Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Olen saanut joitakin yhteydenottoja päiväkodeissa ja lasten parissa työskenteleviltä ihmisiltä koskien suhteellisen tuoretta lakiuudistusta, jonka perusteella lasten kanssa (tietyn aikarajan ylittävän määrän) työskenteleviltä tulee jatkossa vaatia työhönottotilanteessa voimassaoleva rikosrekisteriote todistuksena siitä, että työnhakija ei ole syyllistynyt laissa määriteltyihin rikoksiin.
Ongelmiksi käytännön elämässä koettujen asioiden vuoksi tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta, laitan sen oheen perusteluineen. Kun saan vastauksen, laitan sen tänne päiväkirjaan myös nähtäväksi ja pohdin mahdollisia lisätoimenpiteitä riippuen siitä, mikä on ministerin vastauksen sisältö.
KK 734/2004 vp - Janina Andersson /vihr
Kirjallinen kysymys: 734/2004 vp
Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Lain valmisteluprosessin aikana sekä työ- ja tasa-arvoasiain- että perustuslakivaliokunta jättivät mietintönsä hallituksen esitykseen, ja lain valmistelu herätti myös paljon julkisuutta. Lakia on nyt sovellettu käytännössä miltei pari vuotta, ja tietooni on tullut, että käytännön työelämässä on tullut esiin sellaisia ongelmia, joihin hallituksen tulisi puuttua lain hengen toteuttamiseksi.
Hallituksen esityksen (HE 3/2002 vp ) perusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa: "Viime vuosikymmenen aikana on julkisuudessa käyty runsaasti keskustelua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja varsinkin sen erityismuodoksi luettavasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Keskustelun taustalla ovat tutkimukset yleisestä lasten pahoinvoinnin lisääntymisestä sekä eräät paljon julkisuutta saaneet seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset, joissa hyväksikäyttöön on syyllistynyt opetustoimen tai sosiaalitoimen palveluksessa ollut lasten kanssa työskennellyt henkilö. Vaikka viimeksi mainitut ovatkin olleet harvinaisia yksittäistapauksia, osoittaa Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen asiaa käsittelevä tutkimus (Tilastoraportti 2000:5), että lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat epäilyt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana moninkertaistuneet. Syynä tähän on ollut yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen aikaisempaa otollisemmaksi araksi koetun asian esilletuomiseen. Toisaalta ei voida sulkea pois sitäkään, että seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset ovat myös lisääntyneet. Keskustelu on johtanut siihen, että lasten oikeuksien turvaamiseen on alettu perinteisen lastensuojelulainsäädännön lisäksi kiinnittää huomiota myös muussa lapsia ja nuoria koskevassa lainsäädännössä. (.) Voimassa oleva lainsäädäntö ei oikeuta lasten ja nuorten kanssa työskentelemään valittavien mahdollisen rikostaustan selvittämistä rikosrekisteristä. Tätä voidaan pitää epäkohtana ottaen huomioon tarve suojella lapsia ja nuoria heihin kohdistuvilta oikeudenloukkauksilta, kuten väkivallalta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Lasten ja nuorten kanssa työskentelemään hakeutuvien rikostaustan selvittäminen on mahdollista useissa Länsi-Euroopan maissa. Norjassa menettely on ollut voimassa vuodesta 1996 ja Ruotsissa menettely tuli voimaan vuoden 2001 alusta.
(.) Ehdotettu lainsäädäntö mahdollistaa alaikäisten pariin työskentelemään hakeutuvien henkilöiden mahdollisen rikostaustan selvittämisen. Lainsäädännöllä tulee ratkaista useita menettelyn soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, kuten minkälaisiin tehtäviin hakeutuvien tausta selvitetään, minkälaisia rikoksia selvitys koskee, miten selvitettävät tiedot hankitaan ja miten rikostietoja käsitellään sekä miten mahdolliset rekisterimerkinnät vaikuttavat mahdollisuuteen palkata henkilö. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten lisäksi myös eräät muut rikostyypit, kuten väkivalta- ja huumausainerikokset, koska myös näihin rikoksiin syyllistyneet saattavat toiminnallaan...(.) Perheen ohella lapset ovat aikuisten kanssa tiiviissä kanssakäymisessä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikuntatoimessa ja nuorisotyössä. Sosiaalihuoltoa ja eri koulumuotoja koskevassa lainsäädännössä on säännöksiä, joilla pyritään turvaamaan lapsen kasvu- ja opiskeluympäristö. Lapsen turvallisuuden kannalta keskeistä on, että häntä hoitavat ja opettavat henkilöt ovat ammattitaitoisia ja muutenkin tehtäviinsä soveltuvia. Nämä seikat on otettava huomioon erityisesti valinnoissa koulutukseen ja työtehtäviin sekä osana työnjohdon ja valvontaviranomaisten tehtäviä."
Päiväkotihenkilökunnassa on herättänyt ihmetystä se, miksei jo työsuhteessa olevia vakituisia työntekijöitä pyydetä esittämään minkäänlaisia todistuksia rikostaustastaan, mutta osa-aikaisia pätkätyöläisiä vaaditaan esittämään suhteellisen tuore todistus koko ajan ja joka kerta uudessa työpaikassa, jos työsuhde kestää yli kolme kuukautta vuoden aikana. Suurin osa lastenhoidon pätkätyöläisistä tekee todella lyhytaikaisia työkomennuksia lyhyellä varoitusajalla ja hyvin pienellä palkalla, ja he kokevat, että he ovat tässä asiassa hyvin epätasa-arvoisessa asemassa vakituiseen päiväkotihenkilökuntaan nähden. He kokevat, että heidän luotettavuutensa asetetaan koko ajan kyseenalaiseksi, kun ketään ei kiinnosta, millaisia väärintekijöitä päiväkodeissa mahdollisesti on koko ajan vakituisesti lasten kanssa, kun lakimuutos koskee vain uusia työsuhteita.
Käsittääkseni joissain maissa on lain sisältö ollut sellainen, että se kattaa myös jo olemassa olevien työsuhteiden uudelleentarkastelun, mikäli käy ilmi, että vakituisissa työsuhteissa olevilta ihmisiltä löytyy rikostaustaa tämän lain tarkoittamalla tavalla. Tämän "takautuvan" lain säätämisen lähtökohtana on ollut lapsen edun turvaaminen, ja mielestäni Suomen pitäisi toimia tässä samoin.
