2002

Tammi      Helmi      Maalis      Huhti      Touko      Kesä      Heinä      Elo      Syys      Loka      Marras      Joulu

Syyskuu

2.09.2002: Raisiossa Vihreän liiton V-S piirin tilaisuudessa

Olin tänään Sampsa Heinosen kanssa Raisiossa Varsinais-Suomen piirimme kansalaiskeskustelussa. Aihepiiri käsitti kaikkea mahdollista maatalouden päästöistä, Itämeren tilasta ja kalankasvatuksesta julkiseen liikenteeseen ja sen toimivuuteen/toimimattomuuteen Raisiossa. Paikalla oli runsaasti ihmisiä ja keskustelu oli vilkasta. Oli mukava huomata, että ihmiset olivat jo heti näin alkusyksystä mukana aktiivisesti ja tunnelma oli todella kodikas.


8.09.2002: Paattisten päivää viettämässä

Tänään vietin todella mukavan päivän Paattisilla! Paattisten päivän tiimoilta pelasimme jalkapalloa ja lentopalloa, niin vanhat kuin nuoretkin. Ilokseni huomasin, miten mahtava yhteisöhenki Paattisilla vallitsee ja kuulin, että joka sunnuntai kello 18 kaikki kokoontuvat pelaamaan yhdessä. Mielestäni on tosi hyvä juttu, että niin lapset, teinit kuin aikuisetkin kokoontuvat tekemään asioita yhdessä ja uskon, että tämä vähentää myös monia sellaisia ongelmia, mitä muissa paikoissa on, kun ei oikein tunneta, että kuka siinä naapurissakaan asuu. Alec-poikani ei olisi ollenkaan halunnut lähteä pois kohti kotia, niin mukavaa hänellä oli pelatessa!


13.09.2002: Kirjallinen kysymys alaikäisen pankkitilin avaamisesta

Jätin tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen pankkitilin avaamisesta alaikäiselle lapselle. Olen saanut paljon yhteydenottoja mm. avioerotilanteessa olevista vanhemmista, jotka eivät voi avata pankkitiliä lapselleen, koska toinen vanhemmista haluaa tehdä kiusaa ja evätä suostumuksensa. Haluan tietää, mitä perusteita tällaisen käytännön mahdollistamiselle on, ja miten sitä voisi muuttaa, jotta lapsen etu ei kärsisi enää yhtään enempää kuin mitä monesti erotilanteessa tapahtuu. Kysymys perusteluineen on ohessa, vastaus siihen tulee myöhemmin ja laitan sen tänne katsottavaksi niin pian kuin mahdollista.

Kirjallinen kysymys: Pankkitilin avaaminen alaikäiselle lapselle
Eduskunnan puhemiehelle
Holhoustoimilain mukaan molemmat huoltajat eli yleensä vanhemmat toimivat lapsensa edunvalvojina. Edunvalvonnassa ovat kaikki alaikäiset sekä ne täysi-ikäiset, joille on määrätty edunvalvoja. Edunvalvojat yhdessä päättävät edunvalvonnassa olevan asioista, myös pankkiasioista. Useassa tapauksessa esimerkiksi mummi tai kummi haluaisi avata alaikäisen lapsen nimellä pankkitilin esimerkiksi tallettaakseen sinne pienen summan, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista vaan tilin avaamiseen vaaditaan molempien huoltajien suostumus.
Avioerotilanteet ovat usein vaikeita ja ikävä kyllä liian usein vanhemmat ottavat lapset niissä pelinappuloiksi. Avioero ei automaattisesti lakkauta kummaltakaan vanhemmalta edunvalvojan asemaa. Koska lain mukaan edunvalvojat yhdessä päättävät edunvalvonnassa olevan asioista, on näin myös avioeron jälkeen, ellei lapsen huollosta ja asioiden hoitamisesta muutoin sovita tai päätetä tuomioistuimessa.
Lähtökohtaisesti niin kauan, kuin lapsella on kaksi edunvalvojaa, molemmat edunvalvojat sopivat yhdessä pankin kanssa tilin avaamisesta alle 15-vuotiaalle sekä tilin lopettamisesta. Käytännössä tilin avaamisesta voi sopia yksikin edunvalvoja, mutta siten, että toisenkin edunvalvojan pitää tulla pankkiin allekirjoittamaan tilisopimus tai antaa toiselle valtakirja tilin avaamiseen. Edunvalvoja ei yksin voi avata lapsen nimiin tiliä ja liittää siihen sellaista ehtoa, ettei toisella edunvalvojalla olisi oikeutta käyttää tiliä.
Tämä aiheuttaa käytännössä ikäviä tilanteita, koska jompi kumpi vanhemmista pystyy tarkoituksellisesti tekemään kiusaa toiselle, ja pankki joutuu ikävään välikäteen, koska se pyrkii vain noudattamaan lakia, vaikka kokeekin käytännön usein epätarkoituksenmukaiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko tarkoituksenmukaista, erityisesti avioerotilanteissa, vaatia kummankin huoltajan suostumus tilin avaamiseen, ja mitä hallitus aikoo tehdä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2002
Janina Andersson /vihr


