Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Olimme tänään V-S kansanedustajien kanssa tutustumassa V-S yrittäjien johdolla turkulaisiin yrityksiin ja kuulimme myös Suomen Yrittäjien tuoreimmat kuulumiset. Laitan oheen päivän ohjelman.
***
Tilaisuuden ohjelma:
9.00 Kokoontuminen Varsinais-Suomen Yrittäjien toimiston eteen, Brahenkatu 20
9.15 Turun VV-Auto, Rieskalähteentie 89, Turku
Tutustuminen yrityksen toimintaan ja viestejä päättäjille, Toimitusjohtaja Pirkko Keskinen
10.15 Niinexpress, Rautatehtaankatu 17, Turku
Tutustuminen yrityksen toimintaan ja viestejä päättäjille, Toimitusjohtaja Reijo Niinivirta
11.15 Lounas, Ravintola Suomalainen Pohja, Aurakatu 24
Lounaspuheenvuoro, Työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
12.30 Tilaisuus päättyy
***
Yritysvierailujen jälkeen kiirehdin lääkärikeskus Mehiläiseen, jossa meille esiteltiin Mehiläisen näkökulma siihen, miten sairaanhoitoa voitaisiin tehostaa ja parantaa.
Päivän viimeinen etappi ja tapaaminen oli SPR:n Turun Turvatalossa, joka on juuri muuttanut uuteen osoitteen. Turvatalossa kuulin tuoreimmat kuulumiset ja mm. sen, että uusi trendi on, että yhä enemmän nuoria poikia hakeutuu autettavaksi.
Julkistimme tänään vihreän vaihtoehtobudjetin. Ohessa on vaihtoehtobudjetin esittelyteksti ja kokonaisuudessaan ryhmämme talousarvioaloitteet perusteluteksteineen on luettavissa täältä.
Vastuuta taloudesta ja toisistamme
Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti on vastuullinen kokonaisuus, joka tähtää talouden ja työllisyyden suotuisaan kehittymiseen ja joka samalla painottaa kohtuullisempaa tulonjakoa, ilmastonsuojelua ja kestävää kuntapolitiikkaa. Vaihtoehtobudjetti on tasapainotettu kokonaisuus, itse asiassa tasapainoisempi kuin hallituksen budjettiesitys. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa, että hitaisiin muutoksiin reagoidaan ajoissa, se on järkevää ja vastuullista toimintaa. Politiikkaa ei voida tehdä tulipaloperiaatteen mukaisesti, jolloin akuutit ongelmat kyllä ratkaistaan, mutta pitkäjänteisempään kehittämiseen ei rahkeita riitä.
Köyhyys ei ole oikein maailmassa tai Suomessa
Suomessa ei kukaan kuole köyhyyden takia, mutta tuloerot ovat kasvaneet ja köyhien lasten määrä on lisääntynyt. Ei ole kohtuullista, että osa ihmisistä on jäänyt osattomaksi talouskasvusta ja myönteisestä tulokehityksestä. Kasvun hedelmien täytyy olla kaikkien ulottuvilla. Julkilausuttujen tavoitteiden vastaisesti on päässyt syntymään lasten luokkayhteiskunta. Samaan aikaan kun suurimmalla osalla lapsista menee hyvin, tulojen kehitys on heikkoa suurilla perheillä ja perheillä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Erityisen huonosti vertailussa pärjäävät yksinhuoltajat.
Vihreä eduskuntaryhmä esitti kesäkokouksessaan köyhyyspaketin, joka on nyt olennainen osa vaihtoehtobudjettiamme. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden toimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämä perustuslain kohta on otettava vakavasti. Toimeentulotuki on tarkoitettu vain viimesijaiseksi turvaksi, eikä vakituisesti täydentämään esimerkiksi työmarkkinatukea. Yksinhuoltajien ja köyhien lapsiperheiden ongelmat tarvitsevat lisäksi erityistarkastelua. Tämäon jäänyt hallitukselta tekemättä.