Toinen epäkohta tässä laissa on se, että vaikka hallituksen esityksen perusteluissa selvästi todetaan, ettei rikosrekisteriote saa olla maksullinen, mikäli se pyydetään työpaikkaa varten, eikä se saa estää esimerkiksi työttömän työnhakijan työllistymistä, niin kuitenkin todellisuudessa ilmeisesti tilanne on se, että ainakin joillain paikkakunnilla pätkätyöläiset joutuvat kuuden kuukauden välein maksamaan päivitetystä rekisteriotteestaan ihan normaalisti virallisissa taulukoissa määritellyn summan, mikäli mielivät olla työmarkkinoilla mukana.
Työ ja tasa-arvoasiainvaliokunta totesi mietinnössään, että useat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että päivähoitoa laajempi ongelma lasten hyväksikäytön suhteen piilee ns. kolmannella sektorilla, vapaaehtoistyössä ja harrastuksissa, joissa ei välttämättä ole kuin yksi vastuullinen aikuinen ohjaamassa suurta lapsi- ja nuorisojoukkoa. Valiokunnan lausumaehdotuksena eduskunta hyväksyi, että hallituksen edellytetään selvittävän mahdolliset lainsäädännölliset tai muut toimenpiteet, joilla lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä myös vapaaehtoistyössä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen lakiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sisältyvistä epäkohdista, joita on mainittu edellä ja mitä hallitus aikoo tehdä epäkohtien korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että lain henki toteutuu myös käytännössä lapsen edun mukaisesti?
Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2004
Janina Andersson /vihr
Maarit Fellmanin tilaisuudessa nautittiin taiteesta ja vihannesdipistä, jonka hänen miehensä oli valmistanut. Jos haluat nähdä todella hienot vihreät vaalisivut, niin vilkaisepa www.maarit.info!
Olen saanut nyt kirjalliseen kysymykseeni Söderskärin majakkasaareen liittyen vastauksen ministeri Enestamilta. Laitan vastauksen oheen sekä suomeksi että ruotsiksi. Kysymys on nähtävänä päiväkirjani kohdassa 8.9 2004.
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittaneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina Anderssonin /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 652/2004 vp:
Onko hallitus ollut maihinnoususääntöjen poikkeuslupaa myöntäessään tietoinen Söderskärin kulttuurihistoriallisesta, luonnonsuojelullisesta ja tieteellisestä arvosta ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että turismi ei tuhoa Söderskärin ainutlaatuista lintujen pesimäaluetta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen rannikon majakat ovat kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita ja ne pitää säilyttää muistomerkkeinä. Vastuu käytöstä poistetuista majakoista ei näytä olevan kaikissa tapauksissa selvä eikä niiden ylläpitoon näytä olevan myöskään riittävästi määrärahoja. Kapiteeli Oy myi Söderskärin majakan yksityisille henkilöille ja samalla majakan kunnosta huolehtiminen siirtyi uusille omistajille. Ympäristöministeriö on tietoinen Söderskärin kulttuurihistoriallisista arvoista ja pitää tärkeänä, että majakka säilyy tuleville sukupolville.
Uusien omistajien perustama yhtiö, Söderskär Majakka Oy, on tehnyt kaksi hakemusta Söderskärin luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä. Ensimmäinen hakemus koski poikkeusta Söderskärin rauhoitusmääräyksistä siten, että maihinnousu ja liikkuminen Söderskärin saarilla 1.4.-1.8. olisi mahdollista. Hakijan tarkoitus on korjata majakkarakennus. Työmaan aikana saarilla joudutaan liikkumaan, kuljettamaan ja varastoimaan rakennusmateriaaleja sekä rakentamaan työmaarakennelmia. Lisäksi saarille ja majakalle on tarkoitus järjestää ohjattuja vierailuja. Kulkua ohjaisi hakijan valtuuttama henkilö ja vierailukäyntejä olisi 1-3 ryhmää vuorokaudessa. Toiseksi Söderskär Majakka Oy haki poikkeusta Söderskärin rauhoitusmääräyksistä siten, että Luotsisaarelle voidaan rakentaa ankkurilaituri ja Majakkasaarelle ulokelaituri.
Söderskärin luonnonsuojelualue on rahoitettu Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä No 789/7.3.1930. Rauhoitusmääräysten mukaan kaikenlainen lintujen häirintä on luonnonsuojelualueella kielletty ympäri vuoden. Lintujen häirintää koskevaa kieltoa on tulkittu siten, että maihinnousu ja liikkuminen pääsaarella on kielletty 1.5.-1.8. ja muilla 1.5.-15.8. Rauhoitusmääräyksistä voidaan poiketa valtion luonnonsuojeluvalvojan, tässä tapauksessa ympäristöministeriön luvalla.
Ympäristöministeriö myönsi 31.5.2004 Södersksär Majakka Oy:lle luvan liikkua Majakkasaaressa ja Luotsisaaressa sekä niiden välisessä Aurasaaressa ja kuljettaa lyhyintä mahdollista reittiä myöten rakennusmateriaaleja majakan kunnostustyömaalle 15.5.-1.8. Luvan mukaan työmaarakennelmat ja rakennusmateriaalien varastointi tuli sijoittaa mahdollisimman lähelle majakkaa. Käynneistä 1.4.-14.5. tulee sopia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa.
Ohjattujen ryhmien vierailut saivat luvan mukaan alkaa hakemuksesta poiketen 20.5. Majakkasaaressa ja Luotsisaaressa sekä niiden välisessä Aurasaaressa. Muilla saarilla maihinnousu ja liikkuminen ei ole tällä luvalla sallittua. Ohjattujen ryhmien samoin kuin hakijan ja hakijan valtuuttamien henkilöiden tuli saarilla liikuttaessa noudattaa reittejä, joilla kulku ei häiritse linnustoa. Ohjattujen ryhmien vierailukäyntejä sai 20.5.-30.6. olla yksi vuorokaudessa ja 1.7.-1.8. enintään kolme.
Ympäristöministeriö on poikkeuslupaa harkitessaan huomioinut linnuston tarvitseman pesimäaikaisen rauhan ja myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen linnustotutkimuksen, jossa Majakkasaarella, Luotsisaarella ja Aurasaarella pesivät haahkat ovat olleet tärkeänä aineistona. Näiden vuoksi maihinnousu- ja liikkumisluvan alkamista on myöhennetty hakemuksessa esitetystä. Lupaa valmistelleessaan ympäristöministeriö oli yhteydessä Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen. Luvan ehdoista keskusteltiin ja niistä sovittiin yhteisesti.