18.09.2002: Vihreiden budjettiryhmäpuheenvuoro

Pidin tänään budjetin lähetekeskustelussa eduskuntaryhmämme puheenvuoron. Ohessa on puhereferaatti, josta näkee tärkeimmät pääasiat.

Tiedote 18.9.2002
Kuntien verotulokertymässä ongelmia etenkin urbaaneilla alueilla - Lisätuloja ympäristö- ja energiaveroista sekä harmaan talouden torjumisesta
Arviot kuntien verotulokertymästä ovat etenkin urbaaneilla alueilla menneet pahasti pieleen. Vastoin valtiovarainministeriön oletuksia monilla kunnilla menee nyt erittäin huonosti. Pääkaupunkiseudulla kuntatalouden kriisi on kärjistynyt terveydenhuollon kohdalla. Turussa puolestaan koulujen tuntikehyksiä ollaan leikkaamassa lamavuosiakin alemmalle tasolle. Kuinka tämä on mahdollista?
Urbaaneilla alueilla on menoja, jotka ovat vain niille tyypillisiä. Tällaisia ovat muun muassa joukkoliikennepalvelujen järjestäminen, muuttoliikkeen takia kasautuvat tietyt sosiaaliset ongelmat, kaupunkien suurempi sairastavuus ja huumeongelmat. Jos näistä aiheutuvia kustannuksia ei oteta valtionosuuksia jaettaessa huomioon, ei Suomi pysty kehittymään tasapainoisesti. Valtionosuus järjestelmä ei toisin sanoen nykyisellään pysty vastaamaan urbaanien alueiden tarpeisiin.
Vihreiden mielestä on välttämätöntä, että eduskunta paneutuu tarkasti kuntien terveydenhuoltosektorin ongelmiin ja korjaa kuntien talousongelmia tältä osin ensi vuonna vaikka sitten hätäavulla. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun terveydenhuollon kriisiin tarvitaan tämän lisäksi vastaantuloa valtion lisäksi myös Helsingin kaupungilta. Jatkossa valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita on muutettava rakenteellisesti siten, että urbaanien alueiden erityisongelmat tulevat paremmin otetuksi huomioon. Tätä valmistelutyötä on hallituksen ryhdyttävä tekemään välittömästi. Käytännössä tämä merkitsee tietenkin sitä, että valtion merkitys peruspalveluiden rahoitusvirroissa kasvaa.
Miten vihreät sitten kattaisivat perheiden palvelujen parantamisesta tai työmarkkinoiden tasapainottamisesta syntyvät menot? Vaikka vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että hallitus lähti nostamaan energiaveroja, verojen kohdistuminen pääasiassa liikennepolttoaineisiin heikentää niiden tehoa ilmastomuutoksen torjunnassa. Yleisen energiaveron korotus toimisi tässä tehokkaammin. Hallitus ei ole edennyt ympäristö- ja energiaverojen korottamisessa hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Energiaveroihin ei ole kuluneella hallituskaudella tehty edes inflaatiotarkastusta.
Harmaan talouden takia valtio menettää verotuloja useita miljardeja euroja vuodessa. Lyhyelläkin aikavälillä harmaan talouden torjunnan tehostaminen voi tuoda valtiolle runsaasti verotuloja. Tyypillisimmillään harmaa talous vääristää kilpailua rakennus- ja ravintola-aloilla. Harmaan talouden vähentämiseen on olemassa keinoja, kuten esimerkiksi käännetyn arvonlisäjärjestelmän käyttöönotto tai esimerkiksi sähköisen kulkulupajärjestelmän tekeminen pakolliseksi rakennustyömailla.


