Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Ohessa kannanottoni saastuneiden maamassojen läjittämiseen liittyen. Helsingin Sanomissa kannari meni läpi ja suuresti ilahduin kun sekä Turun Sanomat että Helsingin Sanomat kommentoivat pääkirjoituksessaan 9.11 tätä ongelmaa ollen kanssani samoilla linjoilla (vaikkei kannanottoani pääkirjoituksissa mainittukaan).
Kansanedustaja Janina Andersson (vihr) vaatii: Tiukempi linja organotinapitoisten massojen käsittelyyn
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tuoreimpien Saaristomerellä tehtyjen tutkimusten perusteella on sekä Airiston että Paimionlahden kuhissa havaittu tavallista korkeampia myrkyllisten tinayhdisteiden pitoisuuksia. Yhdisteiden uskotaan olevan peräisin ainakin Airistolle läjitetystä Turun satamasta kaivetusta maa-aineksesta.
Elintarvikevirasto kehotti jo 23.2.2005, Janina Anderssonin pyynnöstä tehdyssä lausunnossa, välttämään Vuosaaren satama-alueelta pyydettyjen kalojen käyttämistä ravinnoksi niissä todettujen orgaanisten tinayhdisteiden vuoksi. Lausuntopyynnössään Andersson toi esiin, että korkeat orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet eivät koske vain Vuosaarta, vaan sama ongelma on havaittu myös muualla rannikollamme, esimerkiksi Turun, Naantalin ja Rauman merialueilla.
"Uusimmat tutkimustulokset vahvistavat kantaani siitä, että ympäristöministeri Enestamin tulee mahdollisimman nopeasti kieltää haitallisten maamassojen läjittäminen mereen sekä levittäminen ruoppaamalla. Samalla tulee aloittaa valmistelutyöt jo nyt pohjassa olevien erittäin myrkyllisten maamassojen poistamiseksi merestä tai pilaantuneiden sedimenttien muunlaisesta kunnostamisesta. Maatalousministeri Korkeaojan täytyy huolehtia siitä, että kalastajille korvataan heidän tästä katastrofista johtuvat menetyksensä. " Andersson vaatii.
"Koska pidän kalan syöntiä erittäin terveellisenä ja tärkeänä ja olen huolissani kalastajien ammattikunnan tulevaisuudennäkymistä, niin tähän ongelmaan on paneuduttava vastuullisesti ja perusteellisesti. Haluan, että tulevaisuudessakin ihmiset voivat syödä kalaa turvallisin mielin, eikä riskiä pidä mielestäni vähätellä vastoin parempaa tietoa." Andersson toteaa.
Ihannetilanne Janina Anderssonin mukaan olisi, että alkuperäinen saastuttaja maksaa. Valtion pitääkin periä korvaukset saastuttajilta jälkikäteen, mutta valtion tulee kuitenkin aloittaa kunnostustyöt ja korvausten maksaminen viivytyksettä.
"Ongelma on otettava vakavasti, sillä kyseessä olevilla orgaanisilla tinayhdisteillä on immunotoksiset eli vastustuskykyä heikentävät terveysvaikutukset ja lisäksi eläinkokeissa on tehty havaintoja niiden syöpävaarallisuudesta, niiden aiheuttamista lisääntymis- ja kehityshäiriöistä sekä munuaisten toimintaan liittyvistä häiriöistä", Janina Andersson korostaa.
Lisätietoja: Janina Andersson 050- 511 3040
Jätin 14.10 hallitukselle kirjallisen kysymyksen kestovaippojen käytön edistämisestä ja sain tänään vastauksen. En ole siihen kyllä ihan tyytyväinen; Enestam vastaa kyllä ensimmäiseen, muttei toiseen kysymyksen osaan. Ongelmallista on myös se, että kaikki vanhemmat eivät ota uudelle vauvalle äitiyspakkausta, eli he jäävät vaippatietoudesta ja kokeilussa "paitsioon". Ohessa ministerin vastaus ja koko kysymys vastauksineen löytyy täältä
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janina Anderssonin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 836/2005 vp:
Miten hallitus aikoo ministeri Enestamin rohkaisevien puheiden lisäksi tehdä kestovaippojen käytön edistämiseksi
ja
mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, että kestovaippojen käyttö tulee perheille taloudellisesti houkuttelevammaksi ja mahdolliseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Vaipat muodostavat kotitalouksien jätteestä yhden suurimmista yksittäisistä tuoteryhmistä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) teettämän kotitalousjätteen koostumusselvityksen mukaan kaatopaikalle menevää sekajätettä syntyi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 170 kg asukasta kohti vuodessa. Tästä määrästä oli vaippojen ja kuukautissiteiden osuus 7 painoprosenttia eli 12 kg asukasta kohti vuodessa (arviolta 90-95 % vaippojen ja kuukautissiteiden painosta oli tutkimuksen mukaan vauvanvaippoja).