Ympäristöministeriö myönsi 28.6.2004 luvan ulokelaiturin rakentamiseen. Ulokelaiturin katsottiin tulevan paikkaan, josta rakennusmateriaalien kuljetusreitti majakkatyömaalle on lyhyin mahdollinen. Suunniteltuun paikkaan rakentaen ja 31.5.2004 myönnetyn luvan ehtoja noudattaen ei linnuille aiheudu häiriötä. Ankkurilaituri tulee suunnitelman mukaan vanhan laiturin osaksi. Ympäristöministeriö katsoi, että näin rakentaen se ei tuo muutoksia nykyiseen liikkumiseen saarella eikä sitä kautta häiritse lintuja. Omalta osaltaan ympäristöministeriö myönsi luvan ankkurilaiturin rakentamiseen. Lisäksi siihen tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa.
Päätöksellään ympäristöministeriö on rajoittanut ohjattujen ryhmien päivittäisten käyntikertojen määrää siitä mitä itse hakemuksessa esitettiin. Siinä ei esitetty lukuja ryhmien koosta. Söderskär Majakka Oy on matkailuyritys, joka tarjoaa palvelujaan maksaville asiakkaille. Rauhoitusmääräystä on vaikea tulkita niin, että sillä rajoitettaisiin asiakkaiden määrää. Toiminta tulee asettumaan aikanaan kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Oman rajoituksen muodostaa karut ulkosaariston olosuhteet, jotka tekevät sesongista lyhyen ja katkonaisen.
31.5.2004 myönnetty lupa on määräaikainen ja voimassa vuoden 2006 loppuun asti. Lupaehtojen mukaan jatkohakemuksen liitteeksi tulee tehdä selvitys toiminnan vaikutuksista alueen linnustoon ja muuhun luontoon. Ympäristöministeriö katsoi, että näiden lupien mukaisesti toimien linnustolle ei aiheudu sellaista häiriötä, että toiminnan vaikutusten ennalta arviointi, ns. Natura-arviointi, luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla olisi ollut tarpeen.
Ympäristöministeriön myöntämät luvat eivät millään tavalla kumoa alueen ympärivuotista lintujen häirintäkieltoa maa- ja vesialueilla. Maihinnousun, liikkumisen ym. sallivat poikkeusluvat koskevat ainoastaan Majakkasaarta, Aurasaarta ja Luotsisaarta. Päätöksien lupaehdoilla on pyritty siihen, että toiminta mitoitetaan niin, ettei linnustolle aiheudu häiriötä. Jos näin kuitenkin käy, voidaan lupaehtoja tarkistaa.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Till Riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 652/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Janina Andersson/grön o.a.:
Har regeringen, då den beviljade tillstånd till undantag från landstigningsbestämmelserna, varit medveten om den kulturhistoriska, naturvårdsmässiga och vetenskapliga betydelse som Söderskär har och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att turismen inte skall förstöra det unika häckningsområde för fåglar som Söderskär utgör?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Fyrarna vid finska kusten har kulturhistoriskt och byggnadshistoriskt värde och bör bevaras som minnesmärken. Det verkar som om ansvaret för de fyrar som inte längre är i bruk inte genomgående skulle vara helt klart, och det verkar inte heller finnas tillräckligt med anslag för deras underhåll. Kapiteeli Oy sålde fyren Söderskär till privatpersoner, och samtidigt blir det de nya ägarna som får se till fyrens skick. Miljöministeriet är medvetet om Söderskärs kulturhistoriska värden och anser det viktigt att fyren bevaras för kommande generationer.
Det bolag som de nya ägarna har grundat, Söderskär Majakka Oy, har gjort två ansökningar som gäller fridlysningsbestämmelserna för Söderskärs naturskyddsområde. Den första ansökan gällde undantag från fridlysningsbestämmelserna för Söderskär så, att det skulle vara möjligt att under tiden mellan den 1 april och den 1 augusti stiga i land och vistas på holmarna. Den sökande avser att reparera fyren. Medan arbetet pågår måste det vara möjligt att röra sig där, att transportera och lagra byggnadsmaterial samt uppföra konstruktioner för arbetet. Dessutom är det meningen att det skall ordnas guidade besök till holmarna och fyren. En av den sökande utsedd person skall fungera som guide för besökarna, och antalet emotsedda besök är 1 - 3 per dygn. För det andra har Söderskär Majakka Oy ansökt om undantag från fridlysningsbestämmelserna för Söderskär så, att det blir möjligt att bygga en brygga där man kan slå ankar på Bastulanden och en utskjutande fristående brygga på Mattlandet.
Söderskärs naturskyddsområde har fridlysts med beslut nr 789/7.3.1930 av Nylands länsstyrelse. Enligt fridlysningsbestämmelserna är all slags störning av fåglarna förbjuden året om i detta naturskyddsområde. Förbudet mot att störa fåglarna har tolkats så, att det under tiden mellan den 1 maj och den 1 augusti är förbjudet att ta i land på huvudön och mellan den 1 maj och den 15 augusti på de andra holmarna. Undantag från fridlysningsbestämmelserna kan beviljas av en statlig naturskyddsinspektör, i detta fall alltså miljöministeriet.
Den 31 maj 2004 beviljade miljöministeriet Söderskär Majakka Oy tillstånd att röra sig på Mattlandet och Bastulanden samt den mellanliggande Auraholmen och att längs kortaste möjliga rutt transportera byggnadsmaterial för iståndsättningen av fyren under tiden mellan den 15 maj och den 1 augusti. Enligt tillståndet skall konstruktionerna för arbetsplatsen och lagren för byggmaterial placeras så nära fyren som möjligt. I fråga om besök mellan den 1 april och den 14 maj måste överenskommelse träffas med Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet.
Enligt tillståndet får de guidade besöken inledas den 20 maj på Mattlandet, Bastulanden och den mellanliggande Auraholmen. Tillståndet medger inte landstigning och vistelse på de övriga holmarna. De guidade grupperna, den sökande och de som han befullmäktigat skall på holmarna använda bestämda rutter för att inte störa fåglarna. Under tiden mellan den 20 maj och den 30 juni får ett besök göras per dygn, mellan den 1 juli och den 1 augusti högst tre.
Miljöministeriet har i sin prövning av tillståndet till undantag beaktat det lugn som fåglarna behöver under häckningstiden, likaså Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets undersökning om fågelfaunan, där de ejdrar som häckar på Mattlandet, Bastulanden och Auraholmen är ett viktigt underlagsmaterial. Det är på grund av dem som tillståndet till landstigning och vistelse gäller en senare tid än den som ansökan gick ut på. Vid beredningen av tillståndet har miljöministeriet stått i kontakt med Nylands miljöcentral och Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. Villkoren för tillståndet diskuterades och överenskommelsen var gemensam.
