Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Sain tamperelaisilta kaupunginvaltuutettu-kollegoiltani, Oras Tynkkyseltä sekä Pia Viitaselta, mielenkiintoisen haasteen vietäväksi Turkuun. Energiasäästöviikon kunniaksi haastoin turkulaiset kollegani vaihtamaan virtaa vihreään sähköön, tamperelaiset haastoivat 'omansa'! Kuukauden päästä katsotaan, että miten kävi... Haasteteksti on ohessa, siinä on myös linkki Vaihda virtaa -kampanjan nettisivuille josta löytää lisää tietoa sähkön ostosta ja virran vaihdosta.
Energiansäästöviikon haaste valtuutetuille
Huoli ympäristön tilasta yhdistää ihmisiä yli puoluerajojen. Päättäjillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten maamme energiantuotanto tulisi jatkossa hoitaa. Kuitenkin liki kaikki kautta poliittisen kentän kannattavat uusiutuvia energialähteitä.
Uusiutuva energia ei kuluta rajallisia luonnonvaroja eikä aiheuta ilmastonmuutosta. Muitakin päästöjä sen tuotannossa syntyy vähän jos ollenkaan. Uusiutuva energia on myös kotimaista ja työllistävää.
8.-14.10. vietetään energiansäästöviikkoa, jonka tarkoituksena on kiinnittää ihmisten ja yritysten huomio energiansäästömahdollisuuksiin. Viikon aikana on hyvä tilaisuus pohtia suhdettamme energiaan ja ympäristöön. Lisätietoja energiansäästöviikosta: www.motiva.fi
Me päättäjät olemme vastuullisessa asemassa. Omilla valinnoillamme voimme näyttää esimerkkiä ja osoittaa myös toimivamme niin kuin puhumme. Energiansäästöviikon kunniaksi haastan kaikki turkulaiset kaupunginvaltuutetut vaihtamaan vihreään sähköön ja tukemaan näin ympäristöystävällistä energiantuotantoa. Vihreän sähkön tilaaminen on yksinkertaista ja kohtuuhintaista. Sitä saa myös omalta sähkölaitokseltamme.
Haasteen vastaanottaneista ja vihreään sähköön vaihtaneista valtuutetuista julkistetaan lista. Ilmoita siis mukaan lähtemisestä allekirjoittaneelle viimeistään seuraavaan valtuuston kokoukseen eli maanantaihin 12.11. mennessä.
Leikkimielistä kisahenkeä haasteeseen tuo se, että myös tamperelaiset kaupunginvaltuutetut on haastettu siirtymään vihreään sähköön. Katsotaan, päihittääkö Turku Tampereen tällä saralla!
Viime aikoina julkisuudessa on ollut paljon keskustelua päivähoitomaksu-uudistuksesta. Erityisesti puolueina on Kokoomus ja Vihreät asetettu vastakkain ja ministerien sanomisia ja mielipiteitä on jopa vähän vääristelty, jotta tästä asiasta saataisiin jonkinlainen valtakysymys. Minullekin on tullut yhteydenottoja siitä, että mitä vihreät oikeasti ajavat ja olemmeko me nyt pieni- vai suurituloisten puolella. Kirjoitin oheisen tekstin Turkulaisen Näkökulma-palstalle, jossa yritän selittää mahdollisimman selkeästi mitä ministeri Soininvaara on tarkoittanut ja miten me vihreät tämän asian näemme!
Janina Andersson:
Soininvaaran malli olisi helpottanut pieni- ja keskituloisten päivähoidon maksutaakkaa. Onko oikein että käytännössä kaikki perheet jossa molemmat vanhemmat ovat töissä maksavat yhtä isoa päivähoitomaksua ? Tätä kysymystä olen pohtinut paljon peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran kanssa. Olen itse kokenut tämän nykyisen tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Monelle perheelle tämä korkein maksu on ollut todellinen taakka, kun taas meidän perheelle jolla on varsin hyvä tulotaso, korkein päivähoitomaksu yhdestä lapsesta ei ole tuntunut paljon miltään. Se on kuitenkin selvää että kahden lapsen tasasuuruinen hoitomaksu tuntuisi jo enemmän meidänkin perheen kukkarossa.
Soininvaaran ja meidän muidenkin vihreiden ajatusmaailma kulkee siis niin, että korkeinta maksua olisi pitänyt periä päivähoidosta ainoastaan perheiltä joissa kuukausitulot ylittävät 28 000 markkaa. Tällaiset perheet, joihin esimerkiksi minunkin perheeni kuuluu, olisivat voineet mielestämme maksaa muutaman satasen enemmän kuin tällä hetkellä. Näin kerätty raha olisi käytetty siihen, että vähemmän kuin 28 000 markkaa tienaavat perheet olisivat saaneet helpotusta maksuihinsa ja loput rahat menisivät kuntien kassaan.