19.09.2002: Några tankar om budgeten

Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman!
Före sommaren hade vi en mycket livlig kärnkraftsdebatt i den här salen och jag har ett minne av att det i ekonomiutskottet fanns flera ledamöter som tyckte att regeringens beslut om kärnkraft var godtagbart därför att vi här i riksdagen antog fyra klämmar. Fyra klämmar, som visade som mål den positiva framtiden för förnyelsebar energi och en säker bekräftelse på att energiinbesparingen kommer att öka, att vi går mot ett grönare Finland där man använder flis, biomassa och effektivt sparar energi.
Vad får vi nu i handen, är vi nöjda med det vi har fått i den här budgeten? Besvikelsen i det gröna lägret finns också på regeringssidan. Jag lyssnade igår på ledamot Ola Rosendahl i radion, där han var mycket analytisk och klok i sina tankar kring dessa klämmar och hur de syns nu i budgetförslaget. Han sade att de är obetydliga jämfört med den förväntning minister Mönkäre gav oss inför omröstningen. Jag hoppas att de ledamöter här som påverkades mycket av dessa klämmar går till sig själva och funderar på om de har blivit lurade eller inte, och också säger ut det högt, för det har de rätt att kräva, rätt att kräva mera pengar för förnyelsebar energi, det var det de blev lovade. (Ed. Kallis: De blev förda bakom ljuset!) - Alldeles riktigt, ledamot Kallis, de blev förda bakom ljuset.
Vi har en nationell klimatstrategi som regeringen själv har gjort upp. I den har man spikat nivåer som vi försöker nå. Årligen borde 33,5 miljon euro anvisas för att öka användningen av förnyelsebar energi. Dessa energistöd har trots detta fina program hållits på mycket lägre nivå. Åren 2000 och 2001 var de 21-22 miljoner euro per år och nu från 2003 lovas man samma nivå som i förra årets tilläggsbudget, dvs. 23,9 miljoner euro.
Jag ser inte nu ledamot Kalliomäki, men som stavhoppare borde han veta att när man sätter ut en höjd som man tänker nå, då skall man nå den också. Allt som går under är ett misslyckande. Regeringen har själv satt sin ribba. (Ed. Wideroos: För tredje gången nu!) - Men jag hoppas på anslagen nu, vi har bråttom här med klimatet. När man sätter upp en ribba och kryper under den med över 4 miljoner euro, då har man inte lyckats.
Det som för övrigt fattas när det gäller dessa utlovade energistöd är demonstrationsstöden. Regeringen har själv sagt att minst vart tredje år ungefär borde man få ut en summa på 17-34 miljoner euro för en stor exemplarisk insats som verkligen syns och märks, där man gör en stor satsning, där någon vågar satsa mycket på förnyelsebar energi. Var finns nu dessa stöd? Jag hoppas att regeringen inte har avstått från detta mål utan att berätta det för oss här i riksdagen. Jag hoppas att vi snart kommer att få se dessa stora insatser för förnyelsebar energi. Annars måste jag säga att jag är mera besviken än vad jag var vid omröstningen.
(Ed. Zyskowicz: Är det möjligt?)
- Det är möjligt.