Miljöministeriet beviljade den 28 juni 2004 tillstånd till anläggning av en utskjutande fristående brygga. Den ansågs vara placerad så att transporten av byggmaterial till fyrarbetsplatsen blev så kort den kunde bli. Då byggarbetena följer placeringen i planen och villkoren i det tillstånd som beviljades den 31 maj 2004 blir fåglarna inte störda. Ankringsbryggan blir enligt planerna en del av den gamla bryggan. Miljöministeriet ansåg att då man bygger så uppkommer inga förändringar i de nuvarande rutterna på ön så att fåglarna störs. Miljöministeriet beviljade för egen del tillstånd till anläggning av ankringsbryggan. Dessutom kräver anläggningen ett åtgärdstillstånd enligt markanvändnings- och bygglagen.
Genom sitt beslut har miljöministeriet därutöver begränsat antalet dagliga besök av guidade grupper från vad som anfördes i ansökan. Dokumentationen anger inte hur stora grupperna kan vara. Söderskär Majakka Oy är ett turismföretag som erbjuder tjänster för betalande kunder. Det är svårt att tolka fridlysningsbestämmelserna så att de begränsar antalet kunder. Verksamheten kommer att utformas på basis av efterfrågan och utbud. De karga omständigheterna i yttre skärgården, som gör säsongen kort och fragmentarisk, gör sitt till för att begränsa besöken.
Det tillstånd som beviljades den 31 maj 2004 ät tidsbegränsat och gäller till utgången av år 2006. Enligt tillståndsvillkoren skall en fortsatt ansökan åtföljas av en utredning av hur verksamheten inverkat på fåglarna och naturen i området. Miljöministeriet ansåg att verksamhet enligt tillstånden inte orsakade fågelfaunan sådana störningar att detta hade krävt en förhandsbedömning av verkningarna, en så kallad Naturabedömning, så som avses i 65 § i naturvårdslagen.
De tillstånd som miljöministeriet beviljat upphäver på intet sätt det året om gällande förbudet mot att störa fåglarna på mark eller vatten. Undantagsloven för landstigning, vistelse osv. gäller enbart Mattlandet, Auraholmen och Bastulanden. Tillståndsvillkoren syftar till att verksamheten skall dimensioneras så att den inte stör fåglarna. Om detta trots allt blir fallet, kan tillståndsvillkoren ses över.
Helsingfors den 1 oktober 2004
Miljöminister Jan-Erik Enestam
Vietin leppoisan lauantaipäivän Rauman torilla vihreiden vaaliständillä. Enpä ole ennen muuten nähnyt yhtä hienoa pienemmän kaupungin vihreää kunnallisvaalijulistetta. Syykin sitten selvisi; heillä on omassa porukassa todella ammattitaitoinen valokuvaaja ja taittaja!
Ehdokkaita on neljä naista ja neljä miestä ja ikähaarukka mukavan laaja. Eli sillä porukalla on harvinaisen mukavasti tilanne hallinnassa, kun vaalipäällikkö ja ehdokas Sarianne Karikko vaikutti asiansa osaavalta. Hän osasi minuakin "vanhaa" vaalivankkureiden vetäjää opastaa muun muassa kaasuilmapallojen täyttämisessä.
Ehdokkaana on myös tuleva luokanopettaja Tarmo Thorström, jonka opetukseen sisältyy nyt myös seuraavanlainen lyhyt VAALIMATEMATIIKKA: terveys + koulutus + päivähoito + ympäristö + harrastukset = tärkeät päätökset. Mielenkiintoista erityisosaamista on myös ehdokas Ilkka Kekillä, joka ymmärtääkseni toimii Alkon myymäläpäällikkönä. Hän on luomuviinien suuri asiantuntija, jota mielelläni kuuntelisin lisää jonain kertana! Toivon hyvää jatkoa kaikille uusille raumalaisille ystävilleni!
Taisin sohaista aika arkaa asiaa kun kysyin sopisivatko vauvat mukaan luennoille. Nythän vanhempainlomalla olevat eivät lain mukaan saa opiskella, mutta laiton opiskelu tuntuu olevan kuitenkin laajasti hyväksyttyä. Mutta miten tämä käytännössä onnistuu, onkin toinen kysymys. Olisiko lapsiparkki hyvä idea? On todellakin ymmärrettävää, jos raskaana oleva opiskelija tuntee itsensä aika epävarmaksi nykytilanteessa.
Laitan oheen referaatit muutaman seminaarin alustajan esityksistä.
Illalla olin Nousiaisissa paikallisten vihreiden sekä Maskun vihreiden vieraana. Taas muistui mieleen kuinka raskasta on vaikuttaa kunnassa, jossa yksi puolue jyrää:( Yleensä tämä jyrä on keskusta ja joskus RKP.
Toivon todellakin voimia kaikille niille jotka jaksavat yrittää näissä kunnissa!!!
Vauva visioissa, ura putkessa? seminaari opiskelun ja perheen yhdistämisestä sekä akateemisesta lapsettomuudesta
ma 18.10.2004 klo 10-16.30 Turun yliopisto
Väestö- ja perhepoliittiset tavoitteet koulutuspolitiikan kannalta
Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen: Opetusministeriö
1. Perhepolitiikan kannalta merkitykselliset kirjaukset opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa Koulutus- ja tutkimus 2003 - 2008
Yliopistot
Yliopistolakia uudistetaan siten, että tutkintojen perusteista säädetään uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Lakiin lisätään myös säännös, jonka mukaan yliopistot toimivat vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistävät tutkimustulostensa vaikuttavuutta.
Tutkintorakenteen uudistaminen ja opetuksen kehittäminen
Yliopistokoulutuksen joustavuuden lisäämiseksi ja tutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön kaikilla koulutusaloilla lukuvuoden 2005-2006 alussa. Samalla opintojen mitoitusperusteet uudistetaan eurooppalaisia käytäntöjä vastaavaksi.
Opintojen mitoituksen uudistamisen yhteydessä tutkintovaatimusten kuormittavuus arvioidaan ja mitoitetaan työmäärää vastaavaksi. Tutkintovaatimusten ajanmukaisuus tarkistetaan. Tavoitteena on, että kaikilla aloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Tutkintojen suorittamisaikoja lyhennetään ja keskeyttämistä vähennetään erityisesti matemaattis-luonnontieteellisellä, humanistisella ja teknistieteellisellä koulutusalalla.
Yliopistot ottavat kaikilla koulutusaloilla käyttöön opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, joiden toteuttamiseen sekä opiskelija että yliopisto sitoutuvat. Yliopistot tehostavat opetusjärjestelyjä siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja koko lukuvuoden ajan. Yliopistojen edellytyksiä vastata toimintansa korkeasta laadusta vahvistetaan ja yliopistot kehittävät järjestelmällisen laatutyön menetelmiä. Koulutuksen kehittämisen johtamista vahvistetaan.