Kertakäyttövaippojen käyttö tuli kestovaippoja yleisemmäksi 1980-luvulla. 1990-luvun alussa kestovaippojen suosio nousi ja silloin noin 5 prosentilla vauvoista käytettiin kestovaippoja ja noin 10 prosentilla sekä kesto- että kertakäyttövaippoja. Silloin oli mm. Helsingin alueella parikymmentä vaippapesulaa, jotka toimivat 1-2 vuotta. Kestovaipoille on jälleen muodostunut oma käyttäjäkuntansa ja myynnissä olevien kestovaippojen mallit ovat viime vuosina kehittyneet ja niiden määrä on lisääntynyt siten, että kestovaippayhdistyksen internetsivuilla on tällä hetkellä esittelyssä yli 400 Suomessa myynnissä olevaa kestovaippaa. Kestovaippojen käyttö ei varsinaisesti ole uutta, vaan tuotekehittelyn avulla on paremminkin muokattu perinteinen ja vanha tapa nykyaikaan helpommin soveltuvaksi.
Kotitalouksien jätteen synnyn ehkäisy muodostuu suurelta osin erilaisista kulutuspäätöksistä, kuten kertakäyttöisen välttämisestä, lainattavan, kestävän ja korjattavan suosimisesta sekä turhan kuluttamisen välttämisestä. Näihin kestävän kuluttamisen tapoihin on yritetty vaikuttaa mm. asennekampanjoilla ja neuvonnalla. Yhtenä esimerkkinä on jokaisessa äitiyspakkauksien mukana oleva 'Opas uuteen vaippakulttuuriin'. Ympäristöministeriö myönsi tänä vuonna Jätelaitosyhdistykselle avustuksen oppaan tuottamiseksi. Oppaassa kerrotaan tietoa kestovaipoista ja niiden käyttämisestä ja kannustetaan vanhempia käyttämään edes osan päivästä kestovaippoja kertakäyttöisten sijaan. Lapsiperheiden päätös siirtyä käyttämään kestovaippoja on keino vähentää melkoisesti perheen jätteen syntyä ja saattaa johtaa muihinkin ympäristön kannalta myönteisiin kulutuspäätöksiin.
Äitiyspakkauksen sisältöä suunnitteleva raati on taas muutaman vuoden tauon jälkeen pyytänyt vuoden 2006 äitiyspakkaukseen tarjoukset myös kestovaipoista ja raadin tarkoituksena on ehdottaa kestovaipan sisällyttämistä ensi vuoden äitiyspakkaukseen. Yhdessä vaippaoppaan kanssa se kannustaisi vanhempia kokeilemaan kestovaippoja.
Laajemmin mahdollisuuksia jätteen synnyn ehkäisemiseksi mietitään paraillaan valmisteilla olevassa uudessa pitkän tähtäimen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, joka valmistuu ympäristöministeriön vetämässä työryhmässä vuoden 2006 loppuun mennessä. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen, johon myös jätteen synnyn ehkäisyä tukevat toimet pitkälti luetaan. Tavoitteena on määrittää jätteen synnyn ehkäisyn kannalta keskeiset materiaalivirrat ja kehittää ja ehdottaa tarvittavia ohjauskeinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Tässä yhteydessä tulevat myös vaipat tarkastelun kohteeksi osana kestävää materiaalitaloutta.
Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2005
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 836/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Janina Andersson /gröna:
Vad ämnar regeringen göra för att utöver minister Enestams sporrande anföranden främja användningen av tygblöjor och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att det skall bli ekonomiskt mera lockande och därmed möjligt för familjer att använda tygblöjor?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Blöjor utgör en av de största enskilda produktgrupperna i avfallet från hushållen. Enligt en utredning över sammansättningen på hushållsavfall som Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) låtit göra uppgick mängden sådant blandavfall som förs till avstjälpningsplatserna i genomsnitt till 170 kg per invånare per år i huvudstadsregionen. Blöjornas och menstruationsskyddens andel av denna mängd var 7 viktprocent, dvs. 12 kg per invånare per år (enligt undersökningen utgjorde barnblöjorna uppskattningsvis 90-95 % av blöjornas och menstruationsskyddens vikt).
Användningen av engångsblöjor blev vanligare än tygblöjor under 1980-talet. I början av 1990-talet blev tygblöjorna populärare och då användes tygblöjor på ca 5 % och både tyg- och engångsblöjor på ca 10 % av barnen. Då fanns det bl.a. i Helsingforsregionen ett tjugotal tvätterier som erbjöd blöjtvätt och som var verksamma under 1-2 år. Nu har tygblöjorna igen nått en ny grupp användare och de modeller som finns i handeln har under de senaste åren utvecklats och ökat så att det för närvarande på Tygblöjeföreningen rf:s internetsidor finns över 400 tygblöjemodeller som saluförs i Finland. Användningen av tygblöjor är inte i sig något nytt fenomen, utan det är snarare fråga om att en traditionell och gammal metod med hjälp av produktutveckling har utvecklats så att den lättare kan tillämpas i dagens läge.
