelyä ratarahojen puolesta valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa, ja tietysti koko vihreä eduskuntaryhmä pitää raideliikenneteemaa ja rautateiden rahoitusasioita esillä kaikissa asiaankuuluvissa yhteyksissä.

Matkakustannusten vähentäminen verotuksessa

Ohessa 8.6.2005 jättämäni kirjallinen kysymys.

Eduskunnan puhemiehelle

Monelle pienelle, kenties jo näivettymisvaarassa olevalle, kehyskunnalle on olennaisen tärkeää, että se pääsisi ja menisi erilaisiin seutulippukokeiluihin mukaan, koska täten parannettaisiin asukkaiden liikkumismahdollisuuksia, paikallisten joukkoliikenneyrittäjien mahdollisuuksia jatkaa työtään ja mahdollistettaisiin ihmisten asuminen omassa kotikunnassaan sen sijaan, että heidän pitäisi muuttaa muutenkin jo monesti ruuhkaisiin kasvukeskuksiin. Myös lippujen hinnat tulisivat kuntalaisille edullisemmaksi, kun monen eri kunnan lipun ostamisen sijaan pärjäisi yhdellä seutulipulla.

Asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista saa verotuksessa vähentää omavastuuosuuden ylittävän osan. Vuonna 2004 omavastuuosuus on 500 euroa. Vähennyksen enimmäismäärä on 4 700 euroa. Kulut lasketaan halvimman (yleensä julkisen) kulkuneuvon käytön mukaan, erityistapauksissa vähennys voidaan myöntää myös henkilöauton käytön mukaan.

Tietooni on tullut, että joissakin kunnissa on ilmennyt yksi huolestuttava ongelma, joka on suoraan seurausta tästä verotuskäytännöstä. Kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa istuvat päättäjät ovat vastustaneet näkyvimmin seutulippukäytäntöön mukaan lähtemistä, vaikka mitään loogista selitystä ei asialle löydy - ovathan seutulippukokeilun ja -käytännön edut kiistatta positiivisia sekä kunnalle että kuntalaisille. On selvinnyt, että päättäjät vastustavat, uskomatonta kyllä, kokeiluja eritoten siitä syystä, että veroetu pienenisi, koska seutulipun hinta on pienempi. Eli oman auton käytön tukemista ja veroedun maksimointia pidetään kuntalaisille tärkeämpänä kuin seutulippua.

Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa: "Hallitus pyrkii parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua, lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta ja kehittämään henkilökuljetusten yhdistelyä ja uusia liikenteen hoitotapoja. Työmatkaliikennettä ohjataan joukkoliikenteen käyttöön sekä selvitetään työsuhdematkalipun verotusarvon alentamisen mahdollisuudet sekä taksien käyttämistä haja-asutusalueiden ostoliikenteessä." (---)
Hallitus harjoittaa sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon tähtäävää politiikkaa. Eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa." (---)
Verotuksen rakennetta uudistetaan edistämään kestävää kehitystä. Ekologisella verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ympäristöhaittoja ja edistetään kierrätystä sekä tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta. Selvitetään mahdollisuudet vähentää ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta haitallisia tukia.(---)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen tällaisesta ongelmasta ja mitä se aikoo tehdä, jotta hallitusohjelman mukainen joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen toteutuisi myös käytännössä?

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2005
Janina Andersson /vihr