Tavoitteeksi asetetaan, että opiskelijavalintoja kehitetään niin, että vuonna 2008 vähintään 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä.
Yliopistot kehittävät tutkimuksen ja työelämän uusiin vaatimuksiin vastaavia maisteriohjelmia ja vahvistavat kaikkien tutkintojen työelämäkytkentöjä. Tutkintojen yliopistollista luonnetta vahvistetaan kytkemällä tutkintoon johtava koulutus alusta lähtien kiinteästi tieteelliseen tutkimukseen. Taideyliopistoissa koulutus kytketään alan tutkimukseen ja ammattikäytäntöihin niin, että opiskelijoiden kehittyminen itsenäiseen taiteelliseen työhön toteutuu.
Aikuisten mahdollisuuksia suorittaa yliopistotutkinto vahvistetaan lisäämällä erityisesti työikäiselle ja työssäkäyvälle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä. Koulutuspaikkojen käyttöä tehostetaan ohjaamalla kolmannen asteen koulutuksen suorittaneet opiskelijat pääsääntöisesti maisteriohjelmiin. Samassa tarkoituksessa otetaan käyttöön myös henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, joissa otetaan huomioon opiskelijan aiemmat opinnot ja muu osaaminen. Avoimen yliopiston väylää tutkintoon johtavana koulutuksena vahvistetaan. Kaksiportaista tutkintorakennetta hyödynnetään elinikäisen oppimisen politiikan toteuttamisessa. Samalla varaudutaan myös muuntokoulutustarpeisiin.
Opintotuen kehittäminen
Opintotuen tulee opiskelijan toimeentulon turvaamisen ohella edistää asetettuja koulutuspoliittisia tavoitteita. Järjestelmän kehittämisen kannalta tämä asettaa haasteita erityisesti rahamuotoisen tuen ja lainan suhteelle. Opintotukea kehitetään nykyrakenteen pohjalta. Tavoitteena on, että opintotuki turvaa päätoimisen opiskelun ajalle toimeentulon, tehokkaan opiskelun ja tutkinnon suorittamisen kohtuullisessa ajassa.
Toisen asteen tukijärjestelmän toimivuuden parantaminen edellyttää arviointia siitä, kuinka opintotukea kehittämällä voitaisiin edistää ammatillisiin opintoihin hakeutumista ja vähentää opintojen keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa. Korkeakouluopintojen kannalta haasteena on kehittää opintotukea kannustavaksi edistämään tehokasta opiskelua ja tutkinnon loppuunsaattamista.
Opintotuen kannustavuuden kehittämiseksi laaditaan toimenpideohjelma.
2. Suomalainen korkeakouluopiskelija tänään
Suomessa on perustutkintoa suorittavia yliopisto-opiskelijoita 147 400. Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain n. 21 000 (32,4 % ikäluokasta) Opintotukea käyttää vuosittain 84 500 opiskelijaa. Tutkintoja suoritetaan 15 300 vuodessa (näistä ylempiä korkeakoulututkintoja 12 400). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen mediaani-ikä 27,1 vuotta
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on työttöminä vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen 3,7 % ja kaksi vuotta valmistumisen jälkeen 2,8 %.
Suomi oli ainoana pohjoismaana mukana selvityksessä (EURO STUDENT, Social and economic conditions in student life in Europe 2000; HIS Hochschul-Informations-System, Hannover 2002), jossa vertailtiin kahdeksan EU-maan opiskelijoiden sosiaalista ja taloudellista tilannetta vuonna 2000. Muut mukana olevat maat olivat Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa.
Suomalaisesta näkökulmasta kiinnostavia havaintoja:
Suomalaiset opiskelijat ovat iäkkäämpiä kuin vertailumaiden opiskelijat - keskimäärin 25,5 vuotiaita
- nuorimpia ovat belgialaiset, keskimäärin 21,5 vuotta
Suomalaisopiskelijat ovat muita useammin avioliitossa ja heillä on myös vertailumaita useammin lapsia
- Suomalaisista avioliitossa on 15,2 % ja lapsi on 14,5 %:lla
Vähiten avioliitossa olevia ja lasta huoltavia opiskelijoita on Belgiassa.
Naisopiskelijoiden määrä on Suomessa Irlannin jälkeen toiseksi suurin - molemmissa yli 60 % Useimmissa maissa yli puolet opiskelijoista on naisia, alhaisin naisopiskelijoiden osuus on Saksassa, 46,4 %.
Suomalaisopiskelijoilla on huomattavasti vertailumaita useammin kokemusta työelämästä ennen opintoja
- Suomi 63 %, seuraavana Saksa ja Ranska, joissa noin kolmanneksella opiskelijoista on työkokemusta ennen opintoja. Italialaisilla ja ranskankielisen Belgian opiskelijoilla ei ole työkokemusta opintoja edeltävältä ajalta lainkaan.
Pitkät opiskeluajat ovat ongelma muuallakin Euroopassa
- Yliopisto-opintojen keskimääräinen kesto on pisin Italiassa 7,5 vuotta, Suomi ja Itävalta jakavat kakkossijan noin 6,5 vuodella. Irlannissa opinnoista suoriudutaan runsaassa kolmessa vuodessa, jolloin suoritetaan alempi korkeakoulututkinto.
3. Miten perheelliset opiskelijat voidaan ottaa huomioon
Opetusministeriön suunnitteluasiakirjoissa ei ole erikseen perheellisiä opiskelijoita koskevia mainintoja.
Ikärakenteen muutokseen varautuminen on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Huoltosuhteen nopea muuttuminen 2000-luvun alussa vaikuttaa monin tavoin.
Tuettava mahdollisuutta yksilöllisiin ratkaisuihin
- lapset opiskeluaikana tai vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen
- onko helpompaa sovittaa yhteen opiskelu ja lastenhoito vai työ ja lastenhoito?
1. Yksilölliset opintojen järjestelyt - perinteinen akateeminen vapaus
2. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat
3. Opinto-ohjaus
4. Opiskelijavalinnat
5. Taloudellinen tuki
- tulisiko lapset ottaa huomioon opintotuen mitoituksessa vai onko lapsiperheiden taloudellinen tuki osa perhepolitiikkaa?
- onko oikein, jos lapselle tarkoitetun tuen myöntämisperusteena on vanhemman opintomenestys?