20.09.2002: Lapsiperheet taas alakynnessä budjettineuvotteluissa :(

Ohessa on kolumnini Salon Seudun Sanomiin koskien lapsiperheiden jäämistä lapsipuolen asemaan hallituksen budjettineuvotteluissa. Lapsiperheet odottavat kiltisti vuoroaan Muistan hyvin vuoden 1995 hallitusneuvottelujen tuskan. Etukäteen tunnelma oli jännittynyt. Kokoomus ja vihreät olivat edellisellä vaalikaudella ottaneet yhteen mm. rantojen suojeluohjelmasta, ja vihreiden kenttäväki suhtautui hyvin epäilevästi hallitusyhteistyöhön nimenomaan ympäristöasioiden vuoksi. Neuvottelut etenivät kuitenkin yllättävän hyvin. Ympäristöongelmia suuremmiksi ongelmiksi nousivatkin lapsiperheiden asemaa koskevat dramaattiset heikennykset. Alkuperäisessä säästölistassa mm. koko kotihoidontuki olisi leikattu pois. Se ei käynyt vihreille, ja olimme jo pakanneet tavaramme ja siivonneet ryhmähuoneemme Smolnassa lähteäksemme. Pääministerikokelas Paavo Lipponen tahtoi kuitenkin vielä yrittää. Osa lapsiperheiden aiotuista säästöistä poistettiin ja vastaava summa etsittiin toisaalta mm. suuremmista eläkkeistä. Silti lapsiperheiden osuus säästöpaketissa jäi suureksi, ja osa vihreiden eduskuntaryhmästä äänesti vielä eduskunnassakin hallitukseen menoa vastaan. Suomen talouden kuntoon saattaminen kesti koko Lipposen ensimmäisen hallituksen ajan. Budjettitalous onkin nyt mallillaan, mutta kansantalous ei. Hallitus ei ole onnistunut työllisyyspolitiikassaan ja sen myötä on syntynyt myös aika suuri joukko huonosti toimeentulevia ihmisiä. Viime vuodet ovat olleet hyviä talouskasvun vuosia ja viimein on päästy vakavasti miettimään, olisiko meillä varaa purkaa edes joitakin vuoden 1995 kovia leikkauksia. Jo viime keväänä nähtiin, ketkä ovat tuolloin hallitusryhmien enemmistön mielestä eniten rahan tarpeessa: vähintäänkin keskituloiset eläkeläiset. Hallitusryhmien johto katsoi, että ns. pohjaosan kaksinkertaisen leikkaamisen purkaminen oli tärkeintä. Vuoden 1995 säästöjen jäljiltä on olemassa suurempiakin vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia kuin kyseessä oleva sinänsä ikävä eläkeleikkaus. Lipposen hallitusten aikana on uhteellisesti muita heikompaan asemaan joutuneet lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajaperheet sekä perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Jo tätäkin vanhempaa perua on meillä joukossamme todella pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeiden parantaminen olisi ollut huomattavasti kiireellisempää kuin viime kevään keskiluokkaisten eläkeläisten asioiden parantaminen. Viime budjettiriihessä oli aika miettiä taas kerran, mikä on oikein. Tiedettiin, että sairasvakuutusmaksuja ei kerry tarpeeksi. Päätettiin kuitenkin alentaa eläkeläisten SAVA-maksua, koska eläkeläiset ovat jo toistamiseen hallituksen mielestä kaikista suurimman rahan tarpeessa. Lapsiperheet odottakoon, sillä aktiiviset eläkeläiset tarvitsevat vaalibudjettinsa. Samaan aikaan päätettiin nostaa lääkekulujen omavas tuuta. Se tarkoittaa sitä, hyvätuloiset ja suhteellisesti ottaen terveemmät eläkeläiset voittivat ja paljon sairastavat eläkeläiset joutuivat maksumiehiksi. Nyt näyttää siltä, että Lipposen toisen kauden viimeisen budjetin asetelmat ovat samat kuin vuoden 1995 hallitusneuvotteluissa. Meidän vihreiden suurimmat huolenaiheet eivät ole budjetin ympäristöpainotuksissa, vaan enemmänkin sen lapsiperhevihamielisyydessä. Janina Andersson Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja


28.09.2002: Varsinais-Suomen vihreiden piirikokous: haastoin Keskustan Jäätteenmäen johdolla

Pidin puheen tänään Varsinais-Suomen vihreiden piirikokouksessa Turussa. Puhe on ohessa liitteenä, ja sen ydinasia on haaste Keskustalle, jotta se Anneli Jäätteenmäen johdolla voisi priorisoida kanssamme perheiden hyvinvointia. Haasteessa mainitaan myös muita yhteisiä asioita, joita voisimme viedä eteenpäin. Ilokseni tämä herätti suurta mielenkiintoa ja erityisesti Turun Sanomien juttu oli hyvin informatiivinen ja kuvasti puheen sanomaa hyvin. Myös Helsingin Sanomat, STT, Yle ja monet muut viestimet uutisoivat tästä näyttävästi.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Janina Andersson haastaa Anneli Jäätteenmäen Turussa: Vihreä liitto ja keskusta yhteistyöhön perheiden parhaaksi
Vihreä eduskuntaryhmä ja Vihreän liiton valtuuskunta päättivät yhteiskokouksessaan toukokuussa jättää hallitusyhteistyön, kun eduskunta teki myönteisen ydinvoimapäätöksen. Totesimme, että lisäydinvoima on vihreille sellainen kynnyskysymys, minkä johdosta hallitusyhteistyön jatkaminen ei enää ollut mahdollista. Halusimme myös äänestäjille osoittaa, että jossain kulkee raja, jossa periaate voittaa valmiutemme tehdä kompromisseja. Mielestämme turvautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen on murheellista yhtä lailla energiateknologian kehittämisen kuin ympäristön hyvinvoinninkin kannalta. Se myös vaarantaa puhtaiden, kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden kehityksen ja pääsyn markkinoille.
Koska kaikkea hyvää ei voi saada samaan aikaan, pitää priorisoida. Mielestäni oppositiopuolueetkaan eivät voi sortua sellaiseen populismiin, että luvataan kaikille kaikkea ja jokaiselle jotakin, eikä sitten esitetä miten tämä kaikki hyvä oikein rahoitettaisiin. Katteettomien lupausten levittäminen ilman toteutumismahdollisuuksia voi saada äänestäjät vaaliuurnille, mutta sitten kun alkaa todellinen arki - hallituksessa ja eduskunnassa tehtävä reaalipoliittinen työ - ei näitä lupauksia pystytäkään toteuttamaan. Toisin sanoen ihmisiä houkutellaan äänestämään, mutta annetut vaalilupaukset eivät koskaan realisoidu.
Toivonkin, että Keskusta Anneli Jäätteenmäen johdolla osoittaisi selkeämmin kuinka Keskusta rahoittaisi kaikki ne hyvät asiat, joissa he haastavat hallituksen talousarvioesityksen tai joita he olisivat valmiit ajamaan hallituspuolueena. Budjettikeskustelujen jälkeen minulle on usein jäänyt mielikuva, että Keskusta vain lisää menoja, mutta ei sitten aina muista esittää rahoitusta vaatimilleen asioille. Toivon, että Jäätteenmäen johdolla puolueen toimintakulttuuri muuttuisi erityisesti tässä asiassa.
Vihreät esittävät tiistaina hallituksen talousarvioesitykselle oman vaihtoehtoisen budjettinsa. Tämä esitys tulee olemaan tasapainoinen: esitämme oman näkemyksemme valtiontaloudesta siten, että nämä ehdotukset ovat myös valtiontaloutta ajatellen toteuttamiskelpoisia. Vaihtoehtobudjetissa osoitamme, että budjetin sisällä on mahdollista tehdä valintoja ja painotuksia, joilla budjetti muuttuu paremmin vihreitä arvoja edustavaksi. Ihan kaikkea haluamaamme emme silti pysty budjettiin sisällyttämään, vaan meidän pitää tehdä selviä priorisointeja. Toivoisin, että Keskusta voisi yhdessä meidän kanssamme priorisoida voimakkaasti lapsiperheiden aseman parantamista.
Lapsiperheiden etujen ajaminen on Vihreille tärkeää muun muassa siksi, että vuonna 1995 tehtyjä lamaleikkauksia ei ole kompensoitu perheille toisin kuin muille kansalaisryhmille. Lipposen hallitusten aikana lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajaperheet sekä perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia ovat joutuneet suhteellisesti muita heikompaan asemaan. Vaikka haluamme puolustaa tärkeää lapsen subjektiivista oikeutta päivähoitoon, on mielestämme perheillä oltava aidosti mahdollisuus valita lapsensa hoidon järjestäminen, kunkin perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Valinnan mahdollisuus ei tarkoita, eikä saa tarkoittaa, vain äidin mahdollisuutta jäädä kotiin.