Förebyggandet av uppkomsten av hushållsavfall består till stor del av olika slags konsumtionsbeslut, t.ex. beslut att man undviker engångsbruk, gynnar lånande och användning av hållbara produkter och produkter som kan repareras samt undviker onödig konsumtion. Man har försökt påverka sådana hållbara konsumtionsvanor bl.a. genom attitydkampanjer och rådgivningsverksamhet. Som ett exempel kan nämnas "Handbok för en ny blöjkultur" som ingår i varje moderskapsförpackning. Miljöministeriet beviljade i år Avfallsverksföreningen bidrag för att producera handboken. Handboken innehåller information om tygblöjor och hur de används och i den uppmuntras föräldrarna att åtminstone en del av dagen använda tygblöjor i stället för engångsblöjor. En barnfamiljs beslut att övergå till tygblöjor är ett sätt på vilket uppkomsten av avfall i familjen kan minskas betydligt och det kan leda till även andra konsumtionsbeslut som är positiva med tanke på miljön.
Den grupp som planerar moderskapsförpackningen har igen efter en paus på några år begärt anbud även på tygblöjor för 2006 års moderskapsförpackning och gruppen har för avsikt att föreslå att tygblöjan skall ingå i nästa års moderskapsförpackning. I kombination med blöjhandboken skulle den uppmuntra föräldrar att prova tygblöjor.
Möjligheterna att i större utsträckning förebygga uppkomsten av avfall dryftas som bäst i samband med beredningen av en ny långsiktig riksomfattande avfallsplan som en arbetsgrupp under ledning av miljöministeriet färdigställer före utgången av 2006. Ett av målen i planen är att främja ett hållbart nyttjande av naturtillgångarna, vilket i hög grad även omfattar åtgärder som stöder förebyggandet av uppkomsten av avfall. Målet är att fastställa de materialströmmar som är centrala när det gäller att förebygga uppkomsten av avfall och att utveckla och föreslå de styrmetoder som behövs för att målet skall nås. I detta sammanhang kommer även blöjorna att bli föremål för utredning som en del av en hållbar materialadministration.
Helsingfors den 8 november 2005
Miljöminister Jan-Erik Enestam
Ulla Anttilan johdolla minä, Anni, Oras ja Rosa jätimme hallitukselle 6.10 kirjallisen kysymyksen eläinsuojelulain tulkinnasta ja valvonnasta. Asiasta keskusteltiin myös eduskunnan eläinsuojeluryhmässä ja sähköposteihimme on tulvinut valtavasti kansalaispalautetta ja huolestuneita kannanottoja lähinnä Valkealan koirakatastrofin seurauksena. Ohessa ministerin vastaus; pohdimme kollegoideni kanssa antaako se aihetta jatkotoimiin tai -kysymyksiin. Koko kysymys perusteluineen luettavissa tässä
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ulla Anttilan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 838/2005 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tehostaakseen eläinsuojeluvalvontaa ja sen toimeenpanoa käytännön tasolla?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kuten kysymyksen perusteluissakin todetaan, eläinsuojelulaki antaa viranomaisille riittävät valtuudet ja keinot puuttua eläintenpidossa havaittuihin epäkohtiin sekä ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.
Pääsääntöisesti maamme eläinsuojeluvalvonta toimiikin moitteettomasti. Silloin tällöin kuitenkin tulee esille tapauksia, joissa eläimiä on eläinsuojelullisista syistä jouduttu pitopaikassa esiintyvien epäkohtien johdosta jopa lopettamaan.
Eläinten hyvinvointiin liittyvä valistus, tiedotus ja koulutus ovat lainsäädännön ohella tärkeässä asemassa eläinsuojeluongelmien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi tarvitaan toimiva ja tehokas valvontaorganisaatio.
Maa- ja metsätalousministeriö pyrkiikin aktiivisesti edistämään eläinsuojeluviranomaisten koulutusta ja erityisesti viranomaisten välistä yhteistyötä, joka on oleellisen tärkeää tehokkaan eläinsuojeluvalvonnan onnistumisen kannalta.
Eläinsuojeluviranomaisten toiminnan sekä valvonnan asianmukaisen suorittamisen on tarkoitus tehostua entisestään Viikkiin perustettavan uuden viraston myötä. Virastoon keskittyy eläinsuojeluvalvonnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta Suomessa sekä eläinsuojelulainsäädäntöön liittyvä ohjaus ja neuvonta. Tällöin niin alueellisille kuin paikallisille viranomaisille suunnattu koulutus asianmukaisen eläinsuojeluvalvonnan toteuttamiseksi tulee olemaan yksi uuden viraston painopistealueista.
Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2005
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 838/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Ulla Anttila /gröna m.fl.:
Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att effektivera tillsynen över djurskyddet och det praktiska genomförandet av den?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Såsom även konstateras i motiveringen till spörsmålet, ger djurskyddslagen myndigheterna tillräckliga befogenheter och medel för att de skall kunna ingripa när missförhållanden upptäcks inom djurhållningen och vidta åtgärder för att rätta till förhållandena.