Tämä malli ei kuitenkaan missään nimessä sopinut kokoomukselle ja RKP:lle jotka eivät missään nimessä halua korottaa korkeinta maksua enemmän kuin muiden maksua. He olivat huolissaan siitä, että ne perheet joiden yhteiset tulot jäisivät alle tämän rajan jäisivät tuloloukkuun, eivätkä siksi viitsisi tehdä enemmän töitä kun päivähoitomaksu korottuisi.
Minä en usko että yksikään isä tai äiti empisi vaihtaa parempiin tuloihin sen takia että silloin perheen yhteiset tulot voisivat ylittää tämän 28 000 markan rajan. Näissä tuloluokissa töitä ei vaihdeta pelkästään rahan takia vaan usein myös työn mielekkyyden takia. Jos suurempien tulojen toivossa olisi taas valmis tekemään enemmän ylitöitä, niin voisi olla jopa viisasta vähän jarrutella ja pohtia kannattaako se vai pitäisikö mieluummin viettää enemmän aikaa lasten kanssa.
Todellisessa tuloloukussa on sellainen perhe joissa vanhempien tulojen pienenkin nousun päivähoitomaksu syö lähes kokonaan. Näille vanhemmille päivähoitomaksun suuruudella on väliä. Alemmissa tuloluokissa päivähoitomaksut kun aiheuttavat lähes 100 prosentin marginaaliveron. Soininvaaran malli olisi siten tosiasiassa parantanut pieni- ja keskituloisten perheiden asemaa suhteessa hyvätuloisiin - 28 000 markkaa ansaitsevaa perhettä pitää keskituloisena vain Kokoomus. Keskipalkka maassamme on tällä hetkellä n. 12 000 mk, jolloin keskituloinen perhe ansaitsee n. 24 000 markkaa /kk. Nyt Kokoomuksen vaatimuksesta hyväksytyssä mallissa kaksilapsisen keskituloinen perhe joutuu edelleen maksamaan korkeinta päivähoitomaksua, koska siihen maksuluokkaan "joutuu" jo 22 000 markan tuloilla. Onneksi sentään uudessa mallissa otetaan käyttöön sisaralennus toisesta lapsesta.
Asiaa pohdittiin julkisuudessa yllättävän vähän päivähoidon rahoituspohjan ja hoidon laadun kannalta. Päivähoitomaksukorotuksen tarkoitushan on lisätä kuntien tuloja, koska palkkataso ja hankinnat kohoavat inflaation ja palkkatarkistusten takia. En usko olevani ainoa, joka mielellään maksaisi jonkun verran enemmänkin lapsensa hoidosta, jos voisi olla varma, että rahat menevät päivähoidon laadun kehittämiseen ja riittävän henkilökunnan palkkaamiseen. Tärkeästä työstä, jota päivähoidon henkilökunta tekee, on saatava myös kunnollinen korvaus.
Vanhemmilta kerättävä päivähoitomaksu on vain pieni osa päivähoidon kokonaiskustannusta. Toinen osa rahoista tulee valtiolta valtionapuina. Silti valtaosa päivähoidon kuluista jää kuntien tai kaupunkien maksettavaksi. Me kaupunginvaltuutetut olemme toki myös osaltamme vastuussa päivähoidon laadusta. Viesti näyttää nyt menevän vähän paremmin perille kuin jokin aika sitten, kun Turun budjetissa vihreä ryhmä sai läpi rahaa sijaisten palkkaamiseen, mutta sosiaalilautakunta kuitenkin myöhemmin päätti käyttää nämä rahat johonkin muuhun.
Emännöin eduskunnassa tänään Suomen lämpöpumppuyhdistyksen järjestämää informaatio- ja keskustelutilaisuutta. Paikalla oli niin kansanedustajia, tiedotusvälineiden edustajia kuin lämpöpumppu-alan ammattilaisia. Saimme tiiviissä paketissa hyödyllistä tietoa ja kävimme mielenkiintoisia keskusteluja asiasta.
Olin tänään puhumassa ympäristöasioista Svenska yrkeshögskolanissa. Puheenvuoroni sisälsi tosin muitakin kuin suoraan ympäristöön liittyviä asioita. Puhuin jonkin verran kulutukseen ja työntekoon liittyvistä asioista. Mielestäni erityisesti kulutuksessa kannattaa muistaa, että parempi satsata laatuun kuin määrään ja työntekoon pätee vähän sama asia; tehdä hyvin ja paljon lyhyemmässä ajassa, kuin kauan, mutta heikkotasoisesti.