1990-luvun opintotukiuudistuksen yhteydessä opintotuesta poistettiin huoltajakorotus. Samanaikaisesti lapsilisän tasoa korotettiin
Opiskelijan lisääntymisterveys ja erot ei-opiskelevaan väestöön
Aira Virtala
Lisääntymisterveys pitää sisällään seksuaaliset suhteet, syntymän, raskauden, abortin, raskauden ehkäisyn yhtä hyvin kuin seksitaudit, syövän ja infertitiliteetin. Perhesuunnittelu ei ole ainoastaan raskauden ehkäisyä vaan myös sellaista toimintaa, joka tähtää siihen, että lapsia syntyisi silloin kun niitä halutaan.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä perhesuunnittelupalvelut ovat opiskelijoille helposti saatavilla ja suurin yksittäinen lääkärissäkäyntien syy onkin raskaudenehkäisy, mikä käytännössä tarkoittaa ehkäisypillereiden käyttäjien kontrollikäyntejä. Opiskelijat huolehtivatkin kiitettävän hyvin ehkäisystä. Abortteja tehdään hyvin vähän, huomattavasti vähemmän kuin väestössä keskimäärin.
Opiskelijaterveystutkimuksen 2000:n mukaan vain kahdeksalla prosentilla yliopisto-opiskelijoista on lapsia. Vastaavanikäisellä väestöllä Suomessa on 38 %:lla lapsia. Perhebarometrin 2002 mukaan alle 30 vuotiaalla väestöllä useimmin mainittu syy lastenhankinnan lykkäämiseen oli kesken olevat opinnot.
Itse olen tutkinut jälkiehkäisyn käyttäjiä Tampereen ylioppilaiden terveydenhoitoasemalla. Myös tämän tutkimuksen mukaan suurin syy lastensaannin siirtämiseen oli opintojen keskeneräisyys. Kuitenkin suurin osa halusi lapsia joskus paremmin sopivana ajankohtana. Sekä tämän tutkimuksen valossa että opiskelijoiden lääkärinä pitkään olleena voin sanoa, että opiskelijanaiset ovat hyvin vastuuntuntoisia, he haluavat pitää elämänsä hyvin kontrollissa ja vaativat paljon parisuhteeltaan ja itseltään ennen kuin voivat ajatella lasten saamista.
Suomessa yliopisto-opiskelijat ovat moneen muuhun maahan verrattuna vanhoja. Keskimääräinen aloittamisikä on 21 vuotta ja opintojen päättymisikä on 29 vuotta. Tämä on juuri se ikä, jolloin biologisesti ja psykologisesti olisi paras ikä tulla raskaaksi. Mistä tulee se myytti, että opiskeluaikana ei voisi perustaa perhettä ja synnyttää lapsia? Ovatko naisten pätkätyöt opintojen jälkeen sen parempi aika kuin opiskeluaika? Opiskeleminen ja työuran luominen on mahdollista myöhemmälläkin iällä, mutta lastensaannin lykkääminen voi johtaa lapsettomuuteen, koska hedelmällisyys laskee selvästi 30 ikävuoden jälkeen. Onko opiskelujen keskeneräisyys todella sellainen syy, että naiset kestävät mahdolliset infertiliteetti ongelmat myöhemmällä iällä. Paajanen toteaa perhebarometrissa, että lapsettomaksi jääminen on vain harvoin tietoinen ja muuttumaton ratkaisu, useimminkin se on seuraus useista peräkkäisistä ratkaisuista olla hankkimatta lasta juuri nyt.
Opiskelijaterveydenhuollossa huolehditaan kyllä seksitautien löytymisestä ja hoidosta ajoissa ja siten halutaan estää lapsettomuusongelmaa. Pitäisikö ehkäisykäynneillä keskustella myös ja antaa tietoa mahdollisista lapsettomuusongelmista, jotka voivat olla edessä myöhemmällä iällä? Vai olisiko se medikalisaatiota?
Näyttää siltä, että tällä hetkellä kukaan ei kanna huolta siitä, että myös opiskelijoilla olisi aito mahdollisuus niin halutessaan valita lasten saaminen iässä, joka olisi biologisesti ja psykologisesti suotuisinta.
Perhepolitiikka nyt ja tulevaisuudessa
Pentti Arajärvi
Työelämän ja perhe-elämän ja vastaavasti opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi hyvinvointiyhteiskunnan ikuisuuskysymyksiä. Suomessa naisten työssäkäyntiaste on Euroopan unionin korkeimpia, vaikkakin alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Miesten työssäkäyntiaste vastaa suurin piirtein eurooppalaista tasoa. Näin ollen perheen molempien vanhempien työssäkäynti on vaatinut ja vaatii erityisiä järjestelyjä.
Samalla voidaan asettaa kysymys siitä, mikä pohjimmiltaan on luonut sukupuolten välisen tasa-arvon edellytykset. Vastauksia on aivan ilmeisesti kolme: päivähoito, kouluruokailu ja toimiva joukkoliikenne. Varsinkin päivähoito on voimakkaassa kehityksessä niissä maissa, joissa naisten työssäkäyntiaste nousee. Naisten työssäkäyntiasteen nousu on yleiseurooppalainen ilmiö, joskin huomattava osa siitä suuntautuu osa-aikaiseen työssäkäyntiin. Merkittävä näkökohta on myös yhteiskunnan yleinen turvallisuus. Suomessa ei pidetä tarpeellisena saati välttämättömänä sitä, että lapsi saatetaan kouluun ja koulusta.
Perhe-elämän yhteensovittaminen työelämän kanssa ei ratkea pelkästään tai ei ehkä edes ensisijaisesti päivähoidolla. Työelämän muutos johtaa yhä useammin epäsäännöllisiin työaikoihin, kaikkina viikonpäivinä tapahtuvaan työssäoloon ja myös vuorokauden ajaltaan yhä monipuolisimpiin työaikoihin. Työelämän muutos on merkinnyt myös monenlaista työntekijältä vaadittavaa venymistä. Tutkimusten mukaan pienten lasten isät tekevät kaikkein pisintä työpäivää, mitä on pidettävä varsin nurinkurisena tilanteena.
Edellä kuvatun kaltainen kehitys työelämässä on omiaan johtamaan perhe-elämän hajaantumiseen. Perheen yhteinen aika todennäköisesti kutistuu, kun puolisoiden on pakko sovitella työssäoloaikojaan eriaikaisiksi kehittyneestä päivähoitojärjestelmästä huolimatta. Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen kohtaa samantapaisia ongelmia, joskin opiskelu on usein vapaammin sijoitettavissa haluttuun tai mahdolliseen vuorokauden aikaan. Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista saattaa jopa enemmän haitata työssäkäynnin ja opiskelun yhteensovittaminen, koska opiskelijoista merkittävä osa käy töissä. Asiaan liittyvä lisäongelma on nykyinen näkemys ja jopa kokemus, että opiskelun aikainen työssäkäynti on välttämätöntä myös vastaisen työllistymisen helpottumiseksi ja varmistamiseksi. Tällöin lapsen varhaisen hankkimisen ongelmaksi ei muodostu yksinomaan opiskelun, uran ja lapsen hankinnan kolmio, vaan vaikutukset koskevat myös ylipäänsä uran aikaansaamisen edellytyksiä.