I regel fungerar också tillsynen över djurskyddet klanderfritt i vårt land. Då och då framkommer dock fall där man t.o.m. har varit tvungen att avliva djur av djurskyddsskäl på grund av missförhållanden i utrymmena för djurhållningen.
Upplysning, information och utbildning i anslutning till djurens välbefinnande har en viktig ställning vid sidan av lagstiftningen när det gäller förebyggande av djurskyddsproblem. Dessutom behövs det en fungerande och effektiv tillsynsorganisation. Jord- och skogsbruksministeriet strävar också efter att aktivt främja djurskyddsmyndigheternas utbildning och speciellt samarbetet mellan myndigheterna, vilket är synnerligen viktigt för att en effektiv tillsyn över djurskyddet skall lyckas.
Avsikten är att djurskyddsmyndigheternas verksamhet och ett ändamålsenligt genomförande av tillsynen skall effektiveras jämfört med tidigare i och med inrättandet av det nya ämbetsverket i Vik. Till ämbetsverket koncentreras djurskyddstillsynens planering, styrning och tillsyn i Finland samt styrning och rådgivning i anslutning till djurskyddslagstiftningen. Utbildning för ändamålsenligt genomförande av tillsynen över djurskyddet som riktar sig till såväl regionala som lokala myndigheter kommer således att vara ett av det nya ämbetsverkets prioriteringsområden.
Helsingfors den 8 november 2005
Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja
Tulin tänään valituksi eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajaksi. Edeltäjäni oli vasemmistoliiton Anne Huotari ja olen tämän vuoden toiminut ryhmän varapuheenjohtajana. Syyskokouksessa päätettiin mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma ja alkoi huimata jo pelkkien suunnitelmien tasolla, että mitä kaikkea pitäisi tehdä ja ehtiä...No, asia kerrallaan, niin eiköhän kaikki tule tehtyä. Ohessa lehdistötiedote valinnastani ja hieman taustaa ryhmästä, sen tarkoituksesta ja toiminnasta.
Tiedote
9.11.2005
Kansanedustaja Janina Andersson (vihr) Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajaksi
Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän vuosikokous valitsi tänään kansanedustaja Janina Anderssonin ryhmän uudeksi puheenjohtajaksi.
Lapsen puolesta -ryhmä on yksi eduskunnan aktiivisimpia toimintaryhmiä, joka yli puoluerajojen valvoo ja edistää lasten ja lapsiperheiden etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lainsäädäntötyössä ryhmä kiinnittää huomiota lakiesitysten sisältöön siten, että lasten näkökulma tulee aina huomioon otetuksi riittävällä tavalla.
- Ensi vuoden painopisteenä Lapsen puolesta -ryhmällä tulee olemaan erityisesti vanhemmuus ja eriarvoistuminen lapsiperheissä, Andersson totesi valintansa jälkeen. Ryhmä järjestää asiantuntijakuulemisia ja seminaareja, sekä nostaa muulla tavoin lapsia ja perheitä koskevia asioita mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Lapsen puolesta -ryhmä on aiemmin vaatinut mm. lapsiasiainvaltuutetun viran perustamisen kirjaamista hallitusohjelmaan, ja tavoite onkin toteutunut Maria-Kaisa Aulan nimittämisen myötä.
Jätin tänään valtiovarainvaliokunnassa vastalauseen osinkoverotuksesta, vastalause oli vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisten yhteinen. Ohessa tiedote, josta selviää mistä on kyse ja mikä on mielestäni hallituksen esityksen ongelma.
Tiedote
11.11.2005
OSINKOJEN VEROTUKSEN VALVONTAA KIRISTETTÄVÄ
- Arviolta miljardi euroa lähdeveroja saamatta veronkierron vuoksi
Vihreiden kansanedustaja Janina Andersson on jättänyt vastalauseen hallituksen esitykseen ulkomaille maksettavien osinkojen verotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.
Suomessa on voimassa hallintarekisterilainsäädäntö, jonka perusteella ulkomaiset sijoittajat voivat toimia nimettöminä Helsingin pörssissä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa myös suomalaiset ovat voineet esiintyä nimettöminä ulkomaalaisina osakkeenomistajina. Tällöin on vältytty verojen maksamiselta, kun osingot on tilitetty sellaisiin maihin, joissa veroa ei kerätä maiden välisten sopimusten johdosta. Puutteellisen valvonnan vuoksi verotuloja on jäänyt perimättä arviolta jopa miljardi euroa.
Hallituksen esitys ei korjaa tilannetta vaan pikemminkin se vahvistaa verohallituksen hiljaisesti hyväksymän käytännön, jonka mukaan osingoista maksettavia veroja on mahdollista kiertää väittämällä asuvansa ulkomailla.
Anderssonin jättämässä vastalauseessa esitetään tiukempia velvollisuuksia osingon jakajille. Vähintäänkin jälkikäteen annettavassa vuosi-ilmoituksessa verottajan on saatava yksityiskohtaista tietoa siitä, kenelle ja kuinka paljon osinkoja on maksettu. Veronkierto vaikeutuisi huomattavasti, kun hallintarekisterien takana piileskelevien todellinen kansalaisuus ja kotimaa tulisivat selvitettyä.