Kotihoidontuki on mahdollistanut monille perheille yhteisen ajan lisääntymisen ja lapsen aikuisverkoston laajentumisen. Mieheni veli ja hänen vaimonsa ovat yhdessä isovanhempien tuella hoitaneet lapsiaan kotona pitkään. Sinänsä erittäin tärkeällä yksityisenhoidontuellahan eivät lähisukulaiset voi hoitaa perheen lapsia. Kotihoidontuen tason korottaminen onkin budjettivaatimustemme kärjessä. Vihreät haluavat myös nostaa äitiyspäivärahan vähimmäistasoa eli ns. minimiäitiyspäivärahaa. Tämä on välttämätöntä kaikkien köyhimpien äitien ja isien sekä heidän perheidensä toimeentulon parantamiseksi. Perheen ajankäytön ja aluepolitiikan näkökulmasta myös työajan ja -muotojen joustavuutta pitäisi kehittää. Etätyömahdollisuuksien kasvaminen mahdollistaisi asumisen myös syrjäseudulla ja lisäisi vanhempien mahdollisuutta viettää aikaa enemmän lasten kanssa.
Olen ilokseni huomannut, että Keskusta on pitänyt perhepoliittisia arvoja vahvasti esillä erityisesti viime aikoina ja myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto on pääsihteerinsä Eeva Kuuskosken suulla tuonut näitä tärkeitä asioita voimakkaasti esiin. Toivon, että Anneli Jäätteenmäki tarttuu haasteeseen ja voimme Keskustan kanssa tehdä yhteistyötä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi!
Paitsi perheet, on vihreiden sydäntä lähellä myös ympäristön hyvinvointi. Uusiutuvien energianlähteiden edistämisessä on ennen kaikkea kysymys ilmastomuutoksen torjunnasta. Sen lisäksi siinä on kuitenkin kysymys myös kotimaisten puhtaiden energiamuotojen tukemisesta ja kotimaisesta työllisyydestä. Puuenergian käytön lisäämisessä Keskusta ja Vihreät ovat varmasti hyvinkin pitkälle yhteisillä linjoilla.
Keskustaa pidetään selkeästi aluepolitiikan puolustajana. Nyt olisi Keskustalla hyvä paikka tehdä todellista aluepolitiikkaa: suurimpana oppositiopuolueena se voisi nykyhallitusta voimakkaammin lähteä puolustamaan uusiutuvia energialähteitä, esimerkiksi puuhakkeen käyttöä ja muistuttaa niistä lupauksista mitä hallitus antoi uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen kun lisäydinvoimasta päätettiin. Tällä ns. risupaketillahan ostettiin monen ydinvoimakannastaan epävarman kansanedustajan ääni. Puuenergian edistäminen on mitä suurimmassa määrin sellaista politiikkaa, joka lisää nimenomaan haja-asutusalueiden työllisyyttä, ja se on myös sellaista politiikkaa, jossa vihreät ja keskustalaiset voisivat entistä painokkaammin tehdä yhteistyötä.
Natura herätti aikanaan vilkasta keskustelua puolesta sekä vastaan, ja Keskusta sekä monet Keskustaa lähellä olevat järjestöt vastustivatkin sitä kiivaasti. Jo nyt on nähtävissä, että luontomatkailu on kasvussa Natura-statuksen saaneilla alueilla kuten esimerkiksi Simo-joella. Naturan myötä maaseudun elinkeinomahdollisuudet ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Luontomatkailun ja sitä tukevan yritystoiminnan kehittyminen on osa sitä hyvää aluepolitiikkaa, jota uskoakseni sekä Vihreät että Keskusta voivat yhdessä edistää.
Ilokseni olen huomannut, että tasa-arvoasiat, ja erityisesti naisten tasa-arvoisuus palkka-asioissa, näyttää olevan lähellä Anneli Jäätteenmäen sydäntä. Tämä on hyvä ja tuore avaus Keskustalta, koska puolue on usein tuntunut olevan enemmän miesten valtakuntaa. Mielestäni on upeaa, jos Keskusta uusiutuu puolueena myös tällä tavoin. Ymmärrän hyvin, että homo- ja lesboparien aseman puolustaminen on Keskustalle varmasti vaikeampaa kuin meille vihreille, mutta siitä huolimatta haluan toivottaa onnea Jäätteenmäelle myös näiden vähemmistöjen tasa-arvon edistämistyössä ja toivon, että näkemyksemme lähentyisivät myös tässä asiassa!
Rehellisyyden nimissä pitää mielestäni sanoa, että hallitus on toki tehnyt myös monia hyviä asioita. Hallitukselle pitää pystyä antamaan kipakkaakin kritiikkiä tehdyistä päätöksistä, mutta samalla opposition on pystyttävä tukemaan hallitusta, jotta esimerkiksi lapsiperheiden lamaleikkauksista kurjistunut asema kohentuisi. Oppositioon siirtymisen jälkeenkin haluamme pitää kiinni pääperiaatteestamme eli meille on tärkempää asioihin vaikuttaminen kuin hallituksen itseisarvoinen haukkuminen.


