Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Tapasimme tänään eduskunnan naisverkoston ja ihmisoikeusryhmän vieraaksi tulleen afganistanilaisen toimittajaopiskelija Nasima Mustafan.
Hän kuuluu 13 henkilön naisryhmään, joka on saanut toimittajakoulutusta osana Afganistanin jälleenrakennusta. Muun muassa Suomi on osallistunut tähän projektiin, ja YLEn toimittajat ovat olleet kouluttamassa näitä naisia. Kuulimme nuoren naisen näkökulmasta Afganistanin tilanteesta Taleban-hallinnon aikana, sekä siitä, millaista Afganistanissa on juuri nyt ja mm. millaista apua sinne kaivattaisiin.
Näimme myös pienen otoksen tämän ryhmän tekemästä dokumentista, joka on historian ensimmäinen afganistanilaisten naisten tekemä dokumentti afganistanilaisista naisista.
Tämä dokumentti tulee kokonaisuudessaan YLEn TV1-kanavalta 26.10 Ykkösdokumentin paikalla, ja voin lämpimästi suositella - jo viiden minuutin pätkän aikana tuli kyyneleet silmiin naisten kertomuksia kuunnellessa!
Kesätaukoa edeltäneet istuntokauden ensikuukaudet menivät pitkälti uuteen aikatauluun opetellessa. Valtiovarainvaliokunnan jaospaikoistani on seurannut, että lähden päivittäin Turusta joko 5.46 tai viimeistään 6.38 junalla ehtiäkseni ajoissa kokouksiin. Ensimmäistä kokousta seuraa heti toinen, ja on ollut päiviä, etten ole ehtinyt kunnolla edes syödä kokousten välissä.
Turun päässä odottaa miltei päivittäin toisen poikamme Alecin jalkapalloharjoitukset tai -pelit, tai muut lasten menot, eli alkaneella istuntokaudella ei todellakaan ole ollut mitään luppoaika-ongelmia!
Heinä-elokuussa lomailin perheen ja suvun parissa mökillä sekä puuhastelin uuden talomme pihamaalla, mutta puhetilaisuuksia ja kokouksia riitti kyllä kesälomallekin.
Syksyn alku on mennyt tiiviisti vaihtoehtobudjettiamme valmistellessa, ja erityisen kiireistä, stressaavaa, mutta antoisaa on ollut tehdä yhteisaloitteita eri eduskuntaryhmien kanssa opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton sekä ateriatuen korottamisesta. On tuntunut, että mielipiteet elävät päivittäin ja välillä on saanut istua kolmessa puhelimessa yhtä aikaa. Tätä kirjoitettaessa on vielä muutama tunti aloitteiden jättöaikaan, ja olen ollut ilahtunut siitä, miten viime metreillä yhteishenki opiskelijoiden puolesta on kohoamassa myös hallitusryhmien keskuudessa, ja edustajat ovat soitelleet, että missä aloitteeni voi allekirjoittaa! Tässä syksyssä on poikkeuksellista aiempiin vuosiin se, että osallistun pitkästä aikaa valiokuntamatkoille. Olimme jo Budapestissä yhden jaoksen kanssa, ja tulossa on matka Peruun ja Costa Ricaan.
Talousarvioaloitteiden jättöpäivä umpeutui eilen. Valmistelimme muutaman muun eduskuntaryhmän edustajan kanssa (kd, kok, vas) yhteisiä talousarvioaloitteita opiskelijoihin liittyen, ja minä sain kunnian olla ensimmäisenä allekirjoittajana aloitteessa, jossa vaaditaan opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamista 252 euroon. Tämä on myös opetusministeriön työryhmän mietinnössään Kannustava opintotuki 18:2002 esittämä kanta. Työryhmä selvitti vuonna 2001 vaihtoehtoja lisätä opintotuen kannustavuutta.
Tästä vaatimuksesta on "opiskelijaslangissa" tullut käyttöön muoto "252" eli jos joku kysyy "kannattaako hän 252:sta", tällä viitataan juuri ko. vuokrakatto-asiaan.
Saimme allekirjoituksia todella runsaasti, miltei 80, sekä opposition että hallitusryhmien taholta. Laitan aloitetekstin oheen.
TAA 5/2003 vp - Janina Andersson /vihr ym.
Talousarvioaloite 5/2003 vp
Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen Eduskunnalle
Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotuki on vastikkeellinen sosiaaliturvan muoto, ja se korvaa päätoimisesta opiskelusta koituvia kuluja. Jotta tukea voi saada, on opiskelijan saatava opintoviikkoja eli edettävä opinnoissaan. Opintotuki on myös tarveharkintainen ja veronalainen etuus. Opiskelijan tuloja seurataan vuositulotarkastelun kautta. Opintotuen avulla pyritään myös takaamaan koulutuksellista tasa-arvoa. Opintotuen ostovoima on alentunut vuodesta 1995 lähtien elinkustannusindeksin mukaan 12 %. Opintotuen asumislisä korvaa 80 % opiskelijan kuukausittaisista opiskeluaikaisia asumiskustannuksia 214, 44 euroon asti. Tämän vuokrakaton ylittävän osan opiskelija maksaa täysimääräisesti itse. Suurin mahdollinen kuukausittainen asumislisä on siis 171,55 euroa. Opiskelijoista yli 70 prosentilla asumiskustannukset ylittävät ylimmän korvattavan määrän. Kelan tilaston mukaan asumislisän saajia oli lukuvuonna 2001/2002 184 611 ja heidän keskimääräinen vuokransa 31.3.2002 päävuokralaisena oli 265,6 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä noin puolella asumislisän saajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton, eikä opintotukilaissa määritelty asumislisän vuokrakatto vastaakaan todellista vuokratasoa. Lähtökohtana tulisi olla opiskelijoiden ja muun väestön asumisen tuen tason yhtenäisyys. Tämä on myös opetusministeriön työryhmän mietinnössään Kannustava opintotuki 18:2002 esittämä kanta. Työryhmä selvitti vuonna 2001 vaihtoehtoja lisätä opintotuen kannustavuutta. Vuokrakaton korottaminen kohdentuu kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelukuukausina. Em. opetusministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt vuonna 2002, että asumislisän vuokrakattoa korotetaan 252 euroon. Asumislisän vuokrakaton korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi kuukausittain asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa. Uudistus tulisi voimaan 1.9.2004. Jos opintotuki vastaa paremmin opiskelijoiden todellisia opiskelukustannuksia, opiskelijoiden on mahdollista keskittyä päätoimisemmin opiskeluun ja pelkästään toimeentulon vuoksi tehty työ vähenee. Muutoksella on valmistumisaikoja lyhentäviä vaikutuksia ja se kohentaa opiskelijoiden opintojen aikaista toimeentuloa. Asiasta on tehty myös lakialoite. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2004 talousarvioon momentille (29.70.55) lisäyksenä 10 000 000 euroa opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 252 euroon.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2003
Janina Andersson /vihr