Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Sain tänään kyselytunnilla kysymyksen Vuosaaren kalojen syömistilanteesta. Laitan oheen koko keskustelun aiheesta.
Torstaina 3. maaliskuuta 2005 kello 16.30
Vuosaaren edustalla pyydettyjen kalojen syömäkelvottomuus
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Elintarvikevirasto on 23. helmikuuta antanut lausunnon Vuosaaren edustalla pyydettyjen kalojen syömäkelpoisuudesta liittyen jälleen huolestuttavan korkeisiin tinaorgaanisten yhdisteiden pitoisuuksiin. Tämä lausunto on mennyt myös maa- ja metsätalousministeriöön, jonka ministeri on täällä, kauppa- ja teollisuusministeriöön, jonka ministeri on täällä, sekä sosiaali- ja terveysministeriöön, jonka ministeri on täällä. Tässä lausunnossa he toteavat, että tällä alueella jos on otettu näytteitä, niin niitä kaloja ei missään nimessä pidä syödä. Ne eivät kelpaa elintarvikkeiksi, ja ainakin sen ajan, jolloin ruopataan ja rakennetaan, ei pidä syödä näitä kaloja.
Oletteko nyt aikoneet puuttua tähän? Ollaanko tiedottamassa ihmisille? Ollaanko tekemässä asialle jotakin, koska tässä on erittäin vakavista aineista kysymys?
Ne vaikuttavat immuniteettiin elikkä vastustuskykyyn, eläinkokeissa on todettu syöpäriskiä, lisääntymisriskiä, kehitysongelmia, ja ne vaikuttavat jopa munuaisten toimintaan. Elikkä mitä ollaan nyt tekemässä?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja:
Arvoisa puhemies! Tämä tietysti kuuluu meille monelle ministerille, minulle kalastuksen osalta. Tässä kysymyksessä toimivaltainen viranomainen, joka määrittelee sen, ovatko kalat syömiskelpoisia, on Elintarvikevirasto. Nyt minulla ei ole sellaista tietoa, että tässä olisi esitetty esimerkiksi kalastus-rajoituksia alueella, mutta asia on varmaan aika tuore ja uusi, että se luultavasti on käsittelyssä.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen:
Arvoisa puhemies! Näitten sallittujen arvojen tai kiellettyjen arvojen osalta taas kauppa- ja teollisuusministeri joutuu olemaan vastuunkantajana. Jos tässä on niin, että viranomainen, jolleka kuuluu asian valvonta, tunnistaa sen, että nyt on ohjearvoja tai näitä arvoja, mitkä on määritelty kelpoisuusrajaksi, rikottu, niin kuvittelen ja uskon niin, että viranomaistoimien kautta ryhdytään toimiin, joilla estetään. Mutta minä kuulen nyt tästä vasta, voin ihan vilpittömästi tunnustaa tämän asian.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Voin tuoda teille heti tämän lausunnon, että saatte sen heti käteenne. Sitten minulla on ympäristöministerille myös kysymys. Tähän samaan projektiin liittyen on tämmöinen lupa annettu rakentaa Käärmeniemen kallioille allas tilapäiseen likaisten massojen säilyttämiseen. Nyt tämä allas on näköjään ollut ylitäytetty, ja tässä lukee, että on valunut ilmeisesti mereen näitä aineita, näitä likaisia massoja. Kun me tiedämme, että aika vaarallisia aineita, niin onko tästä tiedotettu lähialueiden asukkaille? Ovatko he tietoisia siitä, että tällä alueella on nyt valunut näitä likaisia massoja veteen, ja onko sille tehty mitään? Olen yrittänyt saada Uudenmaan ympäristökeskuksesta tietoa, onko jotain tehty, mutta ehkä ympäristöministeri tietää, onko tämä asia nyt hoidossa ja onko ihmisille tiedotettu ajoissa, että täällä on ollut ongelmia tällä alueella.