Anderssonin mukaan osinkojen verotusta voitaisiin valvoa jos näin haluttaisiin:
- Suomalaisen yhteiskunnan sisällä elää hiljainen veroparatiisi, joka on vastoin EU:n korkodirektiivin avoimuusperiaatetta. Suomi on omaksumassa selvästi lepsumman kannan veronkiertoon kuin useimmat muut EU-maat. Lainsäädännön avulla ei pidä hiljaisesti hyväksyä talousrikollisten toimintaa, Andersson sanoo.
Vastalause on vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisten yhdessä jättämä vastalause.
Kävimme tänään keskustelua osingoista ja hallintarekisterilaista. Olen puhunut asiasta paljon asiantuntijoiden kanssa ja tunteeni hieman kuumenivat tämän päivän täysistunnossa. Laitan oheen omat puheenvuoroni, koko keskustelu on nähtävissä tässä.
Hallituksen esitys laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 118/2005 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 23/2005 vp
Yleiskeskustelu:
Janina Andersson /vihr: Arvoisa puhemies!
Tässä on nyt todettava, että meidän hallitus on erittäin empaattinen ja kuuntelee tarkalla korvalla ja toteuttaa myös joidenkin kansalaisten toiveita. Tämä vaan on aika valikoitu ryhmä ihmisiä, joita hallitus nyt kuuntelee erittäin empaattisesti ja yrittää tulla heitä vastaan. Me olemme juuri äsken täällä puhuneet omaisuusverosta. Se otetaan pois, koska se on liian hankala niille, jotka omistavat. Nyt seuraavana ovat pörssiyhtiöt ja niiden omistajat, joita myös tullaan vastaan, kun heillä on vähän vaikeaa nyt tehdä niin kuin laki tällä hetkellä vaatii. Elikkä meillä on semmoinen kummallinen tilanne tässä edessämme, että meillä on voimassa ollut laki, jota monen monta vuotta ei vain ole noudatettu. Verohallitus on aika kiltisti katsonut sivusta, kun ei kerta kaikkiaan ole vaan maksettu veroja, joita olisi kuulunut maksaa. Tällainen empaattisuus ja ymmärtäväisyys on aika harvinaista muuten, jos ajatellaan, miten kohdellaan pienyrittäjiä, ylipäätään ihmisiä, jotka jostain syystä eivät halua, eivät pysty, eivätkä ehkä ole muistaneet hoitaa verojaan oikealla tavalla. Silloin yleensä pidetään huoli, että varmasti tulee maksettua ja kunnolla eikä kiltisti katsota sivusta, että no, se onkin vähän hankala tämä asia.
Puhumme siis asiasta, jossa tämä vuonna 95 voimaan tullut hallintorekisteri, jonka avulla toteutetaan osakkeenomistajan nimettömyys, on erittäin tärkeä osa. Tämä, että voi omistaa osakkeita ilman, että tarvitsee julkisesti minnekään kertoa, että omistaa niitä, on helpottanut myös harmaan talouden pyörimistä ja ylipäätään kansainvälistä veropakoa. Tällä hetkellä Suomessa meidän pörssiyhtiöidemme markkina-arvosta jo puolet on ulkomailla. Se tietää sitä, että luultavasti täällä on myös suomalaisia, jotka omistavat ulkomaan kautta osakkeita. Elikkä tämä systeemi ruokkii tavallaan sellaista toimintaa, joka vie pois rahaa meidän valtioltamme nyt.
Julkisuudessa ja myös viranomaisten taholta on esitetty arvioita, että osingonsaajat ovat ilmeisesti käyttäneet nykyistä puutteellista hallintorekisterin valvontaa verojen kiertämiseen. Osingonsaajat ovat voineet ilmoittautua matalan veron maan asukkaaksi, vaikka todellisuudessa asianomainen olisikin toisen maan kansalainen. Lain mukaan 28 prosentin lähdevero on perittävä aina, jollei osingonsaaja lähetä pörssiyhtiölle lähdeverokorttia tai tarkkoja henkilö- ja yhteystietojaan ennen osingon maksua. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan se on riittänyt, että ulkomaalainen pankki on vain ilmoittanut, missä päin tämä ihminen luultavasti asustelee ja niin ovat rahat tulleet hänelle sitten ilman veron maksamista.
