Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Ohessa tekstini, joka julkaistiin tänään Naistenpäivänä Turun Sanomien mielipidepalstalla.
Naiset poliittisessa umpikujassa
Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on nyt lopultakin kaikkien päättäjien mielestä tärkeä asia, mutta nykytilanteen muuttaminen näyttää kuitenkin ajautuneen poliittiseen umpikujaan.
Lapsi on iloinen asia kaikille muille, paitsi äidin työnantajalle, jolle lapsesta seuraa keskimäärin 10 000 euron lasku. Tämä lasku koostuu suurelta osin kotiin jäävän vanhemman - yleensä siis naisen - pitämästä perhevapaasta. Nainen on työnantajalle taloudellinen riski, ja siksi naiset tekevät miehiä enemmän pätkätöitä ja saavat pienempää palkkaa.
Nykyisestä kustannusten jaosta kärsivät naistyöntekijöiden lisäksi myös naisyrittäjät, sillä naisyrittäjyys on yleisintä naisvaltaisilla palvelualoilla. Kyseessä on rahansiirto naisvaltaisilta palvelualoilta ja julkiselta sektorilta elinkeinoelämän miesvaltaisille aloille. Tällä hetkellä siis naisten työnantajat maksavat näitä ylimääräisiä vanhemmuudesta johtuvia kuluja. Keskeisenä tavoitteena, josta uskon meidän olevan jo yhtä mieltä, on siis mahdollisimman nopeasti alentaa näiden naisyrittäjien kuluja.
Mutta tämänhän kaikki jo tiesivät. Kaikki ovat myös yhtä mieltä siitä, että kustannukset pitää jakaa tasa-arvoisemmin - kunhan vain joku muu maksaa laskun.
Epäselvää on, maksaako laskun kaikki yrittäjät yhdessä vai valtio. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen asettama kolmikantainen työryhmä ei päässyt asiasta yhteisymmärrykseen viralliseen määräaikaan mennessä. Työryhmää jakava ideologinen erimielisyys näkyy myös puolueiden välillä. SDP haluaa, että kustannukset jaetaan kaikkien yrittäjien kesken, ja Kokoomus vaatii hallitusta hoitamaan asian verovaroin.
Tahtoa riittää puheisiin mutta ei tekoihin. Olen huolissani siitä, että ongelma jää tälläkin kertaa ratkaisematta vain, koska ei päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen parhaimmasta keinosta. Nyt pitäisi nousta ideologisista bunkkereista kohti yhteistä tavoitetta.
Kumpi on tärkeämpi, toisen puolen ratkaisumallin torppaaminen tai lopultakin naisten työmarkkinatilanteen parantaminen?
Kummalta puolelta tulee kädenojennus naisille?
Olin tänään Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustajatapaamisessa Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän Peimarin palvelukeskuksen Terapiatalolla.
Minun vahvin ahaa-elämykseni oli tieto siitä, miten vaikeaa on saada henkilökuntaa hoitamaan kehitysvammaisia. Syy tähän on selvitettävä. Onko palkkaus liian huono tai mistä kiikastaa? Toinen tiedossa ollut ongelma on eri kuntien välinen suuri ero siinä, miten hyvin tai huonosti kehitysvammaisten palvelut on hoidettu. Olisikohan parempi, että valtio hoitaisi koko Suomen palvelut, niin ettei eriarvoisuus olisi näin suurta?
Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustajatapaaminen
Aika: Maanantai 20.3.2006, klo 17.00 – 20.00
Paikka: Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä,Peimarin palvelukeskus / Terapiatalo, Myllyojantie 2, NARKARLA
OHJELMA
16.30 Kahvit
17.00 Tervetuloa!
Pyydetyt puheenvuorot:
Kehitysvammapalvelut muutoksessa
- kilpailuttaminen
- yleishyödyllisyys
- tilapäishoito
Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhteen
Toiminnanjohtaja Susanna Lohiniemi, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Erityistä hoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset
Johtaja Seija Aaltonen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri
19.00 Kysymyksiä ja keskustelua
20.00 Tilaisuuden yhteenveto ja päätös
Saavutukset:
+1 Vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa on nyt vihdoinkin kymmenen vuoden taistelun jälkeen otettu kunnon askel eteenpäin!
+2 Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädäntö saatiin aikaiseksi.
+3 Vuonna 2003 saimme vuoden painostuksen seurauksena Valtionvarainvaliokunnan sivistysjaostossa opiskelijoiden vuokrakaton korotettua 252 euroon.