Puhemies: Sallin tämän kysymyksen, vaikka sitä voidaan pitää kyllä eri kysymyksenä.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam:
Arvoisa puhemies! Vastuu tästä asiasta on ensi kädessä Uudenmaan ympäristökeskuksella. En tiedä, onko keskus jo ryhtynyt toimenpiteisiin, mutta selvitän tämän asian. Ellei ole, niin pitää ryhtyä heti.
Pentti Tiusanen/vas:
Arvoisa herra puhemies! On tietysti kummallista, että tämä televisioitu kyselytunti on ikään kuin informaatiolähde ihmisille eikä niin, että viranomaiset tämän asian alueen asukkaille tiedottaisivat, mikä olisi luonnollisempi asia. Hyvä edes, että näin, kuin nyt käy. Mutta viittaisin siihen, että TBT-arvoista, niiden kynnysarvoista, on käyty paljon keskustelua myös aikaisemmin, esitetty kritiikkiä, että kaiken kaikkiaan kynnysarvot ovat liian ylhäällä täällä Suomessa. Mutta kysyisin arvon pääministeriltä sitä, kun kestävän kehityksen toimikuntahan on antanut juuri vastikään lausunnon 2.3. Itämerestä, ovatko, kun olette sen puheenjohtaja, tämän tyyppiset asiat olleet kestävän kehityksen toimikunnan listalla.
Pääministeri Matti Vanhanen:
Arvoisa puhemies! Edelliskokousta edellinen kestävän kehityksen toimikunnan kokous keskittyi koko kokouksen pääteemaan. Ainoa käsittelyssä ollut teema koski Itämeren tilannetta, ja keskustelua jatkettiin vielä viime kokouksessa, jossa yhteydessä tuo kannanotto annettiin, josta kerroitte.
Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.
Tapasimme tänään Maija Perhon kanssa ministeri Liisa Hyssälän ja keskustelimme yksiyisen päivähoidon pulmakohdista Turussa. Vaihdoimme näkemyksiä ja asia etenee ehkä vähitellen. Laitan oheen muistion, jonka Turun Seudun Yksityisen Päiväkotien yhdistys ry on jättänyt viime joulukuussa Turun palvelutointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle Kaija Hartialalle.
Yksityisen päivähoidon pulmakohdat Turussa
Sopimukseen liittyvät ongelmat:
. Tämänhetkiset ongelmat liittyvät pitkälti 1.4.04 solmittuun sopimukseen. Tarjoukset jouduttiin jättämään 1.12.2003 ilman, että sopimusta edes nähtiin. Allekirjoitusaikataulu oli niin piukka, ettei kellään ollut taloudellisesti mahdollisuutta jättää sopimusta allekirjoittamatta.
. Nykyisessä puitesopimuksessa ainoastaan palvelun tuottajilla on velvoitteita. Kaupunki ei sitoudu mihinkään.
. Kaupungilla on maksuaikaa 30 päivää, mikä koetaan kohtuuttomaksi.
. Uudella tarjotulla lisäsopimuksella vähennetään vajaasti päivähoitoa käyttävien perheiden vuoksi maksua hoidon tuottajalle (ns.V-koodit)
. Taloutta on vaikea suunnitella, koska ostajan aikeet ovat vaihtuneet jo useasti tänä sopimuskautena. Keväällä ostettiin kaikki paikat, syksyllä ei ostettu mitään, koska päivähoidon tarve oli arvioita toisin. Tällöin vedettiin kaikki hakijat kunnan hoitopaikkoihin. Ostopalvelupaikkoihin pantiin neljän kuukauden karenssi. Marraskuussa oltaisiin valmiita ostamaan taas lisää. Tämä on aivan liian lyhytjänteistä toimintaa.
. Erityislasten kahdenpaikkalaisuutta ei ole toteutettu edes ostopalvelupaikoilla.