Esimerkiksi Britanniassa on nollavero näille osingoille, ja jostain syystä erittäin suuri osa rahasta on mennyt Britanniaan. Vuonna 2003 pörssiyhtiöt maksoivat Britanniaan 500 miljoonaa euroa elikkä ei ole ihan pienistä rahoista kysymys. Elikkä me olemme tällä tavalla houkutelleet ihmisiä muuttamaan omistajuuttaan nimettömäksi ja viemään ulkomaille ja näin he pääsevät pois verosta kokonaan. Tämä kyllä antaa aikamoisen huonon kuvan ihmisille siitä, kannattaako noudattaa lakia. Tämä antaa vähän sellaisen kuvan, että jos olet tarpeeksi arvovaltainen ja rikas tai sinulla on oikeat kontaktit, niin jos vain kieltäydyt maksamasta veroja, sanot, että tämä ei vaan onnistu, valitan, niin jonkun ajan kuluttua vero otetaan pois kokonaan, ettei tämä huoli enää tämän jälkeen jatkuisi. Elikkä soveltamiskäytäntö on ollut lainvastainen ja kuitenkin laki muutetaan sen soveltamiskäytännön mukaan, elikkä näin on tällä hetkellä tapahtunut käytännössä.
Se, mikä on mielenkiintoista, on, kun tässä sanotaan tätä lainmuutosta perusteltaessa, että on niin vaikea pystyä tietämään, kuka on se oikea omistaja ja se on niin mahdotonta, ettei edes vuosi-ilmoituksessa voida ilmoittaa, niin mitenköhän ne rahat päätyvät oikeille tileille ja oikeille ihmisille. Kyllä vähän huolestuttaa koko tämä meidän systeemimme, jos on näin vaikea löytää oikeita ihmisiä, missä he oikeasti asuvat, päätyvätkö rahat oikeasti näille oikeille ihmisille, jos tämä on syy, miksi täytyy tämä asia muuttaa.
Se, mikä tässä on, tämähän on nyt monta vuotta kestänyt tätä tilanne, niin mitä nyt taannehtivasti katsotaan elikkä nyt kaikki ne eurot, entiset markat, jotka ovat jääneet keräämättä, kai ne vielä kerätään vai onko se unohdettu tällä, että tästä eteenpäin nollalla ja se, mitä tähän asti on jätetty maksamatta, unohdetaan. Tämäkin on aika erilaista, jos ajatellaan, miten Suomessa yleensä toimitaan, kun jää hoitamatta jotain velkoja.
Tästä asiassa on myös Attac-järjestö tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, että Verohallitus ei ole hoitanut tehtäviään, että verotarkastajat eivät ole loppuun asti vaatineet pörssiyhtiöitä todistamaan sitä, ketkä nämä ihmiset ovat, joille he ovat maksaneet näitä nollavero-osinkoja, vaan ovat katsoneet sivusta ja sitten vaan antaneet sen olla. Tämä asia pitää viedä loppuun asti ja tutkia, ja mielestäni myös ottaa nämä rahat Suomen valtiolle, mitkä kuuluvat Suomen valtiolle.
Meillä on yhteinen vastalause vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien kanssa ja tulemme kannattamaan sitä vasemmistoliiton esitystä.
***
Janina Andersson /vihr: Arvoisa puhemies!
Ed. Koskiselle haluan sanoa, että hyvä vaihtoehto mielestäni on noudattaa lakia, kun hän kysyi, mikä on hyvä vaihtoehto. Olisin mielelläni kuullut, onko ed. Koskinen sitä mieltä, että ei ole mitään veroja jäänyt maksamatta ja kaikki on toiminut moitteettomasti, elikkä tässä ei ole mitään ongelmaa. Elikkä ei ole mitään, mitä olisi pitänyt valvoa tarkemmin ja Verohallitus on toiminut moitteettomasti teidän mielestänne.
Mikä on mielenkiintoista tai oikeastaan aika loogistakin, on se, että tämä on juuri asia, jota puolustaa kokoomuspuolueen edustaja, jonka sydän on ehkä aika lähellä pörssiyhtiöitä ja niiden omistajia. Mutta se, mikä mielestäni on epämiellyttävää, on se, että ne puolueet, jotka tämän asian ovat tuoneet meille hallituksesta, loistavat poissaolollaan. Tämä nyt menee luultavasti aika vaivihkaa ja hiljaa läpi niin, että aika moni edustaja täällä ei tiedä, minkä puolesta hän äänestää, kun hän painaa vihreää nappia. Jos täällä nyt voisi käydä kunnon debattia ja jos kuultaisi hallitukselta argumentti, minkä takia tämä asia tehdään, onko se juuri niin kuin ed. Jari Koskinen perusteli, niin se olisi erittäin paljon demokraattisempi tapa. Nyt tämä menee hiljalleen näin, ettei tarvitse tuntea tuskaa sydämessään, kun ei tiedä, mistä päättää.
Yleensä ne, jotka nämä asiat oikein osaa ja hallitsee, niillä on myös oma intressi näissä asioissa. Ne, jotka osaa oikein hyvin nämä osakemarkkinat, niin he usein myös itse niillä pelaavat ja ovat niissä ammattitaitoisia, mutta ne, jotka ovat amatöörejä ja niiden ulkopuolella ja ehkä tavallisia kansalaisia, eivät niinkään niitä ymmärrä.