Vihreä eduskuntaryhmä esittää yksinhuoltajien asemaa parantavaksi täsmätoimenpiteeksi elatustuen korottamista. Elatustuen korotus kohdistuisi vaikeassa tilanteessa oleville yksinhuoltajille ja voisi lisäksi vaikuttaa yleisemmin elatusapujen tasoon. Vanhempainpäivärahojen minimitasoa korottamalla voitaisiin puolestaan puuttua pienten lasten vanhempien köyhyyteen. Lapsiperheiden ahdinkoa korostaa se, ettei laman jälkeen työmarkkinoille tulleen sukupolven asema ole tänäkään päivänä vakiintunut. Töiden pätkittäisyys heijastuu paitsi puuttuvana palkkatulona, myös etuuksien tasossa. Vanhempainvapaiden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ja voisi sitä kautta tuoda helpotusta yksinhuoltajien ja muiden vanhempien tilanteeseen. Tätä Vihreät ovat esittäneet jo pitkään, ja asiassa on pikaisesti edettävä.
Köyhyyttä esiintyy edelleen myös sen tappavassa muodossa. Joka viides sekunti maailmassa kuolee lapsi nälkään. Viisi vuotta sitten valtiot sitoutuivat puolittamaan alle yhdellä dollarilla elävien ja nälkää näkevien ihmisten määrän. Asiantuntijat ovat arvioineet, että nyt ollaan kriittisessä vaiheessa vuosituhattavoitteiden saavuttamisen kannalta. Epäonnistuminen olisi paitsi inhimillisesti katsoen traagista, myös talouden näkökulmasta katastrofaalista. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa jälleen kerran vaihtoehtobudjetissaan vahvistaa sitoutumisensa kehitysrahoituksen 0,7 %:n osuuteen BKTL:stä vuoteen 2010 mennessä. Se on teollisuusmaiden osuus köyhyyden poistamiseksi tehtävässä työssä.
Veronalennusten sijaan rahaa kunnille
Hallituksella on ollut yksi järkkymättömän poliittisen tahdon asia: veronalennukset. Samaan aikaan kun monien ongelmien ratkaiseminen on siirretty seuraaville vaalikausille, hallitus on alentanut veroja yhteensä kolmella miljardilla eurolla. Veronalennuspolitiikalla on päinvastoin kavennettu tulevien vuosien liikkumavaraa, julkisen talouden ylijäämä on supistunut. Tätä ei voida pitää hyvänä politiikkana, etenkin kun tiedämme, että väestön ikääntyminen on suuri haaste tulevina vuosina. Hallituksen veronalennuspolitiikka ei ole edes työllisyyspolitiikan näkökulmasta perusteltua. Kolmella miljardilla eurolla on saatu syntymään 13 000 uutta työpaikkaa. Näin laskettuna yhden työpaikan hinta on ollut aika kallis.
Suomalaiset arvostavat kouluja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja ja kirjastoja. Kunnalliset palvelut ovat tärkeitä myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. On helppoa ymmärtää että hyvin järjestetty päivähoito tukee työllistymistä ja kotipalvelu auttaa jaksamaan. Tästä näkökulmasta tuntuu käsittämättömältä, että kunnat, peruspalveluiden tuottajat, on ajettu niin ahtaalle. Palvelut ovat usein myös lyhyemmällä tähtäimellä kannattavia. Jos kunnilla on varaa hoitaa maahanmuuttajien kotouttaminen kunnolla, saamme uusia työntekijöitä rikastuttamaan työmarkkinoitamme. Jos kuntien perusterveydenhuolto on toimivaa, se auttaa ennaltaehkäisemään monia sairauksia ja vähentää erikoissairaanhoidon kuluja. Kuntien näivettyminen lisää syrjäytymisen vaara kansalaisillemme, kun tarpeellisia peruspalveluita ja tukea on aina vain vaikeampaa saada.
Mahdollisuuksia on myös kuntien rakenneuudistuksessa, joka on välttämätön, jotta tulevaisuudessakin voimme kehittää kunnallisia palveluita ihmisten toiveita ja tarpeita vastaaviksi. Uudistuksilla voidaan saavuttaa riittävän suuri väestöllinen pohja, mikä auttaa hillitsemään kustannusten nousua. Laajempien kuntien avulla voidaan myös parantaa palveluiden alueellista tasaarvoa. Kuntien rakenneuudistuksessa voidaan myös parantaa vallan ja vastuun kohtaamista, keskeisten päätösten tekijät pitää valita suorilla vaaleilla. Verotuksen osalta oleellisinta on, että verotusoikeus on siellä missä vastuu palveluistakin.