Tuetun päivähoidon kehittäminen:
. Perheet eivät ole samanarvoisessa asemassa valitessaan päiväkotia, joka tuottaa palvelun yksityisen hoidon tuella. Kiertävän erityisopettajan palveluja ei ole tarjolla, eikä mahdollisuutta tarjota tarvittaessa ns. kahden paikkaa.
. Yksityisen hoidon tuella perheiltä joudutaan laskuttamaan hoitomaksu 12 kuukaudelta hoitosuhteen pituudes-ta riippumatta. Ongelma liittyy Kelan ohjeistukseen, jossa joka kuukaudelta on maksettava hoitomaksua tai tuki puolitetaan.
Yhteistyöongelmat:
. Osa tuottajista saa muistiot kunnan aluekokouksista, osa ei. Johtoryhmän päätökset ovat mystiikkaa, josta kuuluu ristiriitaisia tietoja.
. Aluepäälliköiden tiedottamisessa on suuria eroja.
. Palvelun tuottajia ei ole kuultu missään vaiheessa, eikä ole olemassa minkäänlaista yhteistyöelintä missä käytäisiin näitä ongelmakohtia läpi tai kehitettäisiin yhdessä Turun päivähoitoa.
Esiopetus:
. Päivähoito-osasto valmistelee esiopetusryhmän minimi kooksi seitsemää tai jopa kolmeatoista, mikä on meille ongelmallista. Samaan aikaan puuhataan esiopetusikäisten laittamista koulupiirirajoihin. Tämä tarkoittaisi, että yhä harvempi lapsi saisi jäädä yksityisten päiväkotien esiopetukseen.
. Palveluntuottajien toive on, että omassa päiväkodissa olevat lapset voisi ottaa omaan esikouluun.
. Mikäli esiopetus viedään yksityisiltä, siirtyy myös sisarukset pois yksityisiltä. Useat perheet haluavat, että heidän lapsensa on kouluikään asti samassa hoitopaikassa!
Tunnelmia, kommentteja palveluntuottajilta:
"vaikea suunnitella koko vuoden talousarviota, kun ei tiedä miten paljon lapsia voi ottaa."
"hinta tarjoukseen on laskettu sen mukaan, että talo on täynnä."
"tuntuu, että meiltä vaaditaan milloin mitäkin, vähintään samoja juttuja kuin kaupungin päiväkodeilta, mutta meille ei olla valmiita antamaan mitään. Yhteistyö on yksipuolista."
"tarvitaan kuntakohtaiset visioryhmät, jossa palvelukokonaisuutta kehitetään yhteistyössä -perhelähtöisesti."
"Tärkein asia, jota haluaisin tuoda esille tähän tilaisuuteen ovat ne useat työpaikat joita me Turun kaupungin asukkaille luomme. Olemme siis samalla lähtöviivalla tässä asiassa kaupungin päiväkotien kanssa emmekä mitään "vihollisia". Kun samalla tuotamme päivähoitopalveluja kaupungin kukkaroa vähemmän kuluttaen kuin yleinen päivähoito, toivoisin päättäjiltä selkeää kannanottoa mihin suuntaan Turun päivähoitoa halutaan kehittää."
"Kaupunki ei sitoudu sopimuksissa mainittuihin paikkamääriin. Tämä aiheuttaa ongelmia pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnittelussa, kun ei tiedä ostetaanko paikkoja ja kuinka paljon."
"Laskun eräpäivää pitäisi noudattaa, vaikka aluevastaava olisikin lomalla."
" kuudentoista vuoden kokemuksella sama asia toistuu aina aika ajoin: kun on pulaa hoitopaikoista, yksityinen palveluntuottaja on ihana, laadukas avun tuoja. Kun kunnassa on hoitopaikkoja liikaa, yksityinen palveluntuottaja on huonolaatuinen rasite, josta olisi hyvä päästä eroon."