Jätin syyskuussa talousarvioaloitteen (ks. ohessa) Turun lentokentän aukipitämiseen myös yöaikaan. Asia on erittäin tärkeä, koska kenttää käyttävät myös pelastushelikopterit ja rajavartiolaitoksen koptereita käytetään pelastustoimintaan huonolla säällä. Tänään sain ilokseni kuulla, että valtiovarainministeriössä on jo ennen talousarvioaloitteiden käsittelyä lisätty ko. rahasumma sille momentille, jolle se kuuluu ja lentokentän yöaukiolo on turvattu myös ensi vuodelle!!!
TALOUSARVIOALOITE
Määrärahan osoittaminen Ilmailulaitokselle Turun lentoaseman yöaukioloa varten
Eduskunnalle
Valtiovarainministeriö on liikelaitosuudistuksesta johtuen tehnyt muutoksia budjetin pääluokkiin. Korvaukset on siirretty maksettavaksi niihin pääluokkiin, jotka toimivat tilaajina.
Ilmailulaitokselle maksettavat korvaukset valmiustehtävistä on talousarvion valmisteluprosessissa siirretty pois liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta, mutta valtiovarainministeriössä on siirretty vahingossa osa sisäasiainministeriölle kuuluvista rahoista puolustusministeriön momentille 27.10.21 erään toisen määrärahan yhteydessä. Virhettä ei kuitenkaan korjattu kokonaan ajoissa ja näin ollen Ilmailulaitokselle tarkoitetut rahat Turun lentoaseman yöaukioloa varten (329 000 euroa) poistettiin kyllä erehdyksen huomaamisen jälkeen puolustusministeriön pääluokasta, mutta niitä ei siirretty sisäasiainministeriölle, mikä oli tarkoitus.
Turun lentokenttää käyttää öisin muun muassa Medi-Heli ja Rajavartiosto. Sairaskuljetukset eivät suoranaisesti vaarannu Medi-Helin omaa kalustoa käyttäen, vaikka lentokenttä ei olisi aukiolovalmiudessa. Medi-Heli toimii kuitenkin yhteistyössä Rajavartioston kanssa huonolla säällä, eli on olemassa erittäin suuri vaara, että pelastustoimenpiteitä ei pystytä tekemään ja hengenvaarassa olevat ihmiset eivät saa apua, jos kenttä on kiinni ja säätila pimeyden lisäksi sellainen, että Medi-Heli ei voi omaa kalustoaan käyttää.
Lentäjä, lääkäri ja lentoavustaja päivystävät Medi-Helin tukikohdissa ympäri vuorokauden kolmen minuutin lähtövalmiudessa. Vantaan Medi-Heli 01 saa keskimäärin kuusi hälytystehtävää vuorokaudessa ja Turun Medi-Heli 02 viisi.
Jotta valtiovarainministeriön tekninen määrärahaunohdus ei vaaranna pelastustoimenpiteitä ja Rajavartioston toimintaa, tulee eduskunnan lisätä "kadonnut" 329 000 euroa sisäasiainministeriön momentille 26.80.22 Ilmailulaitokselle suoritettavaa korvausta varten.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille 26.80.22 lisäyksenä 329 000 euroa Ilmailulaitokselle suoritettavaa korvausta varten Turun lentoaseman ympärivuorokautiseen aukipitämiseen.
Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2005
Janina Andersson
Olin tänään ilmastonmuutosta käsittelevässä paneelissa Turussa. Erityisesti meteorologi oli huippuhyvä ja keskustelu mielenkiintoista. Ohessa tilaisuuden sisältö.
ILMASTONMUUTOS JA TURKU - mitä EU, Suomi ja Turku voivat tehdä?
Ilmastonmuutospaneeli maanantaina 21.11 klo 18 Vanhan raatihuoneen sinisessä huoneessa (Vanha Suurtori 5, Turku)
Aiheesta keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkimusryhmän tutkija Kimmo Ruosteenoja, kansanedustaja Janina Andersson ja kaupunginvaltuutettu, biologian ja maantiedon opettaja Katri Sarlund.
Puhetta johtaa Turun seudun vihreiden puheenjohtaja Samuli Lintula.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!
Tilaisuuden järjestävät Turun Seudun Vihreät ry ja Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO.
Jag har haft glädje att ha två praon efter varandra här i riksdagen. Hoppas att de fick inspiration för sina framtida planer under sina dagar här. Den ena av dem, som heter Kaija, skrev följande insändare till Hufvudstadsbladet i slutet av sin tid här:
SKALL DET TILLÅTAS ATT GRÄVA UPP URAN I FINLAND???
Jag tillbringade min praovecka den 14-18 november i riksdagen med Janina Andersson och upplevde hur en politikers hektiska schema ser ut. Det är att springa från möte till möte, en snabb matpaus å så iväg igen.
När jag lyssnade på plenum tog Heidi Hautala upp att man har övervägt att börja gräva upp uran i Finland. Hon undrade om miljöriskerna och farorna som den radioaktiva malmen för med sig har tagits i beaktande. Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen svarade att uranmalm är en malm som andra malmer och kan grävas upp på samma sätt. Han ansåg att det är fel att det uran vi använder ska grävas upp på andra håll i världen när den en gång används här!