Ympäristön tilasta on huolehdittava
Vastuullisuus edellyttää myös ympäristöstä huolehtimista. Ympäristöuhat etenevät usein hitaasti, joskus jopa niin hitaasti, että toisten mielestä kyse on vain luonnollisesta vaihtelusta. Jos sammakko laitetaan tulikuumaan veteen, niin se loikkii siitä heti pois. Mutta jos vesi vähitellen lämmitetään kuumaksi, niin sammakko ei ymmärrä loikata pois ennen kuin on jo liian myöhäistä. Tietoa hitaista muutoksista on kyllä saatavilla, ongelma on enemmänkin haluttomuudessa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Vihreän eduskuntaryhmän päätavoitteisiin on jo kauan kuulunut ilmastomuutoksen torjuminen, ja vaihtoehtobudjetissamme on monta ilmastonsuojeluun tähtäävää ehdotusta. Pitkällä tähtäimellä teollisuusmaiden päästöt on leikattava murtoosaan nykyisestä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa kahteen asteeseen. Valtaosa ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannossa, minkä vuoksi ehdotamme runsaita kannustimia uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen ja teknologiseen tutkimukseen. Pientalojen lämmitysjärjestelmien vaihtamisessa valtion tuki on tarpeen. Vaihtoehtobudjetissamme satsaamme myös joukkoliikenteeseen ja järkevämpään jätepolitiikkaan. Toimenpiteemme ovat edullisia niin ilmaston kuin työllisyyden ja aluekehityksenkin kannalta.
Suomalaisille luonto on virkistäytymispaikka, monelle retket saaristoon tai metsiin ovat tärkeä henkireikä. Suuri osa meistä on havahtunut huomaamaan, että rakastamamme metsät, järvet ja meret eivät ole entisellään. Vesistöjen rehevöityminen ja metsälajien monimuotoisuuden väheneminen ovat yksiä suurimmista huolenaiheista. Herkän Itämeren tilanteen pelastamiseksi on ryhdyttävä vaikeisiinkin ratkaisuihin. Pieni, mutta tehokas toimenpide on kalankasvatuksen siirtäminen suljettuihin kasseihin. EteläSuomen metsiin tarvitaan kiireellisesti lisää luonnonsuojelualueita, jotta luontaisen metsälajistomme monimuotoisuus säilyisi. Nämä teemat ovat olleet osa Vihreän eduskuntaryhmän politiikkaa jo pitkään, ja ajankohtaiset parannusehdotukset ovat mukana vaihtoehtobudjetissamme.
Eri puolueiden nuorisojärjestöt toivat tänään esiin huolensa pätkätöistä. Esitin ryhmämme kannan siitä, että ay-liike voisi ajaa pätkätyöläisten oikeuksia myös silloin, kun nuori tai vanhempikin pätkätyöläinen ei itse uskalla puuttua vääryyksiin. Eduskuntaryhmämme esitti myös jokin aika sitten ammattiliitoille kanneoikeutta.
Löysin netistä vinkkien perusteella todella hyvän ja ajankohtaisen joukkoliikennetutkimuksen. Se on Juha-Pekka Häyrysen Joukkoliikenne eurooppalaisissa kaupungeissa. Suosittelen sitä kaikille joukkoliikenteestä ja erityisesti uusista innovaatioista ja ratkaisuista kiinnostuneille. Itse löysin tutkimuksesta paljon sellaisia ideoita ja käytäntöjä, joita voisimme toteuttaa ja testata myös Suomessa.
Tiedote
14.10.2005
Kansanedustaja Janina Andersson (vihr) kysyy: mitä hallitus aikoo tehdä kestovaippojen käytön edistämiseksi?
Janina Andersson jätti tänään kirjallisen kysymyksen hallituksen toimenpiteistä kestovaippojen käytön edistämiseksi.