+4 Pientalot ovat kiinteistöjen lämmitysenergian suurin kuluttajaryhmä. Niiden osuus kulutuksesta on kolmasosa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kiinteistöjen lämmityksen ja sähkönkäytön osuus on edelleen peräti 40 prosenttia. Jo pitkään vaatimamme tuki omakotiasujille, jotka haluavat vaihtaa pellettilämmitysjärjestelmään, maa- tai kaukolämpöön sekä öljylämmityksen täydentämiseen aurinkokerääjillä on nyt toteutumassa. Huonompi uutinen on kuitenkin se, että energia- ja korjausavustuksia leikataan ensi vuonna 20 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna avustusten yhteissumma on 70 miljoonaa, josta 17 miljoonaa on kohdennettu energia-avustuksiin. Tämän vuoden pelletti-, aurinko-, maa- ja kaukolämpöavustukset otetaan kyseisestä 17 miljoonasta eurosta. Energia- ja korjausavustusten kokonaispotin pienentyminen tarkoittanee, että ensi vuonna asunto-osakeyhtiöille ei ehkä riitä energia-avustuksia esimerkiksi ikkunaremontteihin.
+5 Viimeisen parin vuoden aikana olen käyttänyt erittäin paljon aikaa rannikkomme pohjien ja kalojen myrkkypitoisuuksien selvittämiseen. Orgaanisten tinayhdisteiden (mm. TBT ja TPT) on todettu aiheuttavan lisääntymiskyvyttömyyttä ja hormonitoiminnan häiriöitä, vaurioittavan vastustuskykyä ja altistavan syövälle. Kun olin saanut haltuuni uusia tutkimustuloksia, pyysin Elintarvikevirastolta lausuntoa, Vuosaaren edustalta pyydettyjen kalojen syömäkelpoisuudesta liittyen niiden huolestuttavan suuriin orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksiin. Elintarvikevirasto katsoi 23.2.2005 päivätyssä vastauksessaan, että todetut pitoisuudet olivat niin korkeita, että on vaarana, että kalaa paljon ravinnossaan käyttävien kuluttajien tinayhdisteiden saantimäärät helposti ylittävät orgaanisille tinayhdisteille hyväksytyn päivittäisen annoksen. Ongelma on nyt paljastumassa koko laajuudessaan, ja on erittäin huolestuttavaa, että Pohjois-Airiston kaloista on tutkimustulosten mukaan mitattu vielä huomattavasti suurempia tinayhdistepitoisuuksia kuin Vuosaaren edustalta. Ilokseni vaatimukseeni, että viime kesänä otettaisiin riittävästi kalanäytteitä, jotta ongelman suuruus saadaan kartoitettua, toteutui. Nyt olen järjestämässä seminaaria Turkuun 25.4., jossa päivitetään tilannetta ja pohditaan jatkotoimenpiteitä.
+6 Laki vaatii veneiden käymälätankkien tyhjentämistä - mutta tyhjennyspaikkoja on vaikea löytää. Jo kaksi vuotta sitten budjettikäsittelyn yhteydessä vaadin investointitukea tämän asian ratkaisemiseksi, mutta Itämeri hävisi silloisen budjettiväännön. Nyt lopultakin Pidä saaristo siistinä ry. on saanut varoja voidakseen mahdollistaa huviveneilijöiden tahto suojella Itämerta lisäämällä veneiden septitankkien tyhjennyspaikkoja.
Tappiot:
-1 Hallitus on käyttänyt liikkumavaran veronalennuksiin; tulovero, varallisuusvero, autovero, perintövero ja turpeen vero, joten kuntien palveluihin ei ole varaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on myös jämähtänyt paikoilleen. Alkoholiveron alennus pahensi tilannetta entisestään kun palveluntarve vielä lisääntyi. Hallitus ei ole kompensoinut veroalennuksia ympäristö- ja energiaverotuksella, joten enemmän rahaa kunnille ei ole löytynyt.
-2 Kuntien lisäksi myös lapsiperheet ovat köyhtyneet. Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheiden eriarvoistuminen. Lasten luokkayhteiskunnan syntyminen on erittäin surullinen muutos. Samaan aikaan kun suurimmalla osalla lapsiperheistä menee yhä paremmin, tulojen kehitys on ollut heikkoa suurilla perheillä ja perheillä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Erityisen huonosti vertailussa pärjäsivät yksinhuoltajat.
Me olemme esittänet, että pienintä äitiysrahaa ja elatustukea nostettaisiin. Tätä hallitus ei ole tehnyt.
-3 Vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä ei ole edennyt suuresta painostustyöstämme huolimatta.
-4 Opintotukea ei ole nostettu sitten vuoden 1992 ja korkeakoulujen rahoitus on jäänyt liian matalaksi.
-5 Raideliikenteen tasoa on heikennetty, vaikka sitä pidetään ympäristöystävällisempänä tapana kuljettaa ihmisiä ja tavaroita. Joukkoliikenteen kilpailukykyä on heikennetty! Toiveeni on nyt, että vaatimukseni valtion joukkoliikennetuen antamisesta myös suurimmille kaupungeille, kuten Helsingille ja Turulle, kuten muualla EU-maissa laajasti tehdään, toteutuisi puheiden mukaan seuraavassa budjetissa.
-6 Vihreä eduskuntaryhmä on koko ajan pitänyt kiinni Suomen sitoutumisesta kehitysrahoituksen nostamiseen 0,7 %:n osuuteen BKT:stä vuoteen 2010 mennessä. Hallituksella tämä tavoite vaikuttaa jo unohtuneen.