Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Tänään olin mukana todella hauskoissa sitseissä juhlistamassa ehdokkaamme Ville Niinistön vaalikampanjan avausta. Paikalla oli varmaan 60 ihmistä, joka tapauksessa enemmän kuin mitä olen nähnyt yhdessäkään kampanja-avajaistilaisuudessa. Minulle oli myös suuri yllätys se, että suomenkieliset osaavat niin mahtavasti sitsata eli laulaa ja juoda snapseja suomenruotsalaiseen tyyliin! Mukavia, fiksuja ihmisiä, tarjottavaa ja tunnelma katossa - ei voisi varmasti sen enempää toivoa!
Puhuin tänään istunnossa mm. vuoden 2003 veroasteikkolaista sekä sähkön ja polttoaineiden valmisteveroista.
Meillä oli tänään istunnossa ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys laiksi tieliikennelain muuttamisesta, ohessa puheenvuoroni pyöräilykypärän käyttöön liittyen.
Janina Andersson /vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tärkeintä mielestäni on juuri se, että nyt poliisi voi tulla huomauttamaan, minne unohtui kypärä, sillä tähän astihan on ollut niin, että ohikulkijat ovat huomauttaneet. Itse olen 10 vuotta pyöräillyt ja aina kypärä päässä, mutta joskus se on unohtunut ja heti joku huomauttaa, missä kypärä, Andersson. Mielestäni vielä painavampi sana on, jos poliisi sanoo ihmiselle, joka pyöräilee, koska aina ei kehtaa sanoa muille, missä kypärä. Mielestäni tämä on juuri oikean mittainen, oikea askel, sillä sakko ei ehkä sentään ole se oikea tapa huomauttaa ihmisille tästä asiasta, kun on oma terveys kyseessä.
Tänään kävimme keskustelua taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja siihen liittyen Eduskuntatalon eteen oli kerääntynyt suuri joukko eri taiteenlajien edustajia. Ohessa puheenvuoroni ko. keskustelussa sekä vaalilain uudistamisesta.
Taiteen yhteiskunnallinen merkitys / Ajankohtaiskeskustelu
Keskustelualoite KA 9/2002 vp Sirpa Pietikäinen /kok ym.:
Janina Andersson /vihr (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että lapsille ja nuorille on saatava kulttuuria. Mutta ongelma on ehkä juuri siinä, että nämä samat ihmiset, jotka ovat meidän lapsillemme esikuvia ja antavat heille itsetuntoa, he ovat myös kantaa ottavia taiteilijoita. Olen itse läheltä seurannut esimerkiksi yhtä tanssiryhmää, joka on ottanut erittäin vahvasti kantaa, niin vahvasti, että päättäjät kokivat sen epämiellyttävänä. Silloin on valitettavasti niin, että joskus taiteilijakin joutuu pohtimaan, uskaltaako hän tehdä ja sanoa, mitä haluaa, vai pelkääkö hän menettävänsä tukea. Pelkääkö hän oman tukensa puolesta, jos hän ottaa kantaa johonkin, mikä ärsyttää päättäjiä. Se on aika pelottavaa, jos taiteilija ei uskalla ottaa kantaa myös silloin, kun se voi olla meille pelottavaa. Joskus taide voi pelottaa siinä, että se tuo esiin semmoisia ennakkoluuloja ja kipukohteita yhteiskunnassamme, jotka ovat itse asiassa meille häpeäksi. Se on myös taiteilijan tehtävä. Sen takia ehkä joskus rahahanat ovat kiinni silloinkin, kun niiden pitäisi olla auki, vain sen takia, että me vähän pelkäämme taidetta.
Arvoisa puhemies! Joskus vielä tuntuu, että on olemassa sellainen mysteerinen kuva, mikä on oikea taiteilija. Hän on kärsivä ihminen, joka elää kylmässä, huonoissa vaatteissa, juo paljon alkoholia, jolla on paljon rakastajia tai rakastajattaria. Sitten hän yksin siellä kärsii ja luo tuskissaan ja tulee hyvää taidetta. Mutta itse en usko tähän ollenkaan. Minä uskon, että hän on aivan tavallinen ihminen, jolla on hyvä, normaali perhe-elämä, lapset, lämmintä ja hyvää ruokaa ja turvallisuutta, ja luo vähintään yhtä hyvää taidetta ja ehkä parempaakin. Kun me olemme huolissamme siitä, että meillä on nyt uusi sukupolvi, joka elää pätkätöissä eikä halua lapsia sen takia, että on niin epävarma olo, niin jos mikään on epävarma, se on taiteilijan elämä, epävarmaa kuin mikä. Silloin jos asuntolainat painavat päälle ja tietää, että apuraha tulee tai ei tule, ja koko ajan pitää anoa ja olla polvillaan, missään nimessä ei nykyinen työntekijä voi ärsyttää työnantajaa, koska pätkätyö loppuu siihen, jos ärsyttää, jos me olemme tavallaan työnantajia. Minä pelkään sitä, että meitä ei uskalleta ärsyttää siinä pelossa, että silloin se pätkätyö loppuu siihen. Perustulo olisi eräs malli, johon ehkä pitäisi vähitellen päästä Suomessakin. Meillä olisi edes jonkinlainen lattia kaikilla varmuuden vuoksi, ja sen päälle rakennetaan muuta lisäturvaa, mutta ei voi yhtäkkiä tippua ihan tyhjyyteen.