30.09.2002: George Bushin kanssa aamiaisella

Osallistuin tänään Paasikivi-seuran George Bushin kunniaksi järjestämään aamiaistilaisuuteen Kalastajatorpalla. Aikataulu oli tiukka, mutta sain kahdesta myönnetystä kysymyksestä ensimmäisen, mistä olin iloinen! Kysyin Bushilta, että mitä hänen mielestään tapahtuu, vaikka Saddam Hussein saataisiin tapettua, että eikö siinä ole vaaransa, että jos Yhdysvallat ryhtyy sotaan Irakia vastaan, aina nousee jostain joku muu 'paha mies'. Bush vastasi, että he eivät tiedä ja että Saddamin pojat ovat vaarallisia. Hän sanoi, että vaikka he tiedostavat tämän riskin, heillä ei tavallaan ole varaa ajatella sitä liikaa tai pelätä, koska kokevat, että tämä sota on heidän ainoa mahdollisuutensa. Tilaisuuden jälkeen Bush halusi tulla vielä jatkamaan aiheesta kanssani, mikä oli mielenkiintoista.
Mauno Koivisto oli myös tilaisuudessa ja oli mukava kuulla myös hänen mietteitään vanhana Bushin tuttuna ja Suomen valtionpäämiehenä.
Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen tapaaminen!



www.vihrealiitto.fi                         www.turunseudunvihreat.fi