Jag blev alldeles uppskakad av att höra något så absurt! Miljöminister Jan-Erik Enestam framhöll i alla fall att uranbrytningen kan påverka grundvattnet. Själv tycker jag att det inte är klokt att ta bort uranet från jorden dit det hör. Det är ju i alla fall radioaktivt! I fall att man inte förstår det på andra håll så kan vi väl åtminstone handla rätt i Finland? Uranet finns i berget runtom i Finland, bl.a i Lappland och norra Karelen.
Lokalbefolkningen har inte informerats om saken ännu. Jag tycker det är viktigt att ta upp den här frågan i den allmänna debatten före man fattar några beslut i saken!!!
Kaija Pakaslahti,
9a, Lönkan
Olin puhumassa Turun Sigyn-salissa Siirtolaisuusinstituutin järjestämässä Muuttoliikesymposiumissa, joka pidettiin nyt seitsemättä kertaa. Symposium järjestetään viiden vuoden välein ja tämän vuoden teemana oli "MUUTTAAKO ONNI MAALLE? Suurten ikäluokkien valinta". Ohessa on symposiumin kahden päivän ohjelma, ja laitan vielä myöhemmin päiväkirjaan symposiumissa pitämäni puheenvuoron kirjallisen version.
7. MUUTTOLIIKESYMPOSIUM
MUUTTAAKO ONNI MAALLE?
Suurten ikäluokkien valinta
Symposium 23.11.-24.11.2005
Sigyn –sali, Linnankatu 60, Turku
Keskiviikko 23.11.
9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
10.00 Symposiumin avaus
Johtaja, professori Olavi Koivukangas
10.05 Valtiovallan tervehdys ja alustus
Kunta- ja alueministeri Hannes Manninen
10.30 Kommenttipuheenvuorot á 10 min.
Vasemmistoliitto, kansanedustaja Annika Lapintie
Vihreä liitto, kansanedustaja Janina Andersson
11.00 Suuren paluumuuton aamu?
Kirjailija Matti Mäkelä
11.30 Keskustelu
12.00 Lounas
13.00 Maassamuuton uudet kuviot
Kehittämispäällikkö Mauri Nieminen, Tilastokeskus
13.30 Väestön ikääntymisen haasteet kunnille
Johtaja, alue- ja elinkeinokehitys Keijo Sahrman, Suomen Kuntaliitto
14.00 Miten maaseutu ottaa vastaan uudet tulokkaat?
Erikoistutkija Aini Pehkonen, Siirtolaisuusinstituutti
14.30 Keskustelu
15.00 Kahvi
15.30 Koti Hankasalmen Kymppi Kyliin: Muuttoliikenäkymiä Jyväskylän kupeesta
Hankevetäjä Timo Itäpuisto, Hankasalmen maatalousseura
16.00 Onni muuttaa maalle
Projektipäällikkö Kaija Roiha, Turun yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus
16.30 Keskustelu
19.00 Turun kaupungin vastaanotto ja kaupungin edustajan tervehdys (Sigyn- sali)
20.00- Maalaispidot, Siirtolaisuusinstituutti (osoite: Linnankatu 61, 4 krs.)
22.00 Emäntänä näyttelijä Tuija Piepponen
Torstai 24.11.
9.00 Muuttoliike ja työmarkkinoiden dynamiikka
Tutkimusjohtaja, dosentti Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti
9.30 Maatalous ja alueellinen kehitys
Ylitarkastaja Sirpa Karjalainen, Maa- ja metsätalousministeriö
10.00 Haluaako seniori muuttaa maalle?
Kehittämispäällikkö Pekka Hunnakko, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus
10.30 Eläkkeellä maalle muuttaneen seniorin puheenvuoro
10.40 Uraputki Helsingissä vai rauhallinen maalaisasuminen?
Tutkimusjohtaja, KTT Raija Volk, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
11.10 Kuntien puheenvuorot á 10 min.
Helsinki, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund
Turku, kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty
Halsua, kunnanhallituksen puheenjohtaja Anneli Kentala
Korppoo, ent. kunnanjohtaja Jean-Mikael Öhman
11.50 Keskustelu
12.15 Lounas
13.30 Harmaantuva Varsinais-Suomi
Tutkija Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen TE-keskus
14.00 Tyhjeneekö Kainuu kokonaan väestöstä?
Tutkija Sirpa Korhonen, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus
14.30 Joustavan elämäntavan paikka ja tila kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksessa
Dosentti, erikoistutkija Petri Kahila, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki
15.00 Onko aktiivinen maahanmuuttopolitiikka yksi ratkaisu alueelliseen työvoimapulaan?
FT, tutkija Arno Tanner, Ulkomaalaisvirasto
15.30 Keskustelu
16.00 Yhteenveto symposiumista
Emeritus professori Olli Kultalahti, Tampereen yliopisto
16.20 Symposiumin päätössanat
Hallituksen puheenjohtaja, ministeri Pertti Paasio, Siirtolaisuusinstituutti
16.30 Kahvi