"Kaikkia perheitä tulee kohdella tasapuolisesti on sitten ostopalvelueskarissa tai kaupungin omassa eskarissa. "
"Tämä päiväkoti, joka on toiminut 66 vuotta sulkee ovensa 31.12.2004, niin surullista kuin se onkin."
Konkreettiset parannusehdotukset:
. Yhteen systeemiin, esim. palvelusetelin kehittäminen
. Perhelähtöisyys ja oikea, todellinen perheen tarpeista lähtevä palveluohjaus
. Perustettava yhteistyöelin, jossa yhdessä kehitetään päivähoitoa. Samalla saisimme tietoa mitä palvelunostaja ajattelee tulevaisuudesta. Haluamme kumppanuutta.
. Tiedottaminen hoidettaisiin yhden ihmisen voimin päivähoito-osastolta.
. Kunnan olisi yksiselitteisesti ostettava kaikki sopimansa paikat yksityisiltä, kuten oli aikaisemmin.
. Kunnan olisi linjattava yksityisen päivähoidon rooli, osa ja tehtävä. Esimerkkejä löytyy naapurikunnistakin. Tällä hetkellä olemme "heittopusseja" riippuen kunnan päivähoitotilanteesta.
Meillä oli tänään SPR:n Turun Turvatalon yhteistyöryhmän kokous, ryhmässä on minun lisäkseni kansanedustajista Heli Paasio. Kävimme läpi turkulaisten nuorten tarvetta tuettuun asumiseen ja huostaanottoa kevyempiin toimenpiteisiin. Ongelmana on, että Turun kaupunki ei halua maksaa palveluista riittävästi.
En trevlig kväll i Dalsbruk i Hulta dagis. Ungmarthorna bjöd på soppa och vi pratade om hur det är att leva i parförhållanden med barn i dagens Finland. Diskussionen blev så intressant att jag nästan missade bussen hem.
Tapasin tänään Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n hallituksen jäsenen Juha Koskisen, joka vastaa koulutuspoliittisista ja kehitysyhteistyöhön liittyvistä asioista. Keskustelimme muun muassa hallituksen suunnitelmista rajoittaa korkeakouluopintoja ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista. Puhuimme vihreiden koulutuspoliittisista kannoista ja näkemyksistä, sekä pohdimme yhtenäisiä linjoja SYL:n kanssa.
Kevät on syntymisen aikaa ja eduskunnassa tulee tänä keväänä olemaan paljon keskustelua etenkin yksin elävien naisten ja lesboparien oikeudesta hedelmöityshoitoon. Jo tänään "juna-parlamentissa" meille syntyi aikamoinen väittely aiheesta, kun kerroin osallistuneeni radioväittelyyn tämän, jo toisen kerran eduskunnan käsittelyyn tuotavan, lakiehdotuksen sisällöstä. Koko junavaunu varmaankin kärsi mielipiteenvaihdostamme.
Mielestäni jokaisella lapsella pitää olla oikeus syntyä toivottuna tähän maailmaan. Siihen verrattuna on sivuseikka ketkä hänen tulevaan perheeseensä kuuluvat. Jos minulta kysytään mikä on lapselle ihanneperhe, niin siihen kuuluisivat vanhemmat, mummoja, vaareja, tätejä, setiä, serkkuja ym. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsella on vähintään yksi varma ja turvallinen ihmissuhde.
En halua kohdella naisia eri tavalla sen mukaan, mikä heidän siviilisäätynsä on. Jokainen äidiksi haluava on yhtä arvokas.
Myös adoptio-mahdollisuuksia tulisi helpottaa. Esimerkiksi Turussa adoptioneuvonnan jonot ovat aivan liian pitkät.
Viime aikoina Itämeri ja sen saastuminen on ollut paljon esillä, ja näin kevään tullen on varmasti hyvä palauttaa mieliin luomuviljelyn hyvät puolet paitsi terveydelle, niin myös vesistöjen rehevöitymiskehityksen hidastumiselle. Vih-reän liiton sivuilla on suhteellisen tuoretta Luomuasiaa kohdassa Ohjelmat/Yhden pallon politiikkaa. Ohessa lisäksi kirjoittamani kolumni Luomulehteen.