Suomen väestöpoliittinen ongelma on ikääntyminen. Keskipitkällä aikavälillä lapsiluvun lisääminen on toivottavaa hyvinvointiyhteiskunnan kitkattomaksi ylläpitämiseksi. Lisäksi Suomessa lapset hankintaan optimaalista aikaa ajatellen tarpeettoman myöhään. Hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävä sukupolvien ketjukirje edellyttäisi suhteellisen tasaista ikärakennetta. Lähivuosikymmeninä tämä on merkittävä yhteiskuntapoliittinen haaste.
Olemme jo pitkään pohtineet, miten voisimme tehdä yhteistyötä fiksujen, nuorien demarinaisten kanssa täällä eduskunnassa. Erityisesti näin kunnallisvaalien alla tuntuu, että yhteistyölle todella olisi tarvetta, koska kampanjointi on monessa kohtaa saanut ikäviä piirteitä ja vihreiden ja demareiden ajattelun yhteneväisyydet monissa asioissa tuntuvat jäävän loanheiton ja ivailun alle. Ns. suuri yleisö ei välttämättä enää pysy kärryillä siitä, mitä me vihreät oikein kannatamme, kun välillä meidät saadaan näyttämään kommunisteilta ja välillä erittäin oikeistolaisilta, riippuen puhujasta.
EU-komission kokoonpanosta löytyikin yhteinen aihe yhteistyölle. Viime aikoina keskustelua on herättänyt erityisesti Italian oikeuskomissaariehdokas Rocco Buttiglione. Kiistan pääaihe ovat olleet hänen konservatiiviset kannanottonsa homoseksuaalisuudesta ja avioliitosta. Ratkaisemattomana kiista voi heikentää marraskuussa työnsä aloittavan komission toimintaedellytyksiä tai jopa johtaa sen hylkäämiseen parlamentin äänestyksessä viikon kuluttua.
Buttiglione on vastannut Euroopan Parlamentin oikeusvaliokunnan kysymyksiin ja sanoi muun muassa, että hänelle homoseksuaalisuus on synti, mutta ei rikos, ja avioliiton nimi "matrimonio" tarkoittaa lapsia kasvattavan vaimon suojelemista kotona. Ohessa tänään annettu kannanottomme.
Myös Vihreän Liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara otti kantaa samaan asiaan, hieman eri näkökulmasta. Laitan hänenkin kannanottonsa tähän.
Kannanotto 22.10.2004:
Buttiglione ei sovi komissaariksi
Komission tulevalla presidentillä on nyt näytön paikka. Buttiglione on puheillaan osoittanut, ettei hän sovi komissaariksi. Naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet ovat olennainen osa eurooppalaisia arvoja. Siksi olemme samaa mieltä kuten muun muassa suomalainen Euroopan parlamentin jäsen Riitta Myller, joka on todennut että: -Barroson tarjous ja Buttiglionen anteeksipyyntökirje eivät riitä. Pohjimmiltaan kohussa on kyse siitä, että komission tulee työssään noudattaa ja edistää eurooppalaisia perusoikeuksia ja perussopimusta.
Kannanotto 22.10.2004:
Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara vetoaa keskustan ja kokoomuksen europarlamentaarikoihin: Buttiglionen valinta veisi naisten aseman kohti keskiaikaa Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara vetoaa kokoomuksen ja keskustan europarlamentaarikoihin, jotta he eivät olisi ensi viikolla tukemassa italialaisen Buttiglionen valintaa unionin sisä- ja oikeuskomissaariksi. On tärkeää, että kaikki 14 suomalaista europarlamentaarikkoa edustavat parlamentissa pohjoismaisia arvoja. Puolueilla ei voi olla erilaista ihmisoikeuspolitiikkaa Suomessa ja europarlamentissa.
Komissio on ilmoittanut valvovansa ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoa. Tällainen toiminta ei vaikuta uskottavalta, jos sitä on johtamassa henkilö, jonka käsitys ihmisoikeuksista ja esimerkiksi naisten ja sukupuolisten vähemmistöjen asemasta on jokseenkin erikoinen.
Äänestys Buttiglionen asemasta tulee ilmeisesti olemaan hyvin tiukka. Keskustan ja kokoomuksen europarlamentaarikot saattavat ratkaista äänestyksen tuloksen.
- Ottavatko keskusta ja kokoomus vastuun siitä, että naisten asemaa viedään kohti keskiaikaa, Soininvaara ihmettelee.
Ohessa kirjoitus, jonka tein Appelsiinipuu-lehteen. Appelsiinipuu on Turun Naiskeskuksen projekti maahanmuuttajanaisille. Olen itse Turun Naiskeskuksen hallituksen jäsen eli Appelsiinipuu on siksikin minulle tärkeä asia.
Appelsiinipuusta ja Naiskeskuksesta löytyy lisätietoa osoitteista:
www.appelsiinipuu.net www.naiskeskus.net
Nainen Suomessa ja maailmalla
Kokemukseni mukaan suomalaiset isät toivovat raskausaikana useammin tyttöä kuin poikaa. En usko että tämä on aivan tavallista maailmassa. Tyttölapsia myös ihaillaan ja arvostetaan perheissä vähintään yhtä paljon kuin poikia. Kouluissa ja yliopistoissa tytöt pärjäävät jopa paremmin kuin pojat. Ja suomalaiset nuoret naiset tietävät että heillä on oikeus itse päättää elämästään.
Työelämässä emme kuitenkaan ole vielä Suomessa tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa. Palkka on pienempi ja koneiden kanssa tehtyä työtä arvostetaan selvästi euroissa enemmän kuin ihmisten kanssa tehtyä työtä. Etenkin nuorten naisten pätkätyöt ovat esimerkki siitä, että lapsen saanti ja jo mahdollisuus lapsen saantiin on työmarkkinoilla rasite. Tätä epäkohtaa voitaisiin helpottaa esimerkiksi korvaamalla vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset työnantajalle. Uudistus voitaisiin helposti rahoittaa korottamalla hieman (arvioiden mukaan n. 0,3 prosenttiyksiköllä) työnantajien sairasvakuutusmaksua.