Andersson kysyy hallitukselta mitä se aikoo ministeri Enestamin rohkaisevien puheiden lisäksi tehdä kestovaippojen käytön edistämiseksi ja mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, jotta kestovaippojen käyttö tulisi perheille taloudellisesti houkuttavammaksi ja mahdolliseksi?
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp) otti kantaa jokin aika sitten kestovaippojen puolesta ja myös nyt äitiyslomalla olevalle ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäelle (kesk) jätettiin kesäkuussa vaippaseteliadressi, johon allekirjoituksia tuli yli 3500.
Jätelaki ja ympäristönsuojelulaki velvoittavat huolehtimaan kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Kertakäyttövaipat aiheuttavat todellisia jäte- ja ympäristöongelmia: kertakäyttövaipan maatuminen kestää satoja vuosia, mikä tarkoittaa sitä että käytännössä yksikään ikinä käytetty kertavaippa ei ole vielä maatunut. Jokainen kertakäyttövaippoja käyttävä vauva käyttää vaippakautensa aikana keskimäärin 5000 kertavaippaa, mikä on noin 1500 kiloa maatumatonta jätettä. Suomessa viedään vuosittain jopa 250 miljoonaa kertakäyttövaippaa jo valmiiksi täpötäysinä pursuaville kaatopaikoille. (Lähde: www.kestovaippayhdistys.fi)
Kestovaippoja käyttävät kaikenlaiset perheet, mutta silti kestovaippailuun liitetään valitettavan usein jonkinlainen eko-hörhöily -kuva. Kestovaippojen käytön kokeilemisen ja niihin tutustumisen tulisikin Janina Anderssonin mukaan tapahtua neutraalissa kontekstissa ja pitäisi korostaa sitä, että kestovaippojen käyttö on normaalia, helppoa ja niitä käytetään paljon.
Vaikka kestovaippojen käyttäminen onkin taloudellista pidemmällä aikavälillä, ovat kestovaippojen hankintakustannukset kertarysäyksenä isot. Vaippoja voi hankkia käytettyinä tai tehdä itse, mutta se ei aina ole mahdollista.
Kestovaippaseteli on yksi mahdollisuus vaippojen hankinnan edistäjänä. Keski-Euroopassa, erityisesti Itävallassa ja Saksassa, on kestovaippojen käyttöä alettu edistämään taloudellisesti. Itävallassa on vuodesta 1998 annettu vastasyntyneiden vanhemmille vaippaseteli, jolla saa alennusta kestovaipoista.
Tällä hetkellä Irlannissa ja Iso-Britanniassa kestovaippojen arvonlisäprosentti on 0, Suomessa 22%. Tulee halvemmaksi tilata kestovaipat postitse Englannista kuin suomalaiselta yritykseltä. Tämän kokevat ongelmaksi myös lukuisat Suomessa toimivat kestovaippayrittäjät: myyjät ja valmistajat. Saman vaipan ulkomailta tilatessaan välttyy kuluttaja alv-maksulta, mutta yrittäjä tuodessaan samoja vaippoja maksaa niistä veron. Mikäli vaippoja tuodaan maahan EU:n ulkopuolelta, joutuu maahantuoja vielä maksamaan samaa tullia kuin vaatteiden maahantuoja.
Suomessa pitäisi Janina Anderssonin mukaan ehdottomasti pyrkiä kestovaippojen arvonlisäverottomuuteen, mutta hänen mukaansa pieni kädenojennus yrittäjille ja kuluttajille olisi jo se, että kestovaippojen arvonlisäveroa laskettaisiin.
-Myös helpon ja kauniin kestovaipan saaminen äitiyspakkaukseen innostaisi äitejä kenties hankkimaan niitä lisääkin, Andersson pohtii.
Kirjallinen kysymys (KK 836/2005 vp) on kokonaisuudessaan luettavissa täällä ja lisätietoja kestovaipoista saa mm. Kestovaippayhdistyksestä ja Kestovaippainfosta. Kestovaippainfon sivuilta pääsee myös kestovaippakeskustelusivuille.
Ohessa tiedote tämän päivän välikysymyskeskustelun puheenvuoroista - minä pidin ensimmäisen puheenvuoron välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan ominaisuudessa ja Anni piti ryhmäpuheenvuoromme. Tiedotteessa on linkki kumpaankin puheeseen kokonaisuudessaan.