Luomua lasten lautasille
Odottaessani esikoistamme suurimpia huolenaiheitani oli, miten hän saisi terveellistä ruokaa säännöllisinä ruoka-aikoina. Olin nimittäin aika huono huolehtimaan omasta syömisestäni ja innostuessani jostain unohdin helposti lämpimän aterian tärkeyden. Suureksi onnekseni pelkoni eivät toteutuneet, vaan meillä on päinvastoin nykyään oikein hyvät ruokatottumukset. Tämä ei kuitenkaan ole minun ansiotani, vaan saan kiittää eri sukulaisiamme, joiden kanssa vietämme aikaamme. Siskoni, joka asuu naapurissamme, rakastaa ruoanlaittoa, ja perheemme syökin iltaisin hänen laittamaansa ruokaa. Hän ei suostu käyttämään mitään eineksiä ja tekee ranskalaiset perunatkin itse.
Parasta tässä järjestelyssä on, että hän pyörittää luomupiiriä, joten suurin osa perheemme käyttämistä raaka-aineista on luomua. Luomupiirin tuotevalikoima on kauppoja paljon laajempi ja hintakin on huokeampi, kun kaupan välityskulut eivät näy laskussa. Toivoisin, että kaikilla suomalaisilla olisi mahdollisuus tällaiseen ylellisyyteen, jossa tiivis vuorovaikutus tuottajien ja kuluttajien välillä lisää elämänlaatua. Erityisesti äitinä olen turvallisin mielin, koska luomuruoan suosimisen seurauksena torjunta-ainejäämät v ähenevät ihmisten ja eläinten ravinnosta ja juomavedestä. Haluan myös minimoida elintapojeni ympäristökuormitusta sekä tuotantoeläinten kärsimystä. Siksi luonnonmukainen tuotanto, erityisesti sekatuotanto, jossa tilan eläinyksikkömäärä on suhteutettu tilakokoon niin, että tilalla voidaan muodostaa suljettu ravinnekierto, on mielestäni ihanteellinen tuotantotapa. Varsinaissuomalaisena toivoisin erityisesti, että luonnonmukainen nautakarjatuotanto saisi täällä uutta potkua uudesta luomutuesta.
Luomusta on tullut selkeä osa maatalouspolitiikkaa, mutta yhteiskunnan on myös varmistettava luomun taloudellinen kannattavuus viljelijöille, sillä tilanne, että ympäristö voi hyvin, mutta luomuviljelijä huonosti ei kuulosta oikein tasapainoiselta. Ympäristötuen erityistuen piiriin kuuluvaa toimenpidevalikoimaa on jatkuvasti uudistettava. Etenkin varsinaissuomalaiset maatilat suosivat uusia ympäristöystävälliseksi havaittuja viljelymenetelmiä kuten kyntämättä viljelyä ja suorakylvöä. Niiden soveltuvuutta luomuun ja ympäristötukien piiriin pitäisi tutkia enemmän. Laidunbiotoopeilla elää metsäbiotooppien jälkeen suurin osa Suo-men uhanalaisista eliölajeista. Myös siinä on mahdollisuus varsinaissuomalaiselle luomueläintuotannolle.
Meille postmoderneille eli suomeksi sanottuna kiireisille tai uusavuttomille äideille sopisi vielä paremmin pitkälle jalostetut luomutuotteet, jotka ovat yleistyneet vauhdilla Keski-Euroopassa. Ostan mielelläni puoli-valmiin luomu-eineksen, josta saan nopeasti valmiiksi aterian. Tuotteiden jatkojalostuksessahan vältetään lisäaineiden kerryttämistä ravintoon. Vain 10 % lain sallimista elintarvikelisäaineista on sallittua käyttää luomutuotteiden valmistuksessa. Ruoka-aineyliherkkyyksien ja allergioiden kehittymisen riskit vähenevät ja oireet helpottavat.