Herr talman! Avundsjuka är säkert en delorsak till att kultur är någonting som man har en ganska skizofren inställning till. Man tänker att om någon får göra någonting han älskar som sitt jobb så skall han väl inte vänta sig särskilt mycket pengar som tack för det också. Det skall väl vara tillräckligt mycken belöning att älska det man gör. Men i så fall borde inte jag heller få skattebetalarnas pengar som lön för jag älskar också det jag gör. Jag tror faktiskt att det att vi har människor som utövar kultur ger mervärde också för så många andra människor omkring dem också att det är någonting vi borde vara beredda att satsa på. Man borde egentligen inte betala skatt alls på sådant arbete för det är inte till skada för någon, enbart till nytta. Jag tycker att vi inte borde betala skatt för sådant som inte skadar någon. Om vi smutsar ner eller använder energi, då skall vi betala skatt, men inte när vi gör andra människor lyckliga.
Lopuksi vielä. Olen aika varma siitä, että jos ihminen elää sellaisessa paineessa, että hänen pitää koko ajan tehdä jotain muuta työtä voidakseen tehdä sitten välillä vähän aikaa sitä, mitä hän rakastaa, hän ei jaksa tehdä sitä kunnolla. Me tarvitsemme aikaa, aikaa ajatella ja aikaa olla luovia. Sitä emme voi tehdä, jos meillä on koko ajan paine ja stressi päällä.
Vaalilain uudistaminen / Suullisen kyselytunnin asia SKT 169/2002 vp Janina Andersson /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelee ministeri Koskista, tulee semmoinen olo, että kansanedustaja on tärkeämpi kuin äänestäjä. On tärkeämpää, ettei hänen elämänhallintaansa vaan sotketa. Mutta miten on äänestäjän turva siinä, että hänen äänensä menee sille, jolle hän haluaa sen antaa? Nyt ainoa tapa vaikuttaa on solmia vaaliliitot, koska äänikynnys voi olla 15 prosenttia muuten, mikä on mahdottomuus. Silloin vaaliliitot tulevat pakollisiksi tavallaan monissa piireissä. Sehän on todella väärä tapa käyttää äänestäjän valtaa, kun voi käydä niin, että äänestää yhtä puoluetta ja saa toista. Eikö tämä ole vääryys äänestäjää kohtaan?
Tänään minulla oli vieraanani iso ryhmä sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian jäseniä Varsinais-Suomesta. Heidän kanssaan keskustelin sosiaalialan ongelmista, palkkauksesta, työuupumuksesta, työmäärästä, ajankohtaisista ongelmista sekä työnohjauksen ja johtamisen puutteista. Oli erittäin hyödyllistä saada suoraan kenttäväeltä tietoja siitä, mitä Turussa ja muualla tapahtuu, mitkä ovat suurimpia ongelmia ja epäkohtia, jotta voin yrittää löytää niihin mahdollisia ratkaisuja täällä Eduskunnassa. Minulle jäi vierailusta oikein mukava mieli, ja tapaamisen tunnelma oli mielestäni hyvin rento ja välitön, vaikka ikävistä asioista ei olekaan 'kiva' puhua.
Pidin tänään puheenvuoron Vihreän liiton Varsinais-Suomen piirin ja Vihreän Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuden teemoina olivat energia, työllisyys ja elinkeinoelämä. Tilaisuudessa puhuivat lisäkseni myös Salla Laurilehto ja Egon Nordström, jotka puheenvuoroissaan keskittyivät erityisesti vihreään yrittäjäpolitiikkaan. Laurilehto puhui muun muassa perustulon merkityksestä nykyisessä maailmassa, jossa suuri osa työsuhteista on ns. epätyypillisiä. Nordström korosti ympäristöteknologian ja biotieteiden merkitystä Turun työllistämisessä. Ohessa tilaisuudesta laitetun tiedotteen tiivistelmä puheenvuorostani.
Vihreiden eduskuntaryhmän pj Janina Andersson Turussa:
Telakkatukea nesteytetyn maakaasun kuljetusaluksiin -Nestemäinen maakaasu otettava käyttöön sähkönkulutuksen huippujen tasaamisessa:
Kun eduskunnassa pohdittiin vaihtoehtoisia kuvioita ydinvoiman lisärakentamiselle, eräinä vaihtoehtoina sähkönkulutuksen huippujen tasaamiseen ja pienimuotoiseen energiantuotantoon esiin nostettiin nesteytetyn maakaasun ja pieneten diesellaitosten hyödyntäminen.
Näitä molempia energiavaihtoehtoja kehitettään ja valmistellaan juuri täällä meillä päin. Turun Masa Yards telakka on erikoistunut LNG-tankkereihin ja kelluviin nestekaasun vastaanottosatamiin. Wärtsilä taas on tärkeä diesellaitosten viejä. Nyt kun tilanne Turun telakalla näyttää erittäin huolestuttavalta, parasta telakkatukea olisi tilata Suomeen kelluva vastaanottosatama sekä pari kaasutankkeria. Lähin LNG tuottaja löytyy nykyisin Norjasta ja LNG:n hintakin on viimeaikoina selvästi tullut kilpailukykysemmäksi. Turku tarvitsisi kipeästi tältä alalta syntyvät työpaikat.
Vaikka eduskunta menikin antamaan luvan ydinvoiman lisärakentamiselle, niin käyttöön se otetaan vasta tämän vuosikymmenen lopulla, jos sittenkään. Sähkön halpa hinta on tähän saakka pitänyt huolta siitä, että uutta sähköntuotantokapasiteettia ei juuri ole maahamme rakennettu. Uuden suuritehoisen ydinvoimalan odottelu ei sekään ole omiaan kannustamaan lisäkapasiteetin rakentamiseen. Kuitenkin, kun jo tänä talvena saattaa ennusteiden mukaan sähköstä kovilla pakkasilla tulla pulaa, olisi aika ryhtyä edistämään myös nestemäisen maakaasun käyttöä.