Tiedote
18.10.2005
Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan Janina Anderssonin ja vihreiden ryhmäpuheenvuoro (ed. Sinnemäki) puheet internetissä:
JOUKKOLIIKENNERAHAT ALHAISIMMILLAAN 20 VUOTEEN
Tänään eduskunnassa käytiin keskustelua vihreiden välikysymyksestä joukkoliikenteestä.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja kansanedustaja Janina Andersson piti Suomea raideliikenteen kehitysmaana. Raideliikenteen rahat vähenevät, vaikka sitä pidetään ympäristöystävällisimpänä tapana ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseksi:
- Joukkoliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen suunnatut rahat ovat alhaisimmillaan 20 vuoteen. Suomen joukkoliikenteen kilpailutilanne suhteessa yksityisautoiluun on vuonna 2003 toteutetun autoveron alennuksen sekä käytettyjen autojen tuonnin kasvun myötä tällä hetkellä Euroopan kovin. Etenkin suurten kaupunkien, kuten Helsingin, Turun ja Tampereen joukkoliikennettä ei valtio Suomessa tue lainkaan, vaikka näin muualla EU-maissa laajasti tehdään, Andersson totesi.
Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja Anni Sinnemäki toi esiin henkilöautoriippuvuuden:
- Jos kuntakeskuksesta ei pääse lähimpään kaupunkiin bussilla tai junalla, se tarkoittaa ettei kunnassa juuri ole asiaa asua ilman henkilöautoa. Tämä on väärin. Yhteiskunnan ei pidä pakottaa ihmisiä henkilöautoriippuvuuteen. Oikeus asua lähellä omia lapsiaan tai vanhempiaan ei voi koskea vain niitä, joilla on varaa tai mahdollisuus liikkua omalla autolla.
- Vihreä eduskuntaryhmä tuo esiin hämmästyksensä siitä, että keskustan johtama hallitus ajaa tällaista haja-asutusalueita kurjistavaa politiikkaa. Tämähän vastaa sitä, että sosialidemokraatit vuosittain esittäisivät työttömyyspäivärahaan heikennyksiä.
- Myös joukkoliikenteen osuuden kasvattamisen välttämätön edellytys ovat uudet raideratkaisut kaupunkialueille. Ja mitä tämän asian eteen on tehty? Ei mitään.
Olin tänään Turun opiskelevien vihreiden eli TOVI:n järjestämässä pätkätyö/prekariaatti-seminaarissa. Laitan tilaisuuden pohjustuksen ja ohjelman oheen.
Itse puhuin perustulosta, vanhemmuuden kustannusten jakamisesta sekä vihreiden ehdottamasta ammattiliittojen kanneoikeudesta(ks. merkintä 6.10.2005).
19.10. - Seminaari pätkätöistä
Turun opiskelevat vihreät järjestää seminaarin teemasta 'prekariaatti' keskiviikkona 19.10. klo 16 luentosalissa EDU 2!
Mistä prekariaatissa sitten on kyse?
Pätkäduunari, vuokratyöntekijä, opiskelija tai siirtolainen... työn ja tuotannon uudet muodot eivät katso aikaa eivätkä työpaikkaa. Prekariaatin työ on jatkuvaa liikettä, venymistä ja epävarmuutta. Hallinnollisesti prekariaatin työ ja elämäntilanne on määritelty "epätyypilliseksi", kun taas jatkuvaa kokoaikatyötä pidetään edelleen työntekijän normaalistatuksena. Kaikki joustavuus tai osa-aikaisuus ei kuitenkaan ole pahasta. Kokopäivätyö tai jäykkä kahdeksasta neljään työ eivät sovi kaikille. Hyvinvointiyhteiskunnan tulisi kyetä huomioimaan myös prekariaatissa elävien oikeudet.
Aiheesta kertomaan ja keskustelemaan saapuvat:
Kansanedustaja Janina Andersson
Tapio Laakso, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto
Maija Setälä, FT, Valtio-opin tutkija, Turun yliopisto
Marja Salmi-Tuominen, Turun kaupungin henkilöstöjohtaja
Lisätietoja: www.prekariaatti.org