Jotta kaikki lapset saisivat nauttia luomuruoasta ja luomutuotteille saataisiin lisää kysyntää, kunnat pitäisi velvoittaa suosimaan hankinnoissaan paikallista ruoan tuotantoa ja erityisesti luomua.
Janina Andersson
kansanedustaja (vihr)
Sain yhdeltä koululaiselta hyviä kysymyksiä pohdittavaksi, ohessa ne sekä vastaukseni.
1. Turkistarhaus on erityisesti monien nuorien mielestä väärin ja turhaa eläimen väärinkäyttöä. Se on kuitenkin hyvin tärkeä elinkeino eritoten Suomelle, joka on yksi maailman suurimmista turkistuottajista. Mitä siis voitaisiin tehdä elinkeinon huonon maineen parantamiseksi vai onko sen harjoittaminen täysin tuomittavaa?
Esimerkiksi kettuja voitaisiin tarhata useampi yksilö yhdessä maapohjaisissa häkeissä, samaan tapaan kun niitä pidetään eläintarhoissa. Ja minkit samaten, mutta niillä tulisi olla myös mahdollisuus uimiseen. Valitettavasti kokeilut, joita minäkin olen käynyt katsomassa, ovat päätyneet siihen ettei turkisten laatu sitten riitä kun eläimet ovat eläneet "normaalia" elämää jossa turkki myös kuluu epätasaisesti. Eli jollei meidän ihmisten näkemys hyvästä turkista muutu, niin tämä on vaikeaa. Tällä hetkellä kun tämä vaihtoehto ei näytä etenevän, ehdotamme että nykyiset tarhaajat saavat jatkaa eläkkeelle asti, mutta uusia ei sallittaisi. Itse pidän esimerkiksi lammasturkkia parempana vaihtoehtona. Myönnän toki että minusta pörröiset turkit näyttävät hyviltä.
2. Viimeaikoina pinnalle noussut kysymys tupakoinnin kieltämisestä yleisillä paikoilla on askarruttanut suomalaisia. Mikä on henkilökohtainen mielipiteenne asiaan? Entä laskettu alkoholivero? Onko hintojen laskusta enemmän haittaa vai hyötyä? Miksi?
Toivoisin todellakin että tupakanpolttaminen loppuisi maailmassa. Siitä ei ole mitään iloa kenellekään ja tupakkaplantaasien sijaan voitaisiin viljellä ruokaa ihmisille. Tässä on vain niin suuret rahat kysymyksessä, että jopa EU tukee tupakanviljelyä.
Alkoholiveron laskeminen oli etenkin hullua siksi, että viina halpeni suhteessa viineihin. Olisi mukavaa jos Suomessa siirryttäisiin enemmän juomaan viinejä väkevien sijaan.
3. Kiina-ilmiö on tuttu nykypäivänä kun yritykset vievät tuotantonsa halvemman työvoiman maihin. Mikä on oma ratkaisu ehdotuksenne asiaan?
Tämä on tuhannen taalan kysymys, ja jos minulla olisi siihen hyvä vastaus niin maailma mullistuisi. Meidän on pakko satsata laatuun halvan bulkkituotannon sijaan. Emme pysty, enkä haluaisikaan polkea ihmisten palkkoja Suomessa, mutta työnantajamaksuja voitaisiin alentaa. Kuitenkin silloin pitäisi korottaa esimerkiksi energiaveroja, koska koulut, terveysasemat, yliopistot, vanhainkodit y.m. tarvitsevat verorahoituksen.
4. Onko Suomessa liian vähän luonnonsuojelu alueita?
Pohjois-Suomessa on jo tarpeeksi, mutta ei Etelä-Suomessa.