Korkea veroaste ja monipuolinen julkinen sektori ovat naisten yhteiskunnallisen aseman kannalta tärkeitä. Monissa maissa naiset hoitavat ilman korvausta lapset, vanhukset ja sairaat, ja sen ikään kuin oletetaan automaattisesti kuuluvan naisen rooliin ja velvollisuuksiin. Suomessa sentään tästä naisvaltaisesta hoivatyöstä maksetaan palkkaa, mutta hoitoalan palkat eivät Suomessakaan vastaa läheskään työn raskautta ja vaativuutta. Tästä huolimatta tutkimusten mukaan Suomessakin naiset hoitavat perheissä sukulaismummot ja -vaarit sekä sairaat lapset, omaishoitajistakin suurin osa on naisia.
Naisiin kohdistuva väkivalta on pelottavan tavallista. En tiedä onko suomalaisten miesten itsetunto jotenkin alhainen tai onko oman roolin löytäminen niin vaikeaa, että pahan olon purkautuminen tapahtuu läheisen naisen pahoinpitelyyn. Monilta miehiltä ehkä puuttuu hyviä keskustelukumppaneita, joiden silmissä kehtaisi olla heikko ja joiden kanssa voisi purkaa mieltä painavia asioita. Alkoholilla on varmasti myös tärkeä osansa näissä toistuvissa väkivaltatapauksissa, jotka pahimmissa tapauksissa päättyvät vuosittain noin 18 naisen kuolemaan. Erityisesti alkoholin veronalennuksen jälkeen ovat henkirikosten ja pahoinpitelyjen määrät kääntyneet taas nousuun. Meidän yhteiskuntamme ei hyväksy tällaista käyttäytymistä, mutta emme silti useinkaan kehtaa puuttua asiaan, kun kuulemme vaikkapa naapurissa tapahtuvaa väkivaltaa.
Maailmassa naisia kohdellaan kaltoin koko ajan, ja globaalissa vertailussa on varmaankin lottovoitto syntyä tytöksi Suomeen. Meillä ei sallita naisten sukupuolielinten silpomista eikä raiskauksia avioliitossakaan. Tämä raiskauksiin tullut täsmennys, kuten lähestymiskieltokin, ovat aika uusia asioita, joita naiset eduskunnassa yli puoluerajojen ovat olleet aikaansaamassa. Meille on itsestään selvää, että naisella on oikeus itse valita kenen kanssa hän haluaa mennä naimisiin, ja haluaako hän ylipäänsä mennä kenenkään miehen kanssa mihinkään. Lait suojelevat tällä hetkellä naisia aika hyvin maassamme, mutta asenteet voivat muuttua, ja siksi emme koskaan saa lopettaa naisten oikeuksien puolustamista.
Lapsilla, jotka osallistuivat eilen Turussa lasten parlamenttiin, oli aivan sama kokemus kuin minulla oli YK:n seksuaaliterveyteen liittyvässä kokouksessa. On huikeaa todeta, kuinka samanlaisia me ihmiset olemme, vaikka tulemme niin eri olosuhteista ja kulttuureista.
Lasten parlamentin edustajat totesivat, että selvästi samat ongelmat toistuvat eri puolella maailmaa. Yllätyin siitä, että selvä enemmistö valituista edustajista oli tyttöjä. Se, että Suomessa on tällainen trendi ei yllättänyt, mutta se, että muuallakin on tällainen tyttöjen vahva tuleminen oli mielenkiintoista. Kun kysyin tytöiltä syytä tähän niin he totesivat, ettei pojilla ole tahtoa parantaa maailmaa, he vain skeittailevat.
Aion jatkossakin pitää yhteyttä tähän maailmanrauhaa edistävään foorumiin, sillä jo nuorella iällä solmitut kontaktit yli kaikkien rajojen on hyvä tapa edistää suvaitsevaisuutta ja yhteistyökykyä. Näistä lapsista ja nuorista taatusti moni päätyy vallankäyttäjäksi kotimaassaan. Silloinkin on todella hyvä, että heillä on repussaan hyviä kokemuksia globaalista yhteistyöstä.
Laitan oheen sekä lasten parlamentin kotisivun että artikkelin tämän päivän Helsingin Sanomista.
På kvällen deltog jag i en livlig diskussion om Runsalas framtid som Aagot Jung arrangerat. Tyvärr deltog inte Pertti Paasio som det var planerat. Nu saknades den parten, som skulle ha förespråkat ön. Jag är ganska skeptisk då Åbo beslutsfattare hittills velat mer eller mindre gratis ge sina politiska organisationer och kumpaner rätt att förvalta fina hus och områden på ön. Det allmänna bästa betraktas kanske inte så neutralt med dessa politikers ögon, som har egna och vänners intressen att förespråka.
HS 29.10.2004: Maailman lasten parlamentti vaati parempia kouluja
TURKU. Maailman lasten parlamentin kuudenteen kokoukseen Turussa kokoontuneet 38 lasta puhuivat tavallista suuremmalla äänen painolla, sillä he edustavat kolmannesta maailman väestöstä.
Torstain lehdistötilaisuudessa Filips Lastovskis Latviasta, Vlada Petuchaite Liettuasta ja Minna Lahesmaa Suomesta kertoivat nuorten keskustelleen erityisesti koulutuksesta. Parlamentin päätösten jokaisella lapsella pitää olla oikeus päästä kouluun ilmaiseksi.
Joissakin maissa tulisi rakentaa lisää kouluja ja joissakin saada opettajia ja joissakin kouluissa tulisi opettajat saada käymään ihmisyyskursseja, jotta opettajien lasten välille tulisi hyvä suhde. "Tärkeintä ei ole aina matikka ja kielet, vaan että ymmärrettäisiin toisia ihmisiä. Oppiaineeksi kouluihin tulisi tämän takia saada myös etiikka ja moraali", sanoi Turun norssin kansainvälistä IB-linjaa käyvä 16-vuotias Lahesmaa.
Lapset kaipasivat kouluihin lisää seksi- ja huumevalistusta ja tukihenkilöitä, joiden luo voisi mennä. Kirjojen ja materiaalien pitäisi olla ilmaisia.
Lapsityövoiman käytön vähentämiseksi parlamentin lapset ehdottavat, että firmoille myönnettäisiin erityinen merkki, jos ne eivät käytä lapsityövoimaa.
Äänestysiän alentaminen on lapsiparlamentin mielestä suositeltavaa, koska "poliitikot ottaisivat silloin enemmän huomioon lapsia koskevia asioita".
Pyry Lapintie/HS
Lasten parlamentti: www.